K:n uusi elämä

2456727

Viestejä yhteensä

  • Takki tuli laitettua pesukoneeseen :flushed: 

    2.6.2017 klo 13.00
  • editoi joulukuu 2016
    On tää taas suosta... Miehän nyt siis olen rautatauolla huomisten labrojen takia, ja tänään vaikutukset romahti päälle. Voi jessus että oon ollu koko päivän ihan koomassa ja kohmeessa. Neljän aikaan miulle tuli hirvee kokolihanhimo. Ei kelvannu eilinen lihapullakastike. Oisin ollu valmis vaikka konttaamaan kauppaan sitä ostamaan, mut onneks mies sitte kävi ostamassa. 350g meni ihan yheltä istumalta kasvisten kera :flushed: Onneks tänään oli lepopäivä kuntoilusta, ei kyllä ois irronnu mitään... 

    H-hetki lähestyy :) Mies samalla lihanostoreissulla osti miulle Mynthoneita valmiiksi ja kuhan ite kauppaan jaksan mennä, ostan koko laatikollisen niitä varuiks :D

    2.6.2017 klo 13.00
  • Nyt löytyi väsymykselle selitys (vaikka tässä pirteenä on vähän aikaa ollutkin). Rautavarasto on lähes tyhjä, en siis ole luulosairas tai masentunut tai mitään muutakaan, miussa ei vaan ole rautaa tarpeeksi. Tuloksia kertoessaan hoitaja mietti että joko häiritään lääkäriä, mutta päätettiin kuitenkin että kokeillaan rautakuuria. Paketillinen rautaa ja uudet labrat. Kilppariarvot sen sijaan oli loistavat, nyt vaan on pelkona että miten tuo raudan tankkaaminen heittää ne liikatoiminnalle, mutta sekin testataan sitten rauta-arvojen kera, ellei olo mene liikatoiminnalle aikasemmin. Tulosten kuulemisen jälkeen iski totaaliväsy, "Hei! Syy löydettiin, SAAN olla väsynyt"-helpotuksen tunne. Ja mitään tietoahan miulla ei ole, että mistä asti noi varastot on vähällä olleet, joskus ne on mitattu mutta en tajunnu puhelimessakaan kysyä, että milloin.
    Tästä löytyi monelle asialle selitys. Hiusten lähtö, palelu, huono palautuminen liikunnasta. Eilenkin kävin tunnin salilla ja tänään on olo ollut kuin jyrän alle jääneenä. Mutta ihme kyllä, jaksan itseni sinne salille raahata...

    Hmmm...Se toinen asia... Se nyt ei meinaa irrota millään. Halu ja tahto on, mutta toteutus taas tökkii...Mut päätöksenhän olen tehnyt, tässä kuussa se loppuu. Mahdollisimman nopeasti yritän, mutta joka aamu tuntuu olevan jotain tekosyitä, miksi en voi tänään lopettaa... Jostain pitäs saada nyt potku persauksille. Pitäs saada vain se yks jätettyä polttamatta, sittenhän se on helppoa, kuten on huomattu  :D


    2.6.2017 klo 13.00
  • Tää rautavarastoasia on monelle uutta, myös lääkäreille. Siis piilevä raudanpuute joka tulee esiin ferrit ja TfR verikokeissa.
    Yleensähän tuijotetaan vain hemoglobiinia ja verihiutaleita perusverenkuvasta, monet lääkärit sanovat että se on hyvä ja muuta ei mitata, piste.
    Toiset joutuu tankkaamaan rautaa pitkäänkin, jopa vuoden.
    Mikä sopii kenellekin, jotkut syövät jopa 300mg päivässä joka on mun mielestä älytöntä kun ei elimistö imeytä siitä kuin murto-osan. Sitten on näitä rautalitkuja floradix ym ja gentle iron jne.
    Pitää löytää itselleen se sopiva joka ei aiheuta kauheata ummetusta ja siten vatsakipuja ja joka kuitenkin imeytyisi.
    Jos on paha raudanpuute, niin siinä menee aikaa kun se alkaa imeytymään.
    Runsaasti c-vitamiinia sen raudan kylkeen niin auttaa imeytymisessä ja toiset sanoneet että kuparikin tehostaisi imeytymistä.

    Mut hyvä että kilppari-arvot oli kunnossa. Jos ja kun joskus lopetat tupakoinnin, niin mielenkiintoista nähdä muuttuvatko ne, monella ovat muuttuneet huonommaksi.

