Stumppi - keskustelu

Hmmm, joskus ihmisen on näköjään kokeiltava rajojaan. Viihteellä helposti retkahtaa, se on vanha ja useasti koettu totuus. On hyvä, että on tämä Stumppi, jonne voi tulla "tunnustamaan". Usein kirjoittaminen jo itsessään toimii eräänlaisena terapeuttina ja on niin kuin pakko yrittää laittaa kokemustaan "paperille". Tuo riitely ja sen käyttäminen polttamisen "verukkeena" on erittäin yleistä. Jos et olisi jo aikaisemmin retkahtanut, tuskin olisit äidin kanssa riitelystä pelkästään alkanut polttamaan. Vai mitä?

Tämä saattaa nyt kuulostaa sellaiselta soo-soo-kirjoitukselta... mutta oikeastaan - niin oli tarkoituskin

Toivonpa kuitenkin, että pääset taas entiseen savuttomaan rytmiisi. Sulla oli jo todella melkein 7 savutonta kuukautta takana.
Savutonta kesän jatkoa sinulle salamanquesa!

No voi sun .Nyt sun täytyy vaan lakata säälimästä ja kiusaamasta itseäsi ja lähdet taas jatkamaan savuttomuuttasi ja unohdat repsahdukset. Tsemppiä ja oothan nyt näyttänyt kaikille.että sisuakin löytyy,kun 7kk oot ollut savuttomana.

LOPETA!!!!!


NYT!!!!

MINÄ MÄÄRÄÄN!

ÄLÄ LEIKI OMALLA ELÄMÄLLÄSI.

Moikka.

Olen tässä viime aikoina tajunnut, että en halua alkaa polttaa uudestaan. Senpä takia ajattelin lopettaa kokonaan myös nikotiinireseptorieni ärsyttämisen satunnaisilla savukkeilla.

Minulla ei ole hajuakaan, miksi tein Ruisrockissa niin tyhmästi, että menin ostamaan röökiä. Olenhan sentään näiden 7 kk aikana ollut hyyyyyyyyvin monta kertaa jo viihteellä.... eli sen ei pitänyt olla mikään ns. uusi juttu

Ruisrockissa ja sen jälkeen olen polttanut yhteensä varmaan neljä tai viisi askia tupakkaa, en siis kuitenkaan onneksi ole palannut aski/päivä -tahtiin, eikä minulla ole pienintä aikomustakaan. Hyvää päivää, enhän minä silloin polttajana pystynyt varmaan ollenkaan hengittämään....... kun tuntuu, että nyt ei henki kulje kahdenkaan tupakan jälkeen.

Tämä saattaa tuntua teistä oudolta, että " mitä tuo kiusaa itseään tuolla tupakalla",..... outoa se onkin! Erittäin outoa! Siksi aion lopettaa sen..... tahtomattani minun vain oli näköjään pakko pistää lopullisetkin sisuni rippeet koetukselle. Nyt olisi nimittäin niin helppo palata tupakoijan päivärytmiin ja antaa periksi = HEITTÄÄ HUKKAAN SEITSEMÄN SAVUTONTA KUUKAUTTA! Ei, Ei ja Ei!

En myöskään aio sääliä enää itseäni tässä repsahduksessani: itsehän sytytin, pölvästi kun olin. Se oli ihan täysin oma vika, ja tajusin virheeni heti kun olin ensimmäisen hatsin imaissut.. huhhuh! Aion siis unohtaa tämän asian niin hyvin, kuin vain voin.

Nyt minulla ei ole oikeastaan ollut tupakanhimoa. En siis ole missään nimessä aivan lähtökuopissa: en ole tärissyt tai hyppinyt seinille tai muuta vastaavaaa, kuten tein viime joulukuussa lopettamisen alussa. Ja mitä pidempään itseäni kiusaan ja vetkuttelen asian kanssa, sitä kauempana tavoitteestani (=savuttomuudesta) luonnollisesti olen.

Vankka sisu ja päätös nollatoleranssista tupakan suhteen ottivat minusta yliotteen ollessani äsken lenkillä. Kohisten noussut kunto onkin suurin syy siihen, etten enää halua ylimääräisiä, syöpäkääryleen aiheuttamia hengenahdistuksia matkan aikana. Tänään pyöräilin n. 30 kilometriä ja hölkkäsin 12,3 kilometriä. Haluan jatkaa liikuntaharrastustani, nyt kun tupakoinnin lopettamisen myötä olen jälleen löytänyt kunnon kipinän ja ilon tehdä sitä.

Tänään erehdyin polttamaan kaksi, mutta huomenna olen TÄYSIN RUODUSSA!!! Tänään vielä murennan jäljellä olevat tupakat yksitellen aivan pieneksi silpuksi roskakoriin. Tulen huomenna illalla kertomaan, että olen pitänyt sanani!!!!!!

Eihän sulla enää pitänytkään olla fyysisiä viekkareita. Tämä alue, jolla nyt jo olit 7 kk:n jälkeen, taitaa olla täysin psyykkistä, paitsi jos ne reseptorit nyt varta vasten herättää. niin kuin taisit nyt tehdä.

Mutta, menneet ovat menneitä, eikä niitä kannata surra, opiksi toki kannattaa ottaa. Minä ja monet muuta täällä odotamme sun iloista ilmoitustasi pysyvän savuttomuuden jatkumisesta. Muuten, oli hyvä tuo sun itseanalyysisi. Sellainen auttaa ja vielä kun sen kirjoittaa.

