Mikä sai polttamaan uudestaan pitkän tauon jälkeen?

Itse lopetin äitienpäivänä (sattumalta, en koska olen täydellinen lapsi) 17v kestäneen tupakoinnin. Aktiiviaikana tupakkaa kului askista kahteen, viime kuukausina aski päivässä. Päätin tehdä sen ilman mitään apuvälineitä, luukuunottamatta kaapissa olevaa inhalaattoria joka oli viimeisenä hätävarana eikä korvaustuotteena ja jota ei onneksi tarvittu. Ensimmäinen viikko oli aika jäätävä. Olisin voinut tappaa jonkun tupakasta, kirjaimellisesti. Näön kanssa ongelmia, maha aivan jumissa, pää sekaisin ja aivan toivoton olo. Univaikeudet kesti kolme viikkoa, nukuin max 2h yössä ja sekin pääosin painajaisia ja nyt +6vko lopettamisen jälkeen en ole vieläkään pystynyt nukkumaan päiväunia mitkä olivat joka iltapäiväinen pikku mukavuus. Mutta fyysisiä juttuja lukuunottamatta henkisesti on mielestäni ensimmäisen viikon jälkeen ollut todella helppoa. Olen noin yleisesti ottaen hyvin addiktoituva ihminen henkisesti, uhkapelit, pelit ylipäätään jne. En ajattele tupakkaa kuin ehkä kerran tai kaksi päivässä ja sekin ohimennen. Lähinnä kiinnostaisi tietää että mikä on saanu ihmiset polttamaan pitkän lakon jälkeen uudestaan? Onko se ollut enemmän semmoinen "Kai sitä vois yhen polttaa" vai "Pakko saada tupakkaa"? En millään jaksa uskoa että itse alkaisin enää polttamaan. Kiinnostaisi tietää että onko mahdollista että vuoden päästä olen valmis vaihtamaan toisen munuaiseni yhteen tupakkaan vai mikä on homman nimi?
«13

Viestejä yhteensä

  • vkovko
    editoi kesäkuu 2015
    Siksi, että on nikotinisti. Se ei ole ihme, että polttaa, mutta se on kun on polttamatta.
  • aurooraauroora Lahti
    editoi kesäkuu 2015
    Minun historiani tupakoinnin suhteen on seuraavanlainen. Olen aloittanut joskus nuoruudessa, koska se jotenkin "kuului" siihen vaiheeseen. Polttanut 13 vuotta kohtalaisen säännöllisesti, kunnes päättänyt lopettaa. Väliin mahtuu 22 savutonta vuotta, eikä tullut mieleenkään aloittaa uudelleen.
    Kunnes... elämä muuttui monelta osin ja jostain ihan älyttömästä ajatuksesta/ajattelemattomuudesta aloin kokeilla miltä se tuntuisi. Ehkä mulle tuli jonkin sortin uusi "murrosikä" ja piti kyseenalaistaa itseään koskevia asioita.
    Olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei kyse ole mistään "nikotinismistä" Minun ei edes tehnyt mieli tupakkaa, vaan joku sen toiminnon sosiaalinen puoli painoi enemmänkin. Lähelläni ihmiset tupakoivat ja kai minä jotenkin halusin olla yksi heistä. Älytöntä, näin jälkikäteen ajateltuna.
    Siitä se sitten lähti pikkuhiljaa, vaikka toisaalta olin hyvin tupakanvastainen. Polttelin paljon yksikseni, koska podin myöskin syyllisyyttä asiasta. Tavasta tuli kuitenkin itselleni "ystävä" ja tunnetasolla merkityksellinen.
    Olin elänyt tätä uutta tupakoivaa vaihettani viisi vuotta, kunnes viime vuoden viimeisenä päivänä päätin; Se on tässä!
    Kirjauduin tälle sivustolle, jolla oli iso merkitys lopettamispäätöksessä. Se jotenkin konkretisoi päätökseni ja toimi itselleni sopimuksena jonkun ulkopuolisen kanssa. Kenellekään läheiselleni en kertonut lopettamisesta.
    Podin itsesekin nuo kaikki mainitsemasi oireilut aika rankkoina kolmen viikon ajan ja sitten alkoi helpottaa. En myöskään käyttänyt mitään korvaavia tuotteita.
    Nyt olen tässä päivässä, enkä katso olevani nikotinisti. Kehoni on vapautunut siitä myrkystä. Minulla ei ole mitään vaikeutta olla seurassa jossa tupakoidaan. Toki siihen varmasti jäisi koukkuun, jos aloittaisi uudelleen, mutta olen valinnut olla ilman sitä.
    Eli, siihen alkuperäiseen kysymykseen, mikä sai aloittamaan uudelleen...
    Ajattelemattomuus, välinpitämättömyys, ehkä jonkinlainen kapina itseään kohtaan.
    Vastaavassa tilanteessa osaisin nyt löytää sisällön jostain muualta, kuin röökiaskista.
    -auroora-
  • vkovko
    editoi kesäkuu 2015
    Niinhän se moni alkoholistikin vannoo, ettei koskaan enää viinaa tähän taloon. Kunnes sitten "jostain älyttömästä syystä".
  • editoi kesäkuu 2015
    Juuri näin. oon samoilla linjoilla vko.n kanssa.
    image 15.4.2015 Viimeinen tupakka. No more
  • aurooraauroora Lahti
    editoi kesäkuu 2015
    vko

