Haluan lopettaa.

Moikka vaan! Oon 20 vuotias nuori mien ja polttanut noin kuusi vuotta eli aloitin vaikituisesti polttamaan 14 vuotiaana muttaa ensimmäisen kerran kokeilin ollessani vasta neljännellä luokalla. Nyt on tullut hetki että haluan lopettaa tupakan polttamisen kokonaan. Syy tähä on kamala sairauksien ja kuoleman pelko sillä haluan elää pitkän ja terveen elämän. Poltan normaalisti 1-20 savuketta päivässä ja nyt kun ajattelee se on oikeasti aika paljon. Mun tupakointi on ehkä enemmän sitä tapa polttamista ja tärkein tupakka on yleensä syömisen jälkeen. En yhtään tiiä mistä ja miten mun pitäisin lähtä liikkeelle että pääsen siihen pisteesen et ei enää ikinä tarttis kaupassa ollessa ostosten yhteydessä sanoa " ja yks maksi aski tupakkaa" ja että ei tarvii parvekkeelle mennä vaan että voin polttaa sen savukkeen. 

Viestejä yhteensä

  • Täällä itse taistelen. Ensimmäinen päivä mut hitsi kun on vaikeaa. Paniikki/ahdistus pahentunut. Muutenkin sairaseläkkeellä oleva nuori joka ei keksi päiviinsä tekemistä ja tottunut siihen kahviin ja röökiin kun on alkanut ahdistaa.
  • Alussa oli juuri noin, eikä mitään pystynyt tekemään vaikka jotain olisi keksinytkin.
  • lepuuttaja Turku
    editoi kesäkuu 12
    sisilisko89:

    Minä myös sairaseläkkeellä ja tuntuu, että tupakanpoltto on yksi ajanviettotapa, kun ei muuta jaksa eikä huvita. Mulla on nyt Champix-kuuri, mutta ei siitä tunnu olevan mitään hyötyä. Vuorokauden pystyin olemaan tupakatta tahdonvoimalla, mutta olo oli kaamea enkä sitten pystynyt olemaan polttamatta tuon pidempään. Ahdistus tosiaan lisääntyi ikään kuin sitä ei muuten jo tarpeeksi olisi.
  • Marcsmoke:

    Olet ottanut nyt ensimmäisen askeleen, kun olet liittynyt tänne ja kertonut ajatuksistasi. Kannattaa muutenkin lueskella noita Stumpin sivuja. Tai ehkä tiedät jo kaiken, mikä liittyy tupakointiin, mutta tapa vain on niin tiukassa kuin mullakin. Mulla taas lähikaupassa myyjät jo tietävät, että ostan tupakkaa ja kysyvät jo "ja niitä savukkeita sitten?" Eilen en päässyt vielä kassallekaan asti kun myyjä jo kurkotti tupakkahyllylle.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    editoi kesäkuu 13
    Lepuuttaja, vois olla mahtava tunne sanoa kassalla, ei kiitos, olen lopettanut. Tai jos ei uskalla noin rehvakkaasti, niin vaikka: ei kiitos, ei tänään. 
    Minuun vetosi lopettaessani kaikki tieto, jota löytyi netistä.  Tupakan haitoista, syöpäkuvia, lopetuskeinoja ja ihan mitä vain foorumin lisäksi. Foorumikaan ei ollut tätä luokkaa silloin. 
    Mutta eri asiat vaikuttavat eri ihmisiin. Motivaatio voi löytyä läheltä tai kaukaa.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.
  • Olen lopettanut ja aloittanut monta kertaa elämäni aikana. Nyt 58-vuotiaana tiedostan vakavan sairastumisen riskit paremmin kuin aikaisemmin. Päätöksen tekeminen lopettamisesta on nyt vain uskomattoman vaikeaa koska elämä tuntuu muuten niin raskaalta välillä. Tupakka on lohdun lähde (joka mut varmaan täältä korjaa sitten aikanaan) jos en pysty lopettamaan. Välittömät hyödyt olisi varmaan parempi motivaation lähde sittenkin. Tänne kirjoittaminenkin aktivoi näitä lopettamisajatuksia ihan hyvin. Katsotaan...
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Kirjoittaminen on hyvää itseterapiaa. Se avaa ajatuksia ihan toisin, kuin vain niitä omassa päässä pyöritellen. Myöhäisellä iällä minäkin vasta lopetin, koin  vähän siihen malliin, että jos en kohta lopeta, en enää taida sitä rumbaa jaksaakaan.
    Koskaan ei ole hyvä aika lopettaa, paras aika on siis NYT! Sanoistatekoihin! Tsemppiä päätöksen tekoon. Pysyttele stumpissa ja mieti rauhassa motivaatiosi lopettamiseen (terveys, taikka raha) , sekä jonkinlainen strategia ja apukeinot. Pysy kanavalla!
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.