Stumppi - keskustelu

JUHAK täysin normaali juttu.. mä oon kokennu ja koen vieläkin saman kaltaisia 'oireita', mielialoja jne!
Ei ole mitenkää kivaa mutta itse tehny niin että kun huomannut alkavansa hermostua ( just ennen ku napsahtaa) nii olen usein lähtenyt pois siintä tilanteesta, esim. ulos lenkille.

Mutta mielestäni nämä alakulot ja räjähtelyt on alkanut nyt 2.6 kuukauden jälkeen helpottaa.
Kylläkin huomaan edelleen että tulee ihme alakulo, v*tutus hetkii jostain ihan ihme jutuista tai edes välttämättä mitää syytä tarvi!Et tupakan vierotukseen kuuluu kyllä myös just nää henkisenpuolen jutut kanssa.

Voimia ja tsemppii sulle savuttomuudentiellä!
kyllä se siint ajan kanssa ja päivä kerrallaan!

miki wrote:Nicotinellin sivuilta muuten löytyi mielelnkiintoista tietoa näihin viekkareihin ja niiden laatuun.

Miten kauan vieroitusoireet kestävät?


Viime aikoihin asti uskottiin, että useimmilla vieroitusoireet kestävät 2-4 viikkoa ja vähenevät ajan myötä. Uusimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vieroitusoireet voivat kestää kaksikin kuukautta ja että vieroitus voi tapahtua kolmen eri mallin mukaisesti.


Nämä mallit eroavat toisistaan merkittävästi:


* Ensimmäisessä mallissa vieroitusoireet noudattavat odotustenmukaista kehityskulkua eli alkavat voimakkaina ja lieventyvät asteittain ajan myötä.
* Toisessa mallissa oireet voimistuvat asteittain kahden kuukauden aikana.
* Kolmannessa mallissa kahden ensimmäisen viikon aikana tapahtuu lievää paranemista, minkä jälkeen vieroitusoireet jatkuvat tasaisina.

Kahdesta jälkimmäisestä mallista kärsivät ihmiset eivät osaa odottaa sitä ja luulevat, että jokin on vinossa. Ei olekaan yllättävää, että he sortuvat herkemmin kuin ensimmäiseen ryhmään kuuluvat. Nämä mallit ovat kuitenkin yleisiä (38-68 %), joten on tärkeä ymmärtää seuraavat seikat:


* tämä on täysin normaalia eikä sinussa ole mitään vikaa
* jatka nikotiinikorvaushoitoa ainakin kahdeksan viikkoa
* jatka erilaisten tukikeinojen käyttöä, kuten palkkioihin, korvikkeisiin ja selviytymiseen liittyvien taitojen soveltamista.

Itsehän aloin jo miettimään, että onko latva oikeasti lahoamassa, kun minulla nämä ahdistusoireet tulivat vasta kuukauden jälkeen eikä normaalisti alkuun niinkuin luulisi Hyvä kuitenkin tietää, että tuohan voi mennä juuri päinvastaisessa järjestyksessä.
Tämä nyt vaan kannustuksena niille, jotka ihmettelevät oman päänsä terveyttä
Itselläni tulee kaksi kuukautta savuttomana täyteen perjantaina joten pitää varmaan varautua ettei tuo kaksi kuukautta pidä minun kohdallani paikkaansa viekkareiden keston suhteen

1.2.3.4.5.6.7 aaah toiki makso 50 donaa ja nyt se kuoli 1.2.3.4.5.6.7 aah toi poltti tököjä mut eläkettä ei tarvi maksaa.. 1.2.3.4.5.6.7 kuppista keikkaa, 70 donaa lisää 1.2.3.4.5.6.7 toi poltti niin paljon että se kuoli jo 25 vuotiaana, silti me nyhdettiin siltä ainaki kymppitonni 1.2.3.4.5.6.7 joo ei jaksa enempää, pääasia että me tienattiin miljardeja ja ihmiset sairastu, ehkä me tehtiin palvelus ku tää maapallo on jo vähän ylikuormitettu

Todellakin paljossa määrin kyse on aivopesusta tupakoinnin "vieroitusoireiden" kanssa - ja varsinkin juuri hiukan aina tulkinnanvaraiset "mielenterveysoireet" saavat tupakoinnin lopettamisessa hyvälle alulle päässeen henkilön hyvin helposti epäilemään omaa lopettamispäätöstään.