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys16/07/2008 23:05:39

D

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys12/02/2009 20:35:02

Siirryin tänne vähemmän houkutuksia kokevien iloisiin onnistujiin minäkin! Olen kaksi kertaa aiemmin lakkoillut luomusti. Nyt on fiilis hyvä motivaation ollessa 110% ja Champixit käsilaukussa. ONNISTUN LOPETTAMAAN, niin kuin me kaikki muutkin

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys17/07/2008 00:38:47

Onnittelut lopetuksellesi. Hieno on motivaatiosi astekin

Heipä hei.

Kuten eilen lupasin, tulin nyt ilmottautumaan. Olen nyt ruodussa. Eilen illalla lensivät tupakat ja sytkäri talon pihan roskakoriin.

Annan repsahdukseni nyt olla omassa, olemattomassa arvossaan. Tällä hetkellä asia kuitenkin tuppaa valtaamaan korvienvälin silloin tällöin. En vain nyt saa olla liian ehdoton itselleni, olen nyt joutunut hyväksymään, että virheitä ja mutkia voi matkan varrella tulla.......

Hieman laajemmassa perspektiivissä repsahtamiseni on mielestäni pientä. Kaksi viikkoa sekoilua tupakan kanssa ei parin kolmen vuoden päästä tunnu miltään siihen verrattuna, että siinä vaiheessa olen ollut sen pari kolme vuotta savutta. Positiivista ajattelua tähän väliin...

Nyt palautan tekstin poteroni aiheen mukaiseen sävyyn: ONNISTUMISEN ILOA. Pitää nyt ottaa ilo irti kaikesta mahdollisesta..... hmm.... muuten jatkan itseni soimaamista.... hmm.... Olen ONNISTUNUT siinä, etten jatkanut hölmöä tupruttelua pidempään, vaan lopetin NYT. Tai siis jatkoin jo pitkään kestänyttä savuttomuutta. Hyvä minä! Tästä se taas lähtee pikku hiljaa. Jes!

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys17/07/2008 19:54:51

HYVÄ SALAMANTERI!!!!! Upee teko!!!! Nostan kaikki hiukseni PYSTYYN!!!!

Nyt voi olla, ettei seuraava teksti sisällä pelkkiä onnistumisen kokemuksia, mutta älkää järkyttykö siitä. Otan kuitenkin lopettamisen onnistumistarinana -tulipa matkaan mutkia tai ei.

Hahah, ette varmaan ollenkaan enää usko, että aion lopettaa, kun olen niin monta kertaa jo sanonut että OIKEASTI NYT LOPETAN. Noh, nyt tällä kertaa olen niin epätoivoinen oman heikkouteni kanssa, että oikeastaan sisuunnun niin sairaissa määrin, että olen nyt niin tosissani kuin voin olla. Hyvin paljon enemmän kuin tosissani.

Kovat on ollut tytöllä puheet lopettamisesta. MUTTA NYT olen toteuttanut puheeni käytännössä. Annoin nikotiinipirun riehua (enemmän ja vähemmän, välissä moniakin päiviä polttamatta) semmoiset 5 viikkoa ja kolme päivää.

Uusi lopetuspäivä on 13.08.08 -ja se on pitänyt. Helppoa kuin lastenleikki. Tiedän tämän jutun jo. En ole nyt ollut hysteerinen, kuten viimeksi alkumetreillä. Tupakkaa ei tee onneksi mieli.

Motivaatiota ei erityisemmin ole, mutta tiedän sen, että jos jäisin sitä odottamaan, polttaisin vielä ensi vuonnakin. Nimittäin AINA jos tupakoinnin jatkamiselle löytyy joku "syy", se on poikkeuksetta TEKOSYY.

Kylläpä osaa ihminen olla pölvästi ja ajattelematon, kun alkaa melkein 7 kk savuttomuuden jälkeen pelleilemään. Mutta PELLEILY LOPPUI NYT. Pelleilyllä petän vain itseäni. Onneksi se loppui jo viime viikolla. Näillä eväillä mennään, luomuna taas. MINÄ PYSTYN TÄHÄN!!!! SELLAISTA MAHDOLLISUUTTA EI OLE EIKÄ TULE, ETTÄ EPÄONNISTUISIN!!!

Hyvä merkki on tähän mennessä muun muassa se, että kun näen kaupungilla tupakoivan ihmisen, sanon itselleni automaattisesti "tyhmää". Ja välittömästi sen jälkeen tulee :"Every cigarette is doing you damage" (Ulkomaisia anti-smoking-mainoksia, kannattaa kattoa youtubesta) TÄSTÄ SE LÄHTEE TAAS

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys18/08/2008 19:04:20

Et sinä ole ainoa, joka on pelannut entiiraa tupakin kanssa. Mutta nyt tuo sun tarinasi alkaa jo olemaan vakuuttavaa. Vaan ei sun meitä tartte vakuuttaa, itsesi vaan. Me seuraamme katseella , vierestä kun sinä onnistut lopulta. Eiks vaan ?

Tulipa mieleen tuosta sinun sanastasi "tekosyy" tällainen pohojalaanen pläjäys:

Paa pystyhyn menestyvä puulaaki;
rupia teköhön kainokeppiä
klenkkaaville tekosyille.

Tsemppiä

Täällä ollaan hengessä mukana salmis

Tsemppiä ihan älypaljon sinne ja roppakaupalla voimaa löytää se motivaatio

Hei kailkille ja sitä tunnettua -tonta päivää itsekullekin.
menin eilen Mehiläiseen ja tutkitutin kaikki lokerot keuhkoistani,
ja, tuli isosti onnistumisen iloa: ei KAT:tia, ei astmaa eikä mitään muutakaan
Totta toisen kerran