Aion lopettaa

2»

Viestejä yhteensä

  • En noita minuuttitarinoita ole koskaan käsittänyt, olisi ollut helppoa jos noin olisi mennyt, mutta se oli kaukana siitä.
    Jatkuva tupakantuska oli, ilman korvaavia ei lopettamisesta olisi tullut mitään.
  • Jokainen lopetus niin yksilöllinen. Toisilla saattaa jopa helpottaa kun tietää kuinka kauan tupakantuskakohtaus kestää, vaikka jopa ihan minuuteissa. Tietää että ohi menee, ja niistä kun vain yksi kerrallaan yli rämpii niin aina on vahvempi seuraavan saapuessa. Toisilla tupakantuska on 24/7, korvaavilla tai ilman. Nekin aikanaan helpottaa, ajassa x riippuen ihmisestä. Tai sitten ei helpota, ainakaan kokonaan. Mutta se on jo sitten asenteesta kiinni minun mielestä.
    Itse olen käynyt läpi varmaan lähes kaikki nuo, myös viimeisen vaihtoehdon. Koko ajan otti päähän ja rankasti, tupakkaa oli ikävä koko ajan. Pakotin itseni lopettamaan, vaikken aidosti halunnut.
    Tällä kerralla ollut vähän sama homma, en lopettanut omasta tahdostani. Olisin halunnut polttaa vielä ja paljon! Mutten halunnut menettää hyvää parisuhdettakaan. Alussa olin katkera, ja kovasti. Mietin jopa että eroan, että saan jatkaa tupakointia. Muuan viikon päästä tajusin, että katkeruus ei kannata. Pilaan sillä vain omani ja toisten elämän olemalla naama nurinpäin ja negatiivinen. Myrkytin lähellä olevat ihmisetkin katkeruudellani.
    Sitten pakotin itseni näkemään elämässä olevat positiiviset asiat, niitä on vaikka kuinka tuntuu ettei niitä ole. Ja se auttoi. Nyt olen kiitollinen kaikesta tuosta, nyt oikeasti HALUAN olla savuton! :) Ja vaikka kuinka potkii, on elämä AINA elämisen arvoista!
    Ja parisuhde muuten voi loistavasti!! <3 

    Tulipa tilitys. :smiley: 

    Mukavaa vappupäivää kaikille!

    5.8.2016 katkaisin 28 vuoden tupakointiputken :) Pysyva elamantapamuutos numero 1.
    8.8.2017 alkoi ylipainon karistaminen ja painonhallinta. Pysyva elamantapamuutos numero 2.
  • Hei vaan, uusi täällä. :) Perjantaina haen työterveydestä Champixin aloituspakkauksen, katsotaan miten lähtee homma rullaamaan. Askivuosia takana 20, ja olen 34-vuotias. Välissä kolme tupakatonta pätkää raskauksien vuoksi, ja niin on ihminen tyhmä ja onneton että samaan koukkuun itsensä uudestaan ja uudestaan tunkenut. No, vaikka iltatähteä vielä joskus mielinkin, niin tupakka häipyköön kuvioista ilman sitäkin. Sukurasitteena keuhkosyöpä, jospa nyt jättäisin viimein tulella leikkimisen, ja jättäis asian perimän ja arpaonnea varaan. Tsemppiä kovasti kaikille asian kanssa painiville!
  • Hieno Suski ja tsemppiä! Ja tervetuloa tänne meidän joukkoon vertaistukeen!

    Kyllä on kuule ihanaa kun vaatteet ei haise röökille, mä nautin jo pelkästään siitä et mun vaatteet tuoksuu pesuaineelle eikä tuhkakupille. välillä tulee vieläkin aikoja et rööki mielessä, ei kuitenkaan himoja vaan pirulainen yrittää sieltä vaan itteensä mun elämään taas. Mä huvitan itteeni myös sillä et vedän keuhkot täyteen ilmaan, nautinnollista kun ei tule yskänkohtausta!

    Kyllä niin paljon hyvää tuo elämään savuttomuus mutta kovaa tahto se vaatii - elämänmuutosta!
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.