Tähän kun lisätään omien "oireiden" ylitulkinta ja liikatarkkailu, niin on aivan selvää, että ihminen jo hyvin pian unohtaa ihan pikkuruisen faktan:

sen, että ihminen on eläin, joka EI tarvitse minkäänlaista kemiallista talismania siihen, että voi elää! Ei ne "oireet" tai "syyt", joiden vuoksi aletaan tupakoida tai jatketaan tupakointia, ole oikeita. Joskus kylläkin tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyvä tietynlainen tällaisten kulttuurillisten valheiden taakse näkeminen voi ottaa aika lujille - mutta on ehdottoman antoisaa ja kasvattavaa!

Sillä, minkä vuoksi useimmat tupakoi, ei ole juuri mitään tekemistä nikotiinin vieroitusoireiden tai mielenterveyden kanssa - siis oikeastihan koko ajatuskin on aivan järjetön, jos sitä pysähtyy edes hetkeksi miettimään hiukankin kriittisesti.

Nikotiini häviää elimistöstä nopeasti ja luonto pitää huolen lopusta, jälkien korjaamisesta, siitä että elimistö, hermosto mukaanlukien, asettuu uudestaan uomilleen (ja jos tuntuu siltä, että se ei asetu, niin silloin voi miettiä, tietääkö oikeasti itsekään, millainen sen tarkalleen tulisi edes olla - ja että kannattaako hätäillä vaiko kärsivällisesti antaa ajan kulua ja lopettaa turha itsensä kyttääminen?) ...

Niin, itse "asia" - tupakoinnin lopettaminen ja mielenterveys. Niinpä niin.

Mutta mihin me sitten uskoisimme, minkä vuoksi edes eläisimme? Älkää nyt kuulkaa tulko viemään meiltä meidän vaikeuksiamme!

Ja ihan vielä selvennykseksi; unohti äskeisestä:

Jos masentaa / ahdistaa / on muuten sairas, silloin EHKÄ tarvitaan LÄÄKETTÄ. EI tupakkaa. Tupakka EI OLE lääke, sitä EI TARVITSE kukaan ihminen ikinä yhtään missään tilanteessa; se ei ole ikinä millään tavalla ketään hyödyttänyt yhdessäkään elämänvaiheessa tai antanut mitään tai vienyt ylipäätään ihmiskuntaa eteenpäin.

Itse tässä mietiskelin kun tulee nyt lauantaina 7 viikko täyteen kun jätin nikotiinin ja huimaus vaivaa vieläkin, verta tulee hampaista, masennusta, pientä unettomuutta hikoilua jne.. että mitenkähän hemmetin kauan tätä oikeasti jatkuu... verenpaine ja syke kylläkin palautu melkein normaaliksi se oli koholla huomattavasti tupakoidessa. Mutta pääpointtina tässä nyt on tämä HUIMAUS ja hömelö olotila tuntuu välillä kun ei edes istuis tässä vaan on jossain omissa maailmoissa.

Kiitokset jos joku osaa kertoa vähän infoa

Kiitokset teensen tähdennyksestä: kukaan ei ole todellakaan KOSKAAN tarvinnut tupakkaa yhtään mihinkään predis: ikenet vuotavat nyt verta, koska suusi verenkierto on palautunut normaaliksi=ientulehduksen merkki. Lankaa, listerineä ja suuhygienistin sessio parantaa huimaus ym. fyysiset oireesi eivät voi enää johtua nikotiinin vieroitusoireista, se on poistunut systeemistäsi jo viikkoja sitten!(hurraa sille!!!) lääkärintarkastus paikallaan? tsemppiä kaikille!!

se ei ole ikinä millään tavalla ketään hyödyttänyt yhdessäkään elämänvaiheessa

Hei!
Lopetin tupakoinnin 3 kuukautta sitten. En mikään suurkuluttaja ollut, n puoli askia päivässä, mutta yhtä kaikki. Lopetin aivan seinään enkä käyttänyt mitään korvaavia tuotteita. Ei minkäänlaisia ongelmia lopettamisen suhteen. Kuukausi sitten iski aivan tolkuton väsymys ja jatkuu vielä tänäkin päivänä. Jonkinlaista huimaustakin on aika ajoin ja ruokahalu on hävinnyt. Voiko nämä olla oireita tupakoinnin lopettamisesta vai olisiko syytä kenties huolestua?

Vaikka elämäntilanne olisi mikä ja olo vaikka mikä ja vaikka tuntuis et nyt tulee hulluksi, niin tupakka ei auta.


