Stumppi - keskustelu

Näitä lisää! Kertokaahan lisää positiivisista muutoksista, joita tupakoimattomuudesta on seurannut.

Se, että joku kertoo muutoksista, jotka tosiaan on konkreettisesti huomannut,
motivoi huomattavasti enemmän kuin saman kuuleminen teoreettisesti.

Minä en voi olla vieläkään ihmettelemättä sitä, miten VAPAALTA koko elämä alkoi tuntua, kun lopetin tupakoinnin. No jaa, ei heti, mutta ihan jo ensimmäisllä viikolla, jo osittain ensimmäisinä päivinä. Ettäkö ei tarte tehdä seuraavan nikotiiniannoksen kanssa treffejä?

Vielä 40 vuoden savuttelun jälkeen on mahdollista palauttaa hyvä väri naamaan. Yks meikkitäti ihmetteli, kun ei millään meinannut löytää sopivaa poskipunaa, kun omat posket hehkuivat alla. Kyllä mulle aikaisemminkin tuli väri poskiin kun ulkoilin tai kuntoilin, mutta nyt se on pysyvää. Nenä oli aina ennen kylmä (vaan ei märkä kuin koiralla) nyt sekin on lämmin... verenkierto on siis kovasti elpynyt.

Ja jos sen mitenkään vois esittää neutraalisti, niin sanoisin, että ryppyjä on vähemmän.. no ei kait ne voi hävitä... paitsi kun on lihonnut ne umpeen. Ehkä se johtuu ihon yleisestä hyvinvoinnista, että rypyt eivät ehkä sitten erotu, niin kuin harmaammasta ihosta. Ikäähän sentäs on riittävästi...

Kirkkaampi katse ja virkeämpi olemus auttavat myös osaltaan ja isolta osalta auttavatkin!

Jos kasvojen ihonväristä puhutaan niin kai tekin ootte hokanneet, että tupakoivan kanssaihmisen ihonväri muuttuu vihreäksi kun kuulee, että te ootte pystyneet lopettamaan. Mielenkiintoinen ilmiö ?

Latte wrote:Jos kasvojen ihonväristä puhutaan niin kai tekin ootte hokanneet, että tupakoivan kanssaihmisen ihonväri muuttuu vihreäksi kun kuulee, että te ootte pystyneet lopettamaan. Mielenkiintoinen ilmiö ?

Juu vihreäksi ne muuttuu.. siitä harmaasta meinaan.. ja vihreä kun on punaisen vastaväri, ei ne tervettä väriä ikinä poskillaan näekään häähhäähkkräähäähhäää - iiihhhhh - kröhm.. siis paitsi purkista - tietenkin.

Tupakoimattomuus kaunistaa naista monin tavoin!

Nopeasti huomaa hehkuvan ihon ja kirkkaat silmät. Näppylätkin vähenee ihmeesti. Kun olotila on muutenkin reippaampi ja itsetunto parempi, niin koko olemus loistaa.

Eipä tässä missikisoihin olla menossa, mutta eipä se ole tarkoitus. Pääasia on, että on itsensä kanssa sujut?

Siitä oli kyllä mun lopettamisessa aika pitkälti kyse. Halusin saada itsekunnioitukseni ja itsemäärämisoikeuteni takaisin. Oli tosi nöyryyttävää miten tupakka juoksutti aikuista, täyspäistä ihmistä. Peiliin katsominen oli hetkittäin tosi hankalaa.

Oli tosi palkitsevaa miten niitä lopettamisen posittivisia puolia alkoi näkyä jo lähes ensi metreiltä. Peilistä katsoi todellakin ihan eri värinen ihminen esimerkiksi. Niistä jutuista tuli mulle ainakin lisää motivaatiota.
Hyvällä tiellä ollaan!

Hei Marianne!

Multa kysyttiin, että mitä mulle on tapahtunut, kun naaman väri on hehkeempi. Oletko rakastunut, kysyttiin.
Ei kun lopetin tupakanpolton 8 pv sitten (nyt 10 pv), vastasin. Nyt on pakko uskoo, että näin pian kasvojen harmaus lähtee, kun te muutki stumppilaiset ootta sen itsessänne huomannu. Aika ihmeellistä. Turhan punainen kyllä itsellä on olo, kai se tästä tasaantuu. Tai, omissa silmissä ihmisen normaali väri näyttää väärältä.
Eikun hehkutaan ja tuoksutaan naisilta/miehiltä!

minna wrote:Siitä oli kyllä mun lopettamisessa aika pitkälti kyse. Halusin saada itsekunnioitukseni ja itsemäärämisoikeuteni takaisin. Oli tosi nöyryyttävää miten tupakka juoksutti aikuista, täyspäistä ihmistä. Peiliin katsominen oli hetkittäin tosi hankalaa.

Oli tosi palkitsevaa miten niitä lopettamisen posittivisia puolia alkoi näkyä jo lähes ensi metreiltä. Peilistä katsoi todellakin ihan eri värinen ihminen esimerkiksi. Niistä jutuista tuli mulle ainakin lisää motivaatiota.
Hyvällä tiellä ollaan!

mimosa wrote:Itsensä pettämistä ja huijaamista nämä vuodet olleet

Vähän joutuu nöyrtymään tällekin asialle. Tupakointiin liittyy niin monta harhaluuloa ja tupakoinnin lopettamiseen ja siihen yhteen ainooseen savukkeeseen, että välillä miettii väkisinkin kuinka paljon ihminen itse tietoisesti tai tiedottomasti on pettänyt itseään.

Vaan, ei surua puseroon... eikä savua keuhkoihin.

Tänään lenkillä huomasin että mulla on keuhkot! Ja että ne voi täyttää ilmalla ilman että alkaa ahdistamaan ja tekemään pirun kipeää.

Juostessa piti alkaa opetella ihan uudenlaista hengitystekniikkaa, kun on aiemmin vaan puuskuttanut yläkeuhkoilla vaan. Vähän mä olin että vau. Eikä mene lihakset ihan niin äkkiä maitohapoillekaan.

Sormissa ja varpaissa kiertää veri, olin varma että mun hanskat syttyy palamaan kohta kun sormia kuumotti niin kauheesti.

Hawwa wrote:Tänään lenkillä huomasin että mulla on keuhkot!