Stumppi - keskustelu

Hienosti teillä savuton elämä etenee Siitä on hyvä jatkaa

Tänää tulee sukulaisnaisia kylään ja ku oikein mietin,ni kukaan niistä ei polta.Tosin jotkut on ex-tupakoitsijoita,mut ovat tulleet järkiinsä.Eli kyllä se joku kerta on viimenen lakko,joka on =lopetus

Mulla on tylsää.Tytär oli seurana pari yötä,ku en o nukkunu omakotitalos viel yksin ja käskin sen kotiin,että totun.Eihän se tupakka tähän mitään auta,mut ennen ravas aina pihal,ni oli muka jotain ohjelmaa.No,mä tän kärvistelen

Tuttua juttua jatta...niin minäkin ajan kuluksi ja tylsyyden poistamiseksi usein sitten pistin röökiksi...pidemmällehän nämä päivät on nyt tuntuneet ilman tupakkaa.

Kai tää kuuluu näihin viekkareihin,ettei huvita mikään.Me kun asutaan jo kahden,ni siivousta ja ruuanlaittoakaan ei riitä joka päivälle.Vois lähteä tietty lenkille ja olla ilonen,että henki kulkee ihan hyvin vielä

Juu, ehdottomasti kuuluu. Mulla meni työt ihan plörinäksi tossa toukokuun ekat kaks-kolme viikkoa ja hirmusesti virheitä kun ei ollu motivaatiota tehdä yhtään mitään. Nyt sitten tämän viikkoa olen niitä mokia korjannut. Kotona en oo siivonnu ollenkaan viimeiseen kuukauteen, enkä aiokaan ennenkun energiaa riittää. Mies ja lapset on pitäny kämpän kunnossa. Liikuntakin on nollassa kun ei huvita lähteä sitäkään harrastamaan. Mutta uskon, että tämä kaikki on ohi menevää. Tsemppiä sinne

Mun appiukko kuoli lokakuussa ahtaumaan/sydämen vajaatoimintaan ja siihen shokkiin kyllä meni tupakkaa kahta kauheemmin.Hän ei kyllä tupakasta saarnannu muille,vaikka omat keuhkot meni.Sen verran kyllä jäi kaivelee,että olis kiva pitää ne terveet keuhkot ja oma valintahan se on.Mä luulen,että suunta on vaan ylöspäin,kun pikku alakulot helpottaa

Joku mun miehen työkaveri oli sanonu,että ekat 5 vuotta on vaikeita,mutta sit helpottaa

Mulla pappa (jolla on keuhkoahtauma) sano, että eka savuton päivä 30vuoden norttien jälkeen on pottumainen mut sen jälkeen sit vaan tupakkaa teki mieli mut pottumaisia ne päivät ei ollu. Se sano, että jokainen päivä on tasan niin surkea miksi sä sen teet jos tupakasta puhutaan. Eli naama virneeseen ja savutta tuulta päin Tsemppiä

Näinhän se on.Siivosin ja nyt pyöräilee

nyt ei enää yhtään surkeeta päivää vaan loppuloma ja - elämä positiivisuudella nyt mä oon taas kuosissa ja selviän kyllä tästä vaikkei kotoa oo tukea mieheltä tullukaan, näytän niille että mä pystyn tähän enkä anna tuumaakaan periksi

lisään vielä että jos oon päässy suklaastaki 15v sitte eroon niin miksei sitte tästäkin hommasta voitto kotiin

Tohon suklaahommaan en kyllä pysty

Ja mä en edes halua pystyä

Mulla älähti reseptorit pahasti,ku vävy on ollu koko yön lietsussa ja likka kävi vuodattamas tietty äitille.No jokaisen on lyötävä päätä seinään,ennen ku elämä tasaantuu ja eihän se mun tupakointi niitten asioita korjaa.Voi pyhä sylvi,ku näit syitä etsii