    En edelleenkään usko tuohon teoriaasi. Sinä voit sanoa omasta puolestasi "olen vko ja olen nikotinisti" niin kuin alkoholistit tapaavat sanoa kerhoissaan. Usko pois, tiedän kohtalaisen paljon siitäkin asiasta.

    Ärsyttää aivan suunnattomasti ihmiset jotka ilmaisevat sen oman totuutensa ja tyrkyttävät sen muillekin ainoana oikeana.

    Tarinassani kerron vain omista kokemuksista ja siitä miten omalla kohdallani ajattelen, en siitä miten esim. sinä koet asiat kohdallasi.

    Olen huomannut, että tarjoat monesti muulloinkin sen "tietämyksesi" toiselle faktana, niin kuin esim. jostain loppuelämän limaisuudesta. Ei sen tarvitse mennä niin, vaikka sinun kohdallasi niin onkin.
    Älä tyrmää toisen kokemuksia ja tuntemuksia väärinä, vaan anna jokaiselle mahdollisuus uskoa tulevaan hyvään ja selviytymiseen.

    Pysyn edelleen omalla kohdallani käsityksessä...

    Olen -auroora- joka päätin lopettaa tupakoinnin. :)

    Jos joskus aloittaisin uudelleen, ei se johtuisi nikotiiniriippuvuudesta, vaan oman mieleni hallinnasta. Omista valinnoista.

    Mutta näin vain omalla kohdallani. Sinä saat olla nikotinisti, jos se tuntuu sinun kohdallasi oikealta diagnosilta. Kaikkien kohdalla se ei ole sitä.

    -auroora-

  • vkovko
    editoi kesäkuu 2015
    Minulla ei ole tarvetta tyrkyttää mielipiteitä. Jaan omia kokemuksiani ja tiedän, että palstalla on muitakin, joilla on vastaavia vakavia ongelmia kuin minulla. Jos on selvinnyt helpommalla, kannattaa olla tyytyväinen, ei näitten kremppojen kanssa ole mitenkään, jos nyt käytän muotisanaa, ihanaa.
  • editoi kesäkuu 2015
    Ihminen joka juo reippaasti alkoholia on alkoholisti ja jos hän 22 vuoden raittiuden jälkeen "jostain älyttömästä syystä" juo lasillisen, vaik ei tekisi niin mielikään, jää koukkuun, niin eikö sitä sanota, kerran alkoholisti--aina alkoholisti.
    Ihminen joka vetelee reippaasti tupakkaa, on nikotinisti ja jos hän 22 vuoden savuttomuuden jälkeen "jostain älyttömästä syystä" polttaa tupakan, vaik ei tekisi niin mielikään, jää koukkuun, niin eikö sitä sanota, kerran nikotinisti---aina nikotinisti.
    Vai missä kulkee alkohlistin ja nikotinistin raja???

    Ja myös, jos on tupakasta sairastunut yhtä vaikeaan tautiin kuin vko, niin tietää kyllä, että loppuelämä on räkäinen, vaikka tupakasta päässytkin eroon ja osin helpottanut taudin kulkua.

    Tässä minun mielipiteeni ja voin sanoa tuulantei---nikotinisti, ei minun tarvitse yrittää kaunistella sitä asiaa :mrgreen:

    Tsemppiä uuden savuttoman elämän jatkoon :wink:
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    editoi kesäkuu 2015
    Kyllä me kaikki täällä edustamme etupäässä itseämme. En usko että vko kuin kukaan mukaan mitenkään tyrkyttää mitään.
    Mukana kaikessa on väistämättä omat kokemuksemme, osin joskus myös toisten stumppilaisten kokemukset, joita on ainakin omalta osaltani tullut jo vuosia seurattua.

    Tietenkin on olemassa myös tupakasta ja lopettamisesta ns. totuuksia, joita on tutkimuksissa saatu, joihin kyllä täällä Stumppi.fi:ssäkin nojataan. Kaikki eivät ole niistäkään samaa mieltä.
    Niin monta kuin on lopettajaa, niin monta on myös tarinaa ja tapaa kokea ja tuntea itsessään tämä prosessi.
    Koska tämä on prosessi, eikä projeksi. Näin olen sen nähnyt. Koska tarkoitus on jatkaa koko loppuelämä tätä savuttomuutta.

    Tiedän toki ihmisiä, jotka ovat vuosikymmentenkin jälkeen lopettaneet "ihan tuosta vaan" ja ihmettelevät, miksi lainkaan polttivatkaan.
    Taivahan tosi on, että joku 10 % ei addiktoidu tupakkaan samalla tavalla kuin loput 90 % meistä muista. Aivoissamme sekin salaisuus on.

    On hienoa, että sinä Auroora koet olevasi selvillä vesillä tupakan suhteen. Moni täällä kirjoittaneista on joutunut aika tavalla kamppailemaan aina uudestaan ja uudestaan lopettamisen ja sortumisten kanssa.

    Addiktihan on kuitenkin sellainen, että oli kyse sitten mistä riippuvuudesta tahansa, se voi yllättää ja paukata päälle vuosienkin jälkeen uudestaan. Ei alko ja tupakka ainoita ole.
    Siksi jokainen tupakoinnin lopettajakin joutuu olemaan hiukka varuillaan varmaan loppuelämänsä.
    Joskin vuosien mittaan tietenkin tuo harhaantumisen riski pienenee minimaaliseksi.

    Riippuvuus on valheiden verkko. Siinä itselle lähinnä todistellaan kaikenlaista siitä, miksi minä nyt teen tätä taas. Ja ihan siis järkevän kuuloisesti, ainakin omasta mielestä :roll: Ihminen on aika peto itsensä manipuloinnissa. :mrgreen:


    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.
  • editoi heinäkuu 2015
    Kysymykseen vastatakseni ; puoli vuotta olin aikoinani polttamatta , jauhoin nikotiinipurkkaa.
    En päässyt eroon tupakantuskastani koska nikotiinipurukumi piti sitä yllä.
    Vasta kun tajusin lopettaa luomuna alkoi homma ns. Pelittämään.
    Yli 7 vuotta nyt spaddutta , kohta kolistellaan kahdeksatta.
    Tässä ollaan kuitenkin vain ja ainoastaan sen yhden savukkeen tempaisun päässä riippuvuuden takaisin saamisesta.
    Suotakoon minulle loppuelämäksi järkeä etten siihen sorru
  • jumaskjumask Salo
    editoi heinäkuu 2015
    Olen 26-vuotias sälli, mutta ensimmäisen kerran lopetin muistaakseni 19-vuoden ikäisenä ja olin silloin peräti hiukan reilun vuoden ilman tupakkaa. Sinä yhtenä iltana, kuitenkin koskin menthol-savukkeeseen. Kaipasin sitä tapaa, kun istuttiin terassilla ja oli ihan satumaisen ihana ilta. Kerjäsin ja kinusin sitä yhtä ainoaa tupakkaa ystävältäni, joka empi kovasti sen tupakan antamista, mutta lopulta antoi periksi. Se maistui ihan järkyttävän pahalta, ihan kuin ensimmäistä kertaa olisi tupakkaa keuhkoihini vetäny. Poltin sen jälkeen kuitenkin vielä toisen ja seuraavana päivänä ostin itselleni jo oman askin. Silloin pystyin vielä polttamaan 4h välein yhden tupakan, eli se väli oli aika pitkä. Uskottelin itselleni, että "parempi tämäkin kun polttaisin vanhaan tapaan ketjussa!" Polttaessani huomasin, että se väli alkoi pikkuhiljaa kuitenkin lyhenemään ja tupakkaa meni entiseen tapaan. Toiset ystävät taas suitsutti mua ihan hirveesti, että "SINÄ TYPERYS!" No, sitähän minä olin. Tässä sitä ollaan taas ja eiköhän siitä kokemuksesta jotain nyt opittu :roll:
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.