Champixin avulla lopetus

1818283848587»

Viestejä yhteensä

  • divaD Pirkanmaa
    Moi!

    Kirjoitetaan nyt tännekin, kun kerta Champixin 4. viikko meneillään eli kohta on jatkopakkauksen hakemisen aika. Aloitin Champixin 4.9 ja ainakin toivottavasti viimeisen tupakan olen polttanut 9.9. Mulla on varmaan hurjasti psykosomaattisia oireita, sillä pahoinvointi alkoi jo Champixin aloittamista edeltävänä päivänä. Pahoinvointien takia lopettaminen kävi helpommin. Tässä mun oirelistani:

    -pahoinvointi
    -ruokahalun kadottaminen (mm. normaali makean- ja kokiksenhimo, alkoholia tekee vähemmän mieli, ruoat maistuivat pitkään "tylsiltä" eli vain tosi suolainen/makea/tulinen maistui jotenkin läpi)
    -seksuaalinen haluttomuus
    -eristäytyneisyys (koskee vaan pienempää kotikaupunkiani, suuressa opiskelukaupungissa ei eroa normaaliin)
    -yleinen tahdottomuus (kotona ei jaksa edes tv-sarjat, elokuvat jne kiinnostaa niin kuin aiemmin, opiskelu just ja just)
    -jännitysreaktion voimistuminen, ärsytyskynnyksen madaltuminen, impulssikontrollin heikentyminen
    -kuivan suun tunteen pahentuminen
    -uniongelmat, unihalvaus

    Onneksi osa oireista helpottanut, eikä toista unihalvaustakaan ole tullut. Ruoka alkanut maistuun, riitelyt miesystävän kanssa vähentyneet, ärsytyskynnys laskenut siis :smiley: , vähän alkaneet tv-sarjat/elokuvat kiinnostamaan taas ja impulssikontrollikin musta parempi. Pahoinvointeja satunnaisesti vielä ja halu eristäytyä kotiinsa kyllä on vielä vähän valloillaan. Musiikki tuottanut onneksi iloa jonkin verran koko ajan (kuten normaalisti) ja kuuntelenkin kuulokkeilla kodin ulkopuolella jatkuvasti musiikkia, koska en halua kommunikoida ihmisten kanssa kodin ulkopuolella asuinpaikkakunnallani... Olen normaalisti kohtuullisen sosiaalinen, mutta nyt ei vaan jaksa olla. Onko tässä jokin psykologinen kuvio takana, kun koin olevani "sosiaalinen tapapolttaja"? Pelkään, että joku pistää tupakaksi nokan eessä ja iskee himot? Ehkä sellainen yllättävyys ois pahinta. Koska mä pärjään kyllä muuten tupakoitsevien ympärillä, jos tiedän että menen paikkaan, joihin heihin törmään. Alkoholn ottaminenkaan ei nostata himoa. Tuo alkoholi on jännä, sillä mä en koe saavani siitä mitään suurempaa euforiaa enää eli ottaminen tuntuu turhalta. Mikä tosin ei ole ollenkaan huono juttu.

    Mun polttamismääräni nousi tänä vuonna keskimäärin 400 %:lla, joten siinä suurin syy Champixille. Seurustelun myötä siis kävi hupsista näin. Nyt miesystäväkin lopetti toivottavasti kokonaan eli on sikäli helpompaa molemmille. Tietenkin olin huolissani jo pitkään tupakoinnin terveysvaikutuksista ja koska hormonaalinen ehkäisy ja ikää, niin senkin puolesta oli ikään kuin pakko lopettaa. En halua lopettaa ko. ehkäisymuotoa, se vie mun "naisten vaivat" pois... :smile: 

    Tänään siis 18 päivää ilman tupakkaa!

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Onnittelut divaD 18 savuttomasta päivästä.  :)
    Kyllä lähes kaikilla on nuo psyykkiset pisteet jopa tiukemmassa kuin alkuajan nikotiinin tarve.
     Olemme tapojemme orjia monessa.
    Kun sun miesystäväsikin on lopettanut, se helpottaa monessa asiassa.
    Tsemppiä eteenpäin
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.
  • 10 kk tuli täyteen ja nyt on loppunut mielihalut röökaamiseen. Se kun oli tiukassa, ei tupakka vaan se tapa. Kk sitten olin etelässä ja testasin, vedin kaksi poskaria. Rööki maistui aivan kamalalta, eikä se tuntunut sormien välissä enää hyvältä. Tiesin, että irtaantuminen on tapahtunut - lopullisesti. Tässä odottelen helmikuuta, kun lähden säästämilläni rahoilla palkintomatkalleni Thaimaaseen, jesh!
    Josko 35 vuotta piisaa...
  • Savuttomana edelleen, vaikka lopetin champixit vähän omia aikojani. Veikkaan että tätä linjaa jatkan loppuelämän. Yksikään aikaisempi lopetusyritys ei ollut näin helppo (helppo tms), annan pisteet champixille alkuajan avusta. Elämä hymyilee, koska en olisi uskonut pystyväni lopettamiseen koskaan. Kohta 5kk savutta, ei paha
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Onnittelut Henskalle kympistä ja junttimummulle vitosesta. On aina mukava lukea postauksia, jotka kertovat voittaja-olosta.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.
  • Se vuosi tuli tänään täyteen. Vuoden se kestää, vuoden se kärsii  - nyt ei tulis mieleenkään että polttaisi ja tuo säästynyt summa... sen hummaan Thaimaan reissuun, sivuun kun kirjaimellisesti olen laittanut.
    divaD ja junttimummo, onko hommat ok ja tsemppi päällä?
    Josko 35 vuotta piisaa...
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.