Näin se on! Osuvasti sanottu Jonnis.
Olen usein todennut, että ei se tupakoimaan opetteleminenkaan nuorella iällä helppoa ollut; oksetti ja pyörrytti, mutta tupakkaa piti polttaa. Äkkiähän siihen sitten koukkuun jäi.
Nyt savuttomuuteni on kestänyt jo yli kaksi vuotta ja voin vakuuttaa, että elämä alkaa olla elämisen arvoista. Kaikki on muuttunut. Haluaa vain lisää näitä päiviä, joihin ei kuulu tupakka!
Kaikille voimaa ja jaksamista. Uskokaa itseenne!

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys26/08/2010 14:49:15

Tervehdys kaikille - ja voimia kaikille taistoon tupakoimattomuudessa.

Äärimmäisen hienoa saada ymmärtää mielenterveydellisen tasapainon olevan puntaroidun myös muiden lopettajien tiimoilta. Toki olen yrittänyt lopettaa tupakointia jo aiemminkin, mutta vasta tällä kertaa olen joutunut nokitusten itkuisuuden (itkukohtausten kanssa) niin käsittämättömältä kuin se omakohtaisesti yllätyksellisyydessään on tuntunutkin.

Olen myös itse tullut siihen tulokseen, että oman tunnemaailmani epätasapainoisuuden taustalta täytyy löytyä tupakan keinoin vaimenettuja huolia ja epävarmuustekijöitä liittyen menneen ja tulevan suhteeseen. Reilun vuoden kestänyt työttömyyteni ja hieman sen jälkeen koittanut avoeroni onkin eittämättä asettanut uusia ratkaistavia haasteita, niin taloudellisesti kuin tunnemaailmallisesti, mutta vasta nyt tupakoimattomana niihin liittyvät tunteet ovat päässeet nousemaan pintaan vailla itsesensuuria. Käsitellyn surun määrä tähän saakka koettuna riittää jo semmoisenaan itselleni perusteeksi olla KOSKAAN enää koskematta tupakkaan ongelmien käsittelyä siirtävänä ja/tai naamioivana agenttina.

Ensimmäisellä viikolla mopo meinasi todella karata käsistä tunnemaailmallisesti ennenkuin ymmärsin välttämättömyyden kontrolloida KAHVIN osuutta päivittäisessä ravintoympyrässä. - tuon ratkaisevan muutoksen osalta lopetin viikoksi kahvin juomisen kokonaisuudessaan, enkä kokenut sen osalta mitään tunnistettavia vieroitusoireita - sitävastoin aiempi paniikkiin luonnehdittavissa oleva levottomuus kaikkosi hallitsevana tekijänä kahvin syrjään sysäämisen myötä. Mainittakkoon, että tupakoimattomuuteeni liittyy myös tietoisesti valittu linja alkoholittomuuden suhteen, jota olen päättänyt noudattaa minimissään kesään 2011 saakka, jottei alkoholin nautiskelun myötä tulisi lipsahduksia tupakoinnin suuntaan - eräänlaista ennaltaehkäisevää itsesuojelua tupakoimattomuuden hengessä.

Kaikkein tärkeimmäksi apukeinoksi alkuviikkojen aikana ovat muodostuneet säännölliset keskustelut ystävien ja rakkaiden kanssa, 20-40km päivittäiset polkupyöräilyt, sekä aamu- ja iltalenkit kävellen. En voi kyllin korostaa sitä mikä merkitys omaehtoisella liikunnalla on ollut auttavana välineenä, voin suositella sitä lämpimästi kaikille vieroitusoireiden kanssa kamppaileville kanssatumppaajille. :thumb:

Voimia kaikille jo lopettamispäätöksen tehneille - ja myös vielä päätöksentekoa harkitseville. Savuttomuus avaa uudet näkymät.

Pistää miettimään, että mitä kaikkea vahinkoa ne tupakkaan lisättävät kemialliset aineet saavat aikaan elimistössä esim. aivokemian osalta...Ajatellaan vaikka tyyppiä, joka on tupakoinut 18 vuotta - kuten minä. Siinä on ehtinyt vetää röökin jos toisen ja aihettanut paljon vahinkoa muillekin kuin keuhkoilleen.
Tuskin yksilölliset vieroitusoireetkaan pelkästään nikotiinista ja tavasta luopumisesta vaan kaikesta siitä muusta p...a mitä röökin tukitaan ja jota ei olla vielä tutkittu kunnolla.
Sitten vielä kehotetaan käyttämään noita nikotiinivalmisteita, jotta saatais pitkitettyä nikotiiniriippuvuutta. Siