MAALISKUUSSA 2017 LOPETTANEET

13468927

Viestejä yhteensä

  • Hienoa, uusia lopettajia potero täynnä :) tervetuloa ja suurensuuret tsempit alkutaipaleen haasteisiin. Kyllä niistä selviää minuutti, tunti, päivä kerrallaan, vaikka välillä tuntuu ettei kestä sekuntiakaan.

    Se on vaan niin hämmentävää, kun oma minuus katoaa alussa, ihan kuin oma entinen persoona häviäis jonnekin. Kyllä se takasin tulee, toisilla vie enemmän aikaa, toisilla vähemmän. Jokaisen tupakaton taival on erilainen ja samaan aikaan niin samanlainen. Tsemppiä!

    Viimeinen tupakka 29.6.2016!
  • Ellen nyt ihan väärin laske, niin yhdettätoista päivää tässä porskutetaan, eli KYMPPI TÄYNNÄ! :smile:  Aika mahtavaa.

    Välillä on hyvä päivä ja tuntuu että kyllä se tästä, välillä on huono päivä ja täytyy vaan minuutti kerrallaan taistella päivä läpi.

    Maha on alkanut reistailla, hirvee turvotus, oikein ilmapallomaha in action. :/ Samoin iho. Mulla on aina ollut ihan hyvä iho niin nyt on kasvoihin pukannut muutama iso kipeä näppy. Hyyyh! Toivottavasti asettuu pian.

    Tsemppiä maaliskuulaiset, hyvä me!
  • Niunau,niin tuttu tuo mahan jumittuminen,itelleki oli samanlainen samoihin aikoihin ja kyllä se kohta siitä alkaa vetämään.Ja ihossa sama juttu oli,onkohan se niin et se alkaa puhdistua..
  • Lohdullista kuulla Eero83 että nämä kuulunee asiaan kun kroppa alkaa puhdistua, ja että ohikin ajan kanssa menee. Kyllä vaan on kiusallisia vaivoja. :S Ei sitä ees käsitä miten sekasin sitä kroppansa on saanut tolla myrkyllä..

    Huhhuh, sulla on tullut 2kk savuttomana täyteen ja 1200 röökiä jäänyt polttamatta, huikeeta! :open_mouth: Onnea!
  • Kiitos Niunau,mä taisin lipitellä vihreää teetä reilummin ni alko vatsa vetämään ja tais liikunnan lisäys auttaa asiaan.Sullakin 170 tupakkaa vetämättä jo ni kyllä se keho ja mieli  kiukuttelee vastaan,mutta jaksat alun taistella ni kohta huomaat että kannatti :)
  • Minulla oli myös edellisessä lopetuksessa pahinta unettomuus. Kerroin sitten työterveyslääkärille tästä ja sain muutaman nukahtamispillerin. Kahtena iltana otin ja sen jälkeen unirytmi palasi. Elämä helpottui huomattavasti.
    Sitkeyttä!
  • Päätin että lopetan lauantaiaamuna. Aski melberiä menee päivässä, rahassa se tekee saman verran mitä mulla menee auton bensakuluihin. Kävin kioskilta ostamassa nicorette suusumutteen lopettamisen tueksi. En tiedä miten tulen tästä selviämään, mutta en kestä enää tätä tupakin kiskomista. Verenpaine on jumalattoman korkea, noussut verenpainelääkkeistä ja niiden lisäämisestä huolimatta, kädet tärisevät niin että haittaa työntekoa ja jatkuva nuha/yskä on riesana. Herään aamulla ennen kukkoa tupakille ja käyn vielä ennen nukkumaanmenoa polttamassa viimeisen. 
    Olen lopettanut aikaisemminkin, parikin kertaa, ja ollut jopa vuosia kokonaan polttamatta. Aina se vaan palaa siihen entiseen jostain syystä, ja kohta palaa taas aski päivässä. Yritän onnistua tällä kerralla paremmin - alun tukena on tuo suusumute, kuntosalikortti ja tämä palsta.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Minulle oli ehdottomasti ratkaisevin tekijä foorumi. Käytä hyväkses ja kirjoita tuntojas. Roiku täällä henkesi edestä. Parasta itseterapiaa ikinä.
    Viime kädessä lopettaminen tapahtuu omassa päässäs, myös pysyvä savuttomuus on kuin pitkän matkan juoksu. 
    Tsemppiä!
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.
  • Ninnipee1 Etelä-Suomi

    Moikka,

    täälläkin yksi lopettanut :) Lopetus tapahtui 11.3, joten kohta viikko kolkuttelee :) melkoista vuoristorataa tämä alku on ollut ja luomuna menty koko aika, ilman korvaustuotteita. Tunne on ollut ihan kuin olisi parhaastaystävästä joutunut luopumaan ja itkuherkkyyttä oli alkupäivinä paljonkin. Normaalisti en siis todella ole mikään herkkä tyyppi :D Mutta tuntuu että nyt alkaa johiukan helpottaa, ja tupakka haisee omaan nenään pahalta. Ja varsinkin ihminen, joka on juuri polttanut, vasta pahalta haiseekin :D

  • Saanko ilakoida vähän? Tänään porskutetaan kahdettatoista päivää ja aamulla kului kolmisen tuntia ennen kuin tupakka edes häivähti mielessä! Wau! Tuntuu niin hyvälle että näinkin lyhyessä ajassa mennään harppauksia eteenpäin. Eka viikko oli oikeesti tuskaa, tokan viikon alkukin takkus mutta nyt kun 2 viikkoa alkaa täyttyä, on tuskasuus selkeesti vähenemässä.

    Nyt nautin tästä täysillä, sillä tiedän että äkkiä se muuttuu, humpsahtaa taas himotuksen puolelle. Mutta muistan silloinkin tän hetken, tän fiiliksen, kun on hyvä just näin. Kestän läpi hankalat ajat kun tiedän että nämä hyvät hetket on näin hyviä.

    Nyt tuntuu että mä ihan oikeasti voin onnistua. Koska mä haluan! Kovasti.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.