Helmikuussa 2017 lopettaneet

2456714

Viestejä yhteensä

  • Olette tulleet oikeaan paikkaan, tervetuloa ja tsemppiä kaikille! Melisa tuossa sanoi, että moni on selvinnyt mm. tämän foorumin avulla. Itse kuulun siihen joukkoon, kyllä tällä palstalla on paljon annettavaa! :smile: 
  • BuBo Keski-Suomi
    Mulla tuli kans just tällä hetkellä viikko viimeisestä tupakasta. Yllättäen helppoa on ollut, varsinkin kun asenne on ollut vähän sellainen, että kokeillaampa, miltä se tuntuisi olla polttamatta. Minulla oli ensimmäinen tupakoimaton päivä ainut, jolloin oli todellisia fyysisiä oireita ja paljon. Päätä särki, hikeä valutti, huimasi jne, mutta sen jälkeen ei mitään fyysisiä oireita. Yöt olen nukkunut hyvin jne.

    Henkinen puoli onkin paljon vaikeampaa, varsinkin töissä. Tapatupakointi tuntuu olevan se minun koukkuni. Päivittäin tulee vastaan monta sellaista tilannetta, jolloin käsi menee taskuun, jotta kääritäänpä sätkä. Mynthoniin on tyytyminen siinä vaiheessa, mutta yllättäen äkkiä menee himo ohi silläkin.

    Nyt tuntuu, että alkaa olemaan aika miettiä sitä, haluanko oikeasti olla loppuelämäni tupakoimatta. Näin äkkiseltään ajateltuna tulee mieleen monta sellaista tilannetta tai tapahtumaa, johon tupakka tulee jatkossakin kuulumaan. Se saa pääni sanomaan, että koska poltan silloin kuitenkin, niin eikö ole sama polttaa jo nyt heti. Konkreettisena esimerkkinä vaikkapa syksyn metsästykausi: Koiran kanssa rauhassa metsässä, pysähdys johonkin kannon nokkaan, siihen kahvit ja savuke. Ei osaa kuvitellakaan tuota tilannetta ilman tupakkaa... Toisaalta kuitenkin, edellisellä viikolla on samanlaisia tilanteita ollut jo useita. Siis sellaisia tilanteita, johon automaattisesti viikkoa aiemmin olisin liittänyt tupakan ehdottomasti. Silti ne ovat menneet kohtuullisen helposti polttamattakin. 

    Sitä vaan ilmeisesti oma pää on se pahin vastus tässä hommassa. Sieltä tulee paljon vinkkejä ja syitä, miksi ei kannattaisi olla polttamatta. 

    Mutta sitten vielä niistä positiivisista puolista. Vaimolta on tullut paljon kehuja tupakoimattomuudestani, kyllä se vaan tuntuu oikeasti aika hyvälle. Puhuttelevin tilanne tuli silti pieneltä pojaltani, joka kysyi tänään:"Iskä, miksi et ole käynyt pitkään aikaan tupakalla?" -- Pisti vähän miettimään -- Mietin, kun minullakin ovat lapset vielä niin pieniä, että jos nyt pystyn lopettamaan, eivät he isompana tule muistamaan (ainakaan kunnolla) sitä aikaa, että isänsä olisi polttanut, joten malli tupakoimiseen jäisi kotoa saamatta.

    Eli jatketaanpa tupakoimatta ainakin huomiseen asti ja tehdään taas aamulla sama päätös seuraavasta päivästä.

    Tämmöisiä pyörittelen minä päässäni...
    16 vuotta tupakointia takana, toivottavasti tarpeeksi yhdelle ihmiselle.
  • bubo jos jaksat niin kokeile lukea stumppaa tähän kirja. Se kääntää noita henkisiä tilanteita ja ajatuksia ihan erillälailla. Itse olen 2/3 kirjasta lukenut ja meinasin lukea loppuun asti kanssa.
  • Tsemppiä lopetuspäätöksen tehneille! Hieno päätös!
    Nyt tarvii vaan olla vahva, eikä luovuttaa sille ällöttävälle, haisevalle myrkkypötkölle! !

    Tsemppiä!   :)
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    BuBo,  on hyvä pyöritellä noita asioita päässään. Joskus tulevaisuus pelottaa, mutta ei kannata miettiä pelkoja liikaa. Sitä huomaa, niin kuin sinäkin olet huomannut, että tilanteista selviää hengissä ilman tupakkaakin.
    Lapsillesi teet kyllä savuttomuudellasi ison palveluksen. Minä pääsin tuohon vasta lastenlasten kautta.
    Tsemppiä päivittäisiin lupauksiin savuttomuudesta. Muista kiittää ja kehua itseäsi iltaisin.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.
  • Tuo,että näyttää lapsille esimerkkiä on iso juttu,iso palveluskin lapsille,itsekkin näin yritän sisäistää ajatusta.Ei se kivalta tuntunu kun 2v kyselee,et miksi poltat ja sanoo että haisen pahalta.Jokin aika sitten kiinnitin huomioo autoon jossa oli pieniä lapsia ja isä joka veteli tupakkia,meinas tippa tulla linssiin niitten lasten puolesta.
    Päivä kerrallaan ajattelu hyvä.
  • Pikainen hei kaikille! Eilen illalla (12.2. klo 22.00) stumpattu viimeinen rööki, joten kunniakkaat 15 h savuttomuutta jo takana. Vu-huu! Siitä riemastuneena varasin ajan kampaajalle, koska kyllä motivointi on ihan keskeistä tässä onnistumisessa :wink:  Toistaiseksi vielä hyvä meininki, kuitenkin laastari käsivarressa ja varuilta suihke käsilaukussa... Myöhemmin lisää, nyt gotta go! 
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Tervetuloa Stumppiin Ultrabra!
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.
  • Hienoa Ultrabra, teretulemas Stumppiin! :)

    5.8.2016 katkaisin 28 vuoden tupakointiputken :) Pysyva elamantapamuutos numero 1.
    8.8.2017 alkoi ylipainon karistaminen ja painonhallinta. Pysyva elamantapamuutos numero 2.
  • Tervetuloa Stumppiin helmikuun lopettajat! Hieno päätös teillä tehtynä! Tsemppiä, voimaa ja rohkeutta matkaan!

    4.6.2016 illasta se loppu, ei oo sittemmin ollu tupakille hoppu 
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.