Syyskuu 2017 lopettajat

2456789

Viestejä yhteensä

  • divaD Pirkanmaa
    Melisa kirjoitti:
    Jos valitset valikosta Kategoriat, löydät sieltä Korvaushoidot ja lääkkeet-otsikon. Sen alla on postauksia myös Champixista.
    Olet varsin hyvin selvittänyt oireista huolimatta asioita. Osa oireistasi on tavallisia lopettajille, millä tahansa apukeinolla ja ilmankin.
    Toivottavasti löydät vastauksia. Jos pahaksi menee olo, niin yhteys lääkäriin on ehkä paikallaan. Champix on aivojen kautta vaikuttava lääke kuitenkin.
    Tsemppiä!


    Kiitos neuvoista, käyn läpi parhaillaan ko. ketjuja!

    Kuinka pahaks pitää olonsa tuntea, että ottaa yhteyden lääkäriin? Hmm... Esim. olen aika eristäytynyt tällä hetkellä kotiini, kiinnostaa vaan opiskelureissuilla suuremmassa kaupungissa olevien ihmisten seura, eikä sellaisten läheisten, keiden kanssa on normaalisti tekemisissä päivittäin. Tästä miinus nuorempi vielä kotona asuva lapseni, joka on todella vaatimaton. Ei hätää hänen kanssaan! :smile: 
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Joskus läheiset voivat ahdistaakin. Teet niin kuin susta hyvältä tuntuu. Joskus on hyvä olla vähän erakkonakin. Tässä sentään käydään aikamoista projektia läpi. Aina ei itse tunne itseään entisenlaisena.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.
  • DivaD Oireetkin jo kertovat minkälaista ainetta se tupakka on. Se on mua auttanut kun on miettinyt että täytyy sen olla aika kovaa myrkkyä kun tulee kaikenlaisia ihme oireita. Mulla oli kaks viikkoa pyörryttävä olo. Joskus tulee vieläkin mutta ei oo enää jatkuvaa. Jännitysoireita oli myös mutta nyt tuntuu että ne on jopa pienempiä kuin polttaessa. Sellaista yleistä hermostuneisuutta. Vaikka aina luuli että se tupakka helpottaa. Myös ekat pari viikkoa oli todella saamaton fiilis. Ei väsyttänyt eikä masentanut mutta mistään hommasta ei saanut kiinni. Nyt kun nuo on helpottanut niin tilalle on tullu huonot yöunet. Mutta eiköhän nekin väisty jossain kohtaa.
  • divaD Pirkanmaa
    Tumppaanko kirjoitti:
    DivaD Oireetkin jo kertovat minkälaista ainetta se tupakka on. Se on mua auttanut kun on miettinyt että täytyy sen olla aika kovaa myrkkyä kun tulee kaikenlaisia ihme oireita. Mulla oli kaks viikkoa pyörryttävä olo. Joskus tulee vieläkin mutta ei oo enää jatkuvaa. Jännitysoireita oli myös mutta nyt tuntuu että ne on jopa pienempiä kuin polttaessa. Sellaista yleistä hermostuneisuutta. Vaikka aina luuli että se tupakka helpottaa. Myös ekat pari viikkoa oli todella saamaton fiilis. Ei väsyttänyt eikä masentanut mutta mistään hommasta ei saanut kiinni. Nyt kun nuo on helpottanut niin tilalle on tullu huonot yöunet. Mutta eiköhän nekin väisty jossain kohtaa.

    Olen kyllä yrittänyt aiemminkin lopettaa ilman mitään, enkä kärsinyt niinä kertoina tällaisista oireista. Eli väittäisin näiden oireiden olevan suoraan yhteydessä Champixiin. Esim. lääkkeen ottamisen jälkeen tulee piakkoin se huono olo ja joskus se kestää todella pitkään, joskus pääsee helpommalla. Mä olen yrittänyt lopettaa aiemminkin Zybanilla, mutta siitä on liki 10 vuotta aikaa ja se vasta myrkkyä mun mielelleni oli. Lääkäri kehotti lopettaa melko pian sen kuurin, koska mun mielialani laski sen verran. Nyt mä tietty pelkään, että käyköhän tässä samoin.

