Stumppi - keskustelu

REBEKKA wrote:Se on sitten viikko täysi,eilen tuli ja on mukavampi ajatella,että saa laskea viikkoja.Olin eilen lätkä matsissa ja yleensä erätauoilla on menty ukkoni kanssa tupakille,mutta nyt ei edes käynyt mielessä.MITEN TEILLÄ MUILLA MENEE.ONKO MUITA JOILLA ON VIIKKO TAKANA?TSEMPPIÄ.

Upeeta, Rebekka! HYVÄ SINÄ!!!

Palasin edelliselle sivulle ja nyt on pakko sanoa:
Onnittelut erityisesti teille kahdelle, Rebekka ja Kira!!! Te tiedätte sen kärvistelyn kun on polttanut yli 30 vuotta.... Niin minäkin. Mua ei kyllä sureta yhtään (enää!) kun olen tajunnut elämän jatkuvan senkin jälkeen, kun on lopettanut ton paskan kiskomisen...
SIIS: HYVÄ ME!!!!

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys26/11/2007 17:15:02

Kyllä me tästä selvitään,vaikka tänään on ollut kyllä tiukka päivä.Olen luvannut tämän itselleni ja olkoon tämä joululahja itselleni.TSEMPPIÄ,VOIMIA KAMUT

Huomenta ja iloista savutonta päivää! Avasin uuden poteron meille ja muillekin!!! Tietysti Onnistumisen iloa- otsikon alle!!!

Tsemppiä ja voimia Rebekka ja muut sekä kumppanit!!! Eli tosiaan näin kuukauden kokemuksella en voi kuin toivottaa teille vähän myöhemmin lopettaneille voimia päästä yli alkuvaiheen. Avainasia on se, ettette enää halua polttaa.

Muistan kyllä mitä se oli alussa- nikkispurkat saivat ikenet hapoille, koko ajan olin menossa tupakkatauolle - pahimmillaan olin jo tupakkapaikalla tuttujen kanssa ennen kuin muistin, etten enää polta. Sitten opin laittamaan AJOISSA purkan suuhun niin että pääsin niistä tilanteista yli, joissa tapasin sytyttää. Vieläkin tuntuu välillä oudolta, sitä tulee haahuiltua kummallisesti tunnin välein ikään kuin vanhasta muistista, ihmetellen että mitäs nyt kun ei polta eikä kahviakaan voi koko ajan juoda eikä napostellakaan. Mutta nämä menevät pikkuhiljaa ohi, nyt voin sen kertoa uskottavasti.

Ei nämä vieroitusoireet minulla vieläkään ohi ole, niin kuin eilen kirjoitin. Tuon nälkää muistuttavan tunteen lisäksi on minullakin kolmannen viikon jälkeen tullut kertomiennne tapaisia univaikeuksia (nukahtamisvaikeuksia, "ohutta" unta, heräilyä keskellä yötä tai kumma kyllä tuntia liian aikaisin). Tähän liittyy kyllä myös stressiä tekemättömistä
töistä. Viikonloppuyönä koitin rentuttaa itseni uneen alkoholin avulla, mutta tuloksena oli vain pahempi ylikierros-stressitila, joten enpä suosittele sitäkään. Ei pitkäaikaista apua, voi vielä johtaa toiseen riippuvuuteen. Raitis ilma ja liikunta auttavat jonkun verran, mutta ei kokonaan, ei myöskään rentouttava jooga, jota olen pitkästä aikaa aloitellut. Mutta jossain vaiheessa se unitasapainokin palaa, siitä olen varma. Ja kahvinjuontia illalla on ainakin minun syytä välttää, sen nyt tietää vanhastaan ettei uni tule jos juo liikaa kahvia liian myöhään nukkumaanmenoon nähden.

PS. Kahvi muuten onkin minulla aika samanlainen juttu kuin tupakka - siihen olen ollut totaalisen koukussa 15-vuotiaasta eli 26 vuotta. Jotenkin sen kanssa alkaa olla vähän samalla lailla kuin tupakan, kun asiaa rupeaa ajattelemaan. Sitä on pakko saada, vaikkei se enää paljonkaan piristä, pikemminkin vain alan hypppiä seinille (nuorena enemmän) jos juon kahvia liikaa (vatsa kyllä toímii). Mutta ehkä koen kahvin kuitenkin hiukan hyödyllisemmäksi, joten sen lopettamista en ole vielä yrittänytkään.

Kerran nuorena interraililla kokeilin hashista. Siinäpä kolmas luonnosta saatava huumausaine, jolla on joitain yhteneviä piirteitä tupakan ja kahvin kanssa. Eli kaikki nämä kolme keskushermostoon vaikuttavaa kasvikunnan tuotetta ovat kitkeränmakuisia/-hajuisia, alkuun luotaantyöntäviä öljymäisiä aineita, joiden käytön aloittaminen vaatii ihmiseltä alussa luontaisen vastustuksen voittamista ja opettelutyötä. Eli luonnostaan ihminen ei käyttäisi mitään näistä huumeista.

Unesta huomaan,että se on tosi ohutta,heräilee jatkuvasti,mutta kestetään ja pakkohan se on kestää.Onneksi en ole työelämässä,että voin päivällä ottaa torkut,mitä teen melkein joka päivä.Tuntuu vaan ettei kotona tuu tehtyä mitään järkevää ja sekin kuuluu kait tähän lopettamiseen.En ota stressiä.En meinaa jouluakaan kauheasti hössöttää,joulu tulee ja menee myös.VOIMIA KAIKILLE

Kohta tulee 11 päivää täyteen molemmilla,siis miehelläni myös ja olen ylpeä ukostani,sillä hän poltti vielä enemmän kun minä eikä mitään valitusta oo tullut.Mielialat vaihtelee kyllä rajusti.Illalla oli ahdistus,mutta menin koirulin kanssa lenkille niin helpotti.Onhan nämä vastukset tiedossa kun lopettaa,mutta ei muuta kun eteenpäin sano mummo lumessa....

Tulin juuri keuhkolääkäriltä kontrolli käynniltä ja keuhkot olivat puhtaat eikä keuhkoista kuulunut yhtään rahinaa ja kortisooni jätetään kokonaan pois.Olen syönyt suun kautta kortisoonia yli vuoden(mulla on ollut harvinainen keuhkosairaus)Olen tosi iloinen.LISÄÄ MOTIVAATIOTA OLLA POLTTAMATTA.Pyysin lääkäriltä kopion puhtaasta kehkokuvasta,mutta ei ole ihan hyvä,mutta muistutus kuitenkin minun sairaudesta.

Hienoa Rebekka, että saat lääkityksen pois. Tsemppiä sinulle ja miehellesi, yhdessä on hyvä lopettaa Meillä tulee mieheni kanssa 11 kuukautta kohta täyteen.

Hienoa Meirami ja miehesi olette olleet jo pitkään savuttomana.HYVÄ TE.

Huomenta.Tänään sitten tulee 2vkoa täyteen.JIPII....... Välillä on ollut vaikeaa,mutta loppujen lopuksi aika hyvin on mennyt.Miehelläni on ruokahalu lisääntynyt ja tullut jo lisää painoa,mutta minä yritän sinnitellä myös tuon painon kanssa,kun ei ole varaa tulla lisää kun on jo ennestään reilusti ylipainoa.Juureksia on mennyt paljon porkkanaa,naurista,omenoita ja muita vihanneksia.Voimia kamut.......

Onnea kahdesta viikosta, hyvin menee.

Kolmas viikko lähti eilen käyntiin ja tänään on ollut tiukka paikka kun elämä vähän kolhii.Ukon kanssa riitaa aamusta.On ollut kyllä polttamatta hänkin,mutta kaljan otosta tuli riitaa........Ei kaIT SE TUPAKKA OISI LOHDUTTANUT PÄINVASTOIN Sitä vaan alkaa heti ajattelee kun tulee vastoin käymistä.Kyllä tämä tästä.Tuppaa vähän masennuttamaan tämä elo välillä.Täytyy vaan nostaa nokka kohti taivasta ja mennään eteenpäin ja ILMAN SAVUJA.

Tsemppiä kovasti! Se on tosiaan ihan hyvä huomata, että elämässä tulee aina välillä vastamäkeäkin, polttaa tupakkaa tai ei, ja sekin on tärkeä hoksata, että vaikka välillä on vastoinkäymisiä, niin tupakka ei auta eikä helpota eikä tee asioita yhtään helpommaksi!!!! Se täytyy vaan kertakaikkiaan jättää taakseen se savustelu ja päättää pärjätä ilman!!! Voimia kolmannelle viikolle!!!!