Stumppi - keskustelu

Heiiii!Meibbis!
Älä huoli,en oo mesessä kans ollu ja eihän se sitä tarkoita,että sut unohtanut olisin Poristaan taas kun ehditään Hyvää kesää sulle ja tsemppii opintoihin

Morjenttes tännekin.. Kuten jo aiemmin olen mieltänyt; tupakoinnin lopettaminen on projekti, joka vaatii kunnollista taustatyötä ja pitkäjänteisyyttä. Tähän astiset lopetukset ovat tapahtuneet hetken mielijohteesta sairaana tms.

No nyt kesän ajan olen harkinnut taas aika ahkerasti - lopettamista siis. Heinäkuun annoin mennä ihan "ajattelematta", mutta kirjasin jokaisen ostetun askin hinnan. Elokuussa "vähensin" (=kiinnitin huomiota tupakan tehtävään - nikotiiniriippuvuuden ylläpito vai kylmästi tapatupakka). Hankkiuduin eroon myös piintyneestä tavasta polttaa kaksi peräjälkeen.

Lopputuloksena, kun poltettuja rahasummia vertaa näin jälkikäteen, olen vähentänyt n. 1 tupakan päivässä. Ehkei tässä ollutkaan mitään kehuttavaa.

Rohkenen kuitenkin jo sanoa kavereille, ja kaikille muillekin etten aio polttaa koko loppuelämääni. Tarkka päivämäärä ei vielä ole hahmottunut. Syyskuussa alan vähin erin kirjaamaan listaa negatiivisista puolista ja tuntemuksista lopettamisajan tueksi - sitten kun se koittaa. Täytyy kai hankkiutua myös pelkistä tapatupakoista jo tässä vaiheessa eroon.

Kysyttiinkö motivaattoreita? Niin - poltan 25% verottomasta vuositulostani. Toinen on tuosta määrästä koituva terveyshaitta.

Sitoumuksetta Giemme

Nyt vaan sanoista tekoihin!

Harkinta on hyvä asia, mutta kun liikaa asiaa harkitsee, homma voi jäädä siihen Tupakka pyörii liikaa mielessä. Mutta uskon sinua kuitenkin, että jossain vaiheessa "sana tulee lihaksi", kuten vanha sanonta kuuluu.

Oikeaa hetkeä ei lopettamiselle olekaan, jotkut hetket ovat tietty tavallista hankalampia, mutta jo parinkin viikon rauhallinen jakso voi olla hyvä hetki. Sitten vain pysyy päätöksessä vaikka mitä tulisi. Tupakan puutteeseen ei kait kukaan ole kuollut, kärsivällisyyttä tarvitaan ja useinkin kykyä kestää epämukavuutta. Jos lopettaa esim. Champixilla, voi olla helpompaa. Lopettaminen on kuitenkin helpompaa kuin luulin. Minä kun luulin etukäteen, että lähes "kuolen" ilman tupakkaa. En sitten "kuollutkaan" . Kun asian on ajatellut ja siihen asennoitunut niin, ettei koskaan enää henkostakaan, tilanne on jo helpompi. Muistaa sen, ettei oikeastaan luovu mistään vaan saa jotain uutta ja parempaa.

Toivotan onnea matkalle kohti savuttomuutta!

Morjenttes taas, johan tässä on tullut ilman päivänkään taukoa reilu puoli vuotta maistettua tupakkia. Ja mietittyä. Vahva, joskin ahdistava ajatus on, etten ensi vuonna enää sauhua. Sitä olen uhonnutkin jo joillekuille - ja ompa tullut päätettyä sekin, että halvimman askin hinnan noustua neljään euroon stumppi menee kahvipurkkiin viimisen kerran. Tosin tämän hetkistä hintaa en edes tiedä..

Varsinaista päivää en ole vielä päättänyt, mutta kyllä se tässä vielä tapahtuu - tämän vuoden puolella. Tuontitupakkaa on vielä sen verran, että sillä pärjännee tämän kuukauden. Sen jälkeen ajattelin olla ostamatta irtoaskeja. Olenhan edes oppinut asioimaan ruokaputiikissa ilman tupakkahyllyjen kopeloimista, joka on kohdallani yksi askel eteenpäin. Vaatekaapilla koluamiseenkaan ei ole vielä liiaksi oppinut.

Toinen merkittävä askellus on kahvin juonnin "vähentäminen", joka assosioituu vahvasti tupakan himoon. Juon kahvia enää vain oman huusholliin ulkopuolella sosiaalisissa tilanteissa. Tiukentunut suhtautuminen tupakointiin on vaikuttanut edes kuukausikulutukseen. Nelisen askia on tippunut pois. (23->19). Tästäkin sopii olla jo onnellinen.

No niin, nytpä nämä on täällä muistissa omaksi tueksi. Eipä sillä että näistä muille mitään hyötyä on - mutta uskokaa pois, toisille tää prosessi on vielä mutkikkaampi ja kivikkoisempi ja vaatii vielä pitemmän pohdiskelun.

Ja sen, että tunnustan vihdoinkin olevani

Giemme, nikotinisti

Giemme! Tervetuloa joukkioon taas
itse vähä samoilla linjoilla.
(ennen kuljin nimellä LauraA jos satut muistamaan).
Minäkin tuossa jokusen kuukauden sauhuttelun jälkeen päätin palata sauhuttomien joukkoon.