    Inhottavaa, kun ruoka ei maistu niin hyvältä kuin ennen. Ei tule sitä "nam"-elämystä mistään sellaisesta ruoasta, mistä ennen piti. Ja aina olleet päivän kohokohtia minulle nuo ruokailuhetket. Pidän hyvästä ja slti kohtuullisen terveellisestä ruoasta, ajoittain herkuttelen roskaruoalla tmv, mutta kun ei ole enää himoja edes sellaisia kohtaan tässä ollut.. Sikäli hyvä, kun en uskalla nyt liikkua kovin raskaasti stressitason ollessa korkealla. Päätin silti yrittää ehkä tiistaina jotakin muutakin kuin hyötyliikuntaa (tänään sentään siivosin, eilen kävelin yhteensä viitisen kilsaa hyötykävelyä, perjantaina oli lukulepo ja ke-to välisenä aikana 12 km kävelyä) Huomenna pääsen talsiin jälleen vajaa 6 km.. Ja kun toi ruoka. Siis sitä menee välillä vaan se kaksi kertaa päivässä, korkeintaan kolme. Tänään onnistuin syömään sen kolme kertaa, huippua! :smile: Eli ei kai pitäisi olla huolissaan painonnoususta, jos edes vähän koittaa rauhallisesti käyttää hyväkseen hyötyliikunan muotoja ja syö normaalia vähemmän? BMI:ni on se normaali 25. Tavoitteeni olisi kyllä pudottaa muutama kilo... Mutta yksi asia kerrallaan... :neutral: 
  • Mä alan menettää toivoni :( aloin ,tyhmä kun olen ,polttaa aikuis iällä stressaavan elämäntilanteen aikana. Tietenkin jäin heti koukkuun enkä ole lukuisista yrityksistä huolimatta pystynyt lopettamaan. Eilen olin väsyneenä "työssäni" joka on näitä palkattomia töitä eli työkokeilu. No kun tuntui ettei millään jaksa niin tuli poltettua enemmän kuin normisti. No viime yönä kurkku oli niin ärsyyntynyt että yskin enkä nukkunut kunnolla taaskaan. Mitä tapahtui aamulla? TUPAKALLE ETTÄ HERÄÄ! suutuin itselleni. Kunhan apteekki aukeaa menen ostamaan ne laastarit, sen verran rahaa löytyy vaikka köyhä olenkin että ostan sen viikon kuurin 24 tunnin laastareita sekä purkkaa. laastari täytyy olla Purkan lisänä ainakin sen pahimman ekan viikon koska tavan lisäksi mulla on selkeästi kehittynyt se riippuvuus. Sen lisäksi vielä häpeän tupakointiani ja sitä että olen ollut niin tyhmä että tähän ikään selvinnyt ilman tupakkaa ja sitten mennyt aloittamaan. Ja nyt en meinaa päästä irti! Ja mitä syitä! En muka herää ilman kahta tupakkaa aamulla.illalla ei tule uni.päivällä "pakko" polttaa kun tulee stressi tai väsyttää. Parhaimpina päivinä olen "selvinnyt" 5 -6 tupakalla.pahimpina on mennyt 8-10. Onneksi yleensä  kuitenkin se 5-6 on riittänyt. No nyt menen viimeisen polttamaan " että herään. "Sitten mars apteekkiin. On se kumma kun ei aikuinen ihminen saa itseä niskasta kiinni! Hävettää sekin, tällä pikku kylällä tuntevat kaikki toisensa.mitä ne sielläkin ajattelee? "Sieltä se raukka taas taapertaa ostamaan laastareita, monesko lie kerta jo" voi että olen pettynyt itseeni! Minä kun olen tehnyt senkin että ottanut laastari pois ja polttanut tupakan ja laittanut sen sitten takaisin.naurettavaa.... Nyt en ota! Kyllä täytyy sen verran selkärankaa olla! Huh. Tulipa pitkä avautuminen...ja joo tiedän että laastareita pitäisi käyttää monta kuukautta mutta rahani ei riitä siihen kun on noita lemmikkieläimiä jotka vie suurimman osan rahoista. Niinpä yritän pahimman ekan viikon yli päästä laastarien  avulla ilman yhtään tupakkaa ja sen jälkeen purkka/pastilli. Voi että olisin onnellinen kun sinne asti pääsisin! Olo vaan alkaa olla aika toivoton kun niin monta kertaa yrittänyt ja epäonnistunut. Pakko vain yrittää koska minä todella haluan tuosta myrkystä eroon!
  • divaD kirjoitti:
    Ja kun toi ruoka. Siis sitä menee välillä vaan se kaksi kertaa päivässä, korkeintaan kolme. Tänään onnistuin syömään sen kolme kertaa, huippua! :smile: Eli ei kai pitäisi olla huolissaan painonnoususta, jos edes vähän koittaa rauhallisesti käyttää hyväkseen hyötyliikunan muotoja ja syö normaalia vähemmän? BMI:ni on se normaali 25. Tavoitteeni olisi kyllä pudottaa muutama kilo... Mutta yksi asia kerrallaan...
    Eikö tuo ole aivan ihanteellista?
    En viitsi laittaa tähän omia ruokailutottumuksia, varsinkaan niitä tupakointiajoilta, voi jotakuta järkyttää.