    Ei se terävin olo ja motivaatio voikaan olla joka päivä, mut kyllä se siitä :)
    ~160 000 savuketta ja lopetus 31.01.2016 --> ilman nikotiinia 01.03.2016
  • Miulla on ihan kauhee olo :( Verenpaineet huitelee pilvissä, kurkkua kuristaa niin että oksu meinaa tulla. Ei tähän auta ku yks konsti.... 1 tupakka ja sitten loppu. 
    Aamulla Mynthonia huuleen ja salille (jos tuo mies miut sinne potkis  :D )

    2.6.2017 klo 13.00
  • Elä Körtsy hötkyile sen yhen asian kanssa. Kattele ja totuttele ensin tovi näihin muihin muutoksiin ja käy vaikka ens keväänä sitte sen viimeisen asian kimppuun. Voi olla liian raju rysäys kropalle (ja mielelle) pistää kaikki kerralla uusiksi.. Mutta elä kuitenkaan täältä stumpista mihinkään lähe! Tänne kirjoitellessa ja näiden muiden asioiden tuntemuksia purkaillessa teet samalla kuitenkin kokoajan pohjustustyötä savuttomuuden eteen - ensin perustukset kuntoon, sitten vasta katto päälle. ;-) 

    4.6.2016 illasta se loppu, ei oo sittemmin ollu tupakille hoppu 
  • No eipä tästä mitään tunnu tulevankaan  :/
    Tää on kyllä jännä juttu, itse tietää ja haluaa mutta pää ei ole nyt ollenkaan sillä taajuudella. Nuo verenpaineet ja sykkeet pitäis alas saada ja se ei miulla onnistu kuin lopettamalla. Kun ei tää olo tästä polttamalla parane, päinvastoin, päivä päivältä olo on kurjempi. 
    Tähän on onneksi oppinut jo suhtautumaan toisella tavalla kuin edellisillä kerroilla, ei tule sellaista "masennus"-puuskaa, että miksi mie en onnistu, mikä miussa on vikana, kun muut onnistuvat ym.. Tuossa aamulla kun rappusille ensimmäiseksi automatiolla suuntasin unen pöpperössä, aattelin vaan että ok, ei ehkä tänään, mut kyllä se päivä sieltä vielä tulee. V*ituttaahan tää suunnattomasti, mutta ei enää niin stressaannuta että mennään pohjasyövereihin rypemään. Ja nyttekun tätä lopetusyrityskokemusta on karttunut, niin tiedän, että en enää montaa päivää/viikkoa pysty polttamaan, kun se stoppi tulee  :D Toivottavasti saan antaa itselleni joululahjaksi savuttoman päivän/päiviä.
    Miusta tuntuu että tää "The Big Project" tukee sitten savuttomuutta hyvin, on ainakin keinoja sitten mihin purkaa lopetustuskaa (jos sitä tulee), kuntosalille vaan riehumaan tai altaaseen tekemään uinnin Suomen ennätystä  :D

    Asiasta kymmenenteen... 
    Eilen oli jännä huomata, miten paljon mie tuota väsymystä oon stressannu. Kun sain tietää, että sille on ihan oikea syy,mie väsähin ihan kokonaan. Olin koko illan ihan kauheessa koomassa, hyvä kun sain ruuan tehtyä ja sänkyyn kun pääsin, annoin unen vaan tulla, en yrittäny sitkutella että tulis se 7-8 tuntia nukuttua, jätin laittamatta kellon soimaan ja nukuin, nukuin kuin tukki. Aamulla en edes kuullut muitten kellojen soimista, heräsin sitten 10 tunnin unien jälkeen suhteellisen pirteenä. Sen verran jotain väsymystä on että salille lähtö ei todellakaan vois vähempää kiinnostaa, mutta on se mentävä. Ja siitähän tulee hyvä olo kaiken lisäks :)

    Rauta-asiasta vielä sen verran, että soitin aamulla tk:kseen muissa asioissa ja kysyin sitten hoitsulta että millo miulla on viimeeksi otettu nuo varastoraudat. Hän sitten koneelta katsoi ni ei ainakaan KYMMENEEN vuoteen. Netistä asiaa tutkittuani, nuo arvot ois hyvä ottaa synnytyksen jälkeen ja muutenkin kontrolloida jos on runsaat naistenvaivat. Ja kun aattelee että teininä miulla oli paha anemia (hb alle sata), niin sitä olisi kontrolloitu useemmin. Toki en tiiä onko siihen aikaan tuollaisia labroja ollut, mutta tosta anemia-taipumuksesta on lääkäreitten kanssa puhuttu vuosittain. Mutta eihän siihen ole puututtu kun hb on ollu yli 120....
    Hullua on. Potilaan pitäisi näköjään itse tietää, mitä kannattaa tutkia (niikuin tässäkin tapauksessa, itse ehdotin tuota varastoa ja muita vitamiineja ja tällä kertaa ne laitettiin, koska Project), mutta jos menet lääkäriin omine mielipiteinesi, olet hullu tai luulosairas. Ja tänä päivänä ei enää auta kuulemma edes yksityiselle meno, siellä saattaa kuulemma saada vielä huonompaa kohtelua, eikä haluta tutkia mitään ylimääräistä. 

    Tulipas romaani  :D Mie valmistaudun salille lähtöön ja tuskailen polttamisen kanssa...

