Rekisteröityi: 07/01/2008 21:07:03
Viestit: 2170
Paikkakunta: Helsinki
Ei kirjautunut
kristianhari wrote:. Olenhan pystynyt lopettamaan jo n. 500 krt. 20 v, olen polttanut ja nyt käyn terapiaakin lisäksi. Oivallus että tupakoitsija nauttii tupakoinnista 5min ajanjaksoa ajatellen.
kuinka kierteen voi katkaista?
Oma päätös, oma halu on tärkein juttu. Minäkin 500 krt lopettaneena vasta tällä kertaa myönsin, että haluan niin paljon savutonta elämää että haluan samalla myös luopua polttamisesta. Aiemmin pidin mielessäni koko ajan sen, että tykkään polttamisesta, se tuntuu hyvälle, tarvitsen sitä stressiin ja juhlaan jne.
Nyt kun minulle selvisi, että minun on valittava vain yksi, ja jätettävä toinen vaihtoehto mielestä pois, olen pyrkinyt muuttamaan omia ajatuksiani sellaisiksi, että ne tukevat halua irtautua tupakasta: pärjään paremmin ilman tupakkaa, huolehdin terveydestäni, en sytytä enää ikinä, haluan savuttoma loppuelämän, jne. Näitä jatkuvasti toistamalla, ääneen, stumpissa, olen kannustanut itseäni.
Hyvänä apuna alussa oli Champix, ja ennen kaikkea stumppi. Vaikkei yöllä kukaan vastannut niin aina voi lukea toisten kokemuksia ja kirjoitella omia ajatuksia.
Hyvällä tiellä olet, pohtimisella tämä matka alkaa paremmin.
Päämäärääni kulkeva hissi on epäkunnossa, itse on kiivettävä omat portaani.
Tutetun viisaisiin sanoihin yhtyen.
Se pitää itselleen selvittää ensin täydellisesti,että ei voi polttaa sen jälkeen edes yhtä tupakkaa.
Tsemppiä päätökselle
no niin täytyykin loppua tämä kauhean ikävä tapa, mutta miten se onnistuisi ? lopetin champixin avulla vuosi sitten, vaan parin kuukauden kuluttua sain niin voimakkaita rintakipuoireita, että lääke piti lopettaa. nyt pitäisi keksiä uusia keinoja. auttakaa minua !
Hyvämuumimamma! On muitakin korvaavia tuotteita nikotiiniimeskely tabletit sekänikotiinipurkat,laastaritmicrotabut esimerkiksi. Ja savuttomana ei tarvitse palella ulkona. Iho alkaa näyttämään kasvoillakin hyvältä. Minusta in ihana kun hajuaistini on palannut. Kaikkeahyvää vain on savuttomuuson tuonut.
Hei vaan Muumimamma ja Krisu.
Toivottavasti löydätte pian tuotteet jotka helpottavat oloanne, mutta täältä Stumpin sivuilta olen minä ainakin suurimman avun motivaatiooni ylläpitämiseen saanut.
Vieroitusoireita minä hoidin aluksi noilla Nikotiini imeskelypastilleilla, laastarilla ja purkalla. Alkuaikoina laastarin kaverina oli purkka tai pastilli. Sitten jäi laastari pois ja lopulta purkkakin.
Mielettömästi Tsemppiä toivotan teille
Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys07/12/2009 22:33:34
Elämänhallinta kurssi alkoi 4.5.2009. Lopputyö valmis mahdollisesti vuoden päästä.
Se on nyt tahtojen taistelua Mitä, miksi, miten, milloin ..... ihan oikeasti haluaa, ja ne on selvitettävä syvälle takaraivoon. Oltava valmiina kamppailemaan Nikkistä vastaan.. Se on unta, jos luulee tupakanhimon menevän ohi niinkuin krapulan, yks päivä kipee ja sit olo kuin taivaassa.
Mitä paremmin etukäteen valmentautuu heikkoihin hetkiin ja vaikeisiin tilanteisiin, sen paremmin hallitsee tilanteen. Sitähän se on, Kumpiko teistä on vahvempi ja määrää tahdin. Torju tupakka kerrallaan..
Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys08/12/2009 21:52:02
Vapautunut nikotiinin orjuudesta 1.1.09 alkaen, yli 40 savuisen vuoden jälkeen. 3 HEPpiä jo saavutettu.
Kiitos tsempeistä;Hemuli , Toiveikas , ja Mirkku. Tsemppejä teillekin. En tiiä, mutta täytyy kertoa,että nuo Mirkun välkky valot häiritsee hieman keskittymistä.
Hauska kuva sinulla Mirkku ja ei ne vilkkuvalot enää häisitse.Mulla oli vain silloin paha päivä. Se nikkiksen piru vain koukuttaa. Onkokaikki menneet yöpuulle?
Tamaria! olit kirjottanut täyttä asiaa lokakuussa 09. mitä sinulle kuuluu nyt. taistelen nyt yhden perhe helvetin kans ja ongelmat ei korejaannut sillä että menisin röökille?!!
Hei vaan kaikille. Itkin täällä vuonna 2009 epätoivoisia lopettamisyrityksiä. Niitä on todellakin mahtunut tähän pariin vuoteen melkoisen paljon, vaan pari kuukautta sitten hain Champixit ja siihen loppui tupakointi. Toki motivaationi oli todella suuri ja se teki lopettamisesta varmaan helpompaa. Polttelin noin viikon lääkekuurin aloittamisen jälkeen, sitten alkoi rööki maistua kummalle eikä siitä saanut edes sellaisia kiksejä kuin ennen. Ei edes mieheni tupakointi ja pari erittäin stressaavaa tilannetta ole saaneet minua repsahtamaan. Ihanaa olla savuton äiti, ihanaa, kun ei tarvitse yskiä ja haista pahalle. Ei ikuna ennään tästä suupielestä rööki roiku!