  • maria72 Oulun lääni
    Kissanminttu, kuulostaa ainakin että olet motivoitunut lopettamiseen. Vaikka käyttää korvausta, väitän että siltikin tulee oireita ja tupakanhimoa. Siihen kannattaa jo etukäteen varautua ja valmistautua. Muista, että sinä ET kuole niihin tuntemuksiin. Pysy Stumpissa, käy kirjoittelemassa tuntemuksiasi ja lueskele muiden juttuja. Tarvitset tukea ja täältä sitä saa. Kaikki tietävät, mikä on homman nimi ja mistä puhut. Tsemppiä aloitukseen!!
  • Joo, korvaavat ainoastaan tasoittaa huippuja, mikä oli minulla kaiken onnistumisen edellytys.
  • Päivää kaikille! Minä nyt liityn takaisin lopettajien joukkoon, nöyränä ja lakki kourassa ja vähän mieli maassa. En ole ollut oikein hyvä tässä tupakoinnin lopettamisessa, ja olen joutunut tunnustamaan olevani voimaton Marlboron herttuan edessä. Keväällä onnistuin olemaan muutamia viikkoja polttamatta, mutta ei siitä tullut pysyvää olotilaa. Poltin koko kesän mutta suunnitelmana oli heittää tupakointi poijes kun syksy saa. 
    Tämäkin on nyt kuukauden sisään kolmas lopetus. Kaksi aiempaa kosahti viidennen päivän karmeaan oloon. Nyt uskon olevani jo paremmalla asenteella liikenteessä. Ostin ja luin Allen Carrin tupakinlopetuskirjan. En täysin pitänyt kirjan jyrkästä sävystä, mutta sain siitä silti kannustusta ja paljon vahvistusta lopettamisen asenteelle. Epäonnistumisistani johtuen päätin poiketa Carrin opeista ja ostin niksasumutteen ja -purkkaa tukemaan heikkoja hetkiä. En usko ilman niitä pärjääväni. 
    Noh, olen nyt päättänyt häätää Marlboron herttuan luotani lopullisesti. Herttua on minulle selittänyt mm että tarvitsen tupakkaa pitämään kilpirauhasen toiminnan normaalina, tarvitsen tupakkaa hermo- ja unilääkkeeksi, ja tarvitse sitä selviytyäkseni työn aiheuttamista paineista. Carrin ansiosta ymmärrän, että tämä on vain paholaisen sumutusta, enkä minä tarvitse tupakkaa yhtään mihinkään. 
    Lopetin nyt siis lauantai-aamuna lopullisesti. Tupakoitua tuli noin pari vuotta, sitä ennen noin 10 vuotta kokonaan polttamatta. Olen kovasti itseeni pettynyt, kun noin pitkän tauon jälkeen ratkesin uudestaan - oli jo päässyt unohtumaan miten vaikeata lopettaminen oli. Nämä epäonnistuneet lopettamisyritykset ovat kyllä syöneet miestä, eikä nyt mieliala ole kovin korkealla. Vieroitusoireetkin ovat kohtalaisen kovat. Ajattelimpahan tännekin kirjoitella välillä mietteitäni ja väliaikaraportteja. 

  • Flunssa alkoi ja en ole polttanut ollenkaan. Viimeeksi kipeenä 2 vuotta sitten ja olin pisimmillään 3kk polttamatta. 
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.