    2.6.2017 klo 13.00
  • Joo ainakin kilpirauhasen suhteen lukenut samoja kokemuksia niin julkisella kuin yksityiselläkin.
    Tosin joukossa on osa niitä onnenonkijoita jotka toivovat itsellään olevan kyseinen sairaus vaikkei olisikaan. Kenenkään ei kannata toivoa mitään sairautta itselleen vaikka kuinka väsyttäisi ja paino junnaa paikoillaan. Se lääkitys ei valitettavasti tee autuaaksi, on niin kokonaisvaltainen tämäkin juttu että vaikuttaa ihan joka soluun.

    Cityterveys on monen kohdalla se mistä labroja haetaan jos lääkäri suhtautuu nuivasti.
    Kaikilla ei omalla paikkakunnalla sellaista ole ja kaikilla ei ole rahaa vaikka olisikin.
    Sosiaalisia taitoja saisi enemmän opettaa lääkiksessä, monesti jo hyvä tapaaminen lääkärin kanssa piristää mieltä kummasti ja on niitä paljon hyviäkin lääkäreitä jotka kuuntelevat potilasta eivätkä lyttää vaikkeivat samaa mieltä olisikaan.

    Jotkut joutuvat ottamaan rautaa myös tiputuksella jos ei ulkoinen rauta imeydy anemian takia.
    Parempi ottaa sitä rautaa pienempia annoksia useita kertoja päivässä ja tosiaan c-vitamiinin kera. Ainakin kalsium ja kahvi estää imeytymistä eli mieluummin aterioiden välillä tyhjään vatsaan.
    Joo mut eiköhän ne siellä ole ohjeet antaneet :)
    Ferritiinin kun saa yli puolen välin, yläkolmannekseen niin pitäisi alkaa elämä taas hymyilemään, fibromyalgian oireetkin monella jääneet pois kun saaneet rautavarastot kohdilleen.
    D:tä ja B12:sta unohtamatta.

    Kantsii joo valmistautua hyvin seuraavaan lopetuskertaan, kova oma tahtoo ja motivaatio tuntuu olevan eli ei ole kuin sen tapariippuvuuden ja nikkispirun selättäminen, moni empii vielä lopettamisen jälkeen päätöstään oliko viisas vai ei...ainahan se on viisasta, mutta mun mielestä ajankohta täytyy olla myös kohdillaan eli on siihen henkisesti kypsä. Joutuu sitä muutkin harjoittelemaan useita kertoja, harvalla heti ekalla tärppää :)
    ~160 000 savuketta ja lopetus 31.01.2016 --> ilman nikotiinia 01.03.2016
  • Mace kirjoitti:
    Kantsii joo valmistautua hyvin seuraavaan lopetuskertaan, kova oma tahtoo ja motivaatio tuntuu olevan eli ei ole kuin sen tapariippuvuuden ja nikkispirun selättäminen, moni empii vielä lopettamisen jälkeen päätöstään oliko viisas vai ei...ainahan se on viisasta, mutta mun mielestä ajankohta täytyy olla myös kohdillaan eli on siihen henkisesti kypsä. Joutuu sitä muutkin harjoittelemaan useita kertoja, harvalla heti ekalla tärppää :)
    Laitoit sanat suuhun. Viisaudet sanat löytyvät tästä, jotka kannattaa painaa jokaisen lopettajan mieleen. Hetken pitää todellakin osua ja aina edes tahdonvoima ei ole se juttu. Joissakin elämäntilanteissa lopettaminen on yksinkertaisesti liikaa ja kannattaa antaa itselleen tarvittaessa hieman sitä armoa. Kun se oikea hetki tulee, sen tunnistaa ja siitä uskaltaa napata kiinni.

    Oikea hetki taas on aika subjektiivinen juttu: toiset haluavat "stressitasonsa" nollaan ennen kuin lopettavat. Itselleni taas sopii melkein parhaiten sellainen hetki, kun mikään ei oikeastaan muutu. Stressiä on stressiherkän ihmisen elämässä aina, lopetin sitten nyt, ensi vuonna tai sitä seuraavana. Jokaisen kuitenkin pitää uskoa ja uskaltaa tarttua omaan hetkeensä, jokaisella se on erilainen ja sen tunnistaa kyllä itsessään, kun on aito mahdollisuus onnistua.

    Itse olen toistaiseksi (tavalla tai toisella) lopettanut aina loppuvuodesta ja kesällä tai keväällä lopettamisen ajattelu ei ole tullut kuuloonkaan. Olo on todella hyvä nyt ja vähitellen alkaa päiville jo tulla pituuttakin. Tarkoitan siis sitä, että välillä menee päivässä jo tunteja ilman, että koko röökiä edes miettii. Se on tosi mahtavaa :)
  • editoi joulukuu 2016
    Sanonpahan vaan että Obsidan on hyvä keino vähentämiseen... Suussa maistuu niin p*skalta että tupakkakii maistuu ihan kauheelta. Taino ainahan se on maistunu mut nyt erityisesti... Liekkö löysin uuden keinon lopettamiseen  :D

    2.6.2017 klo 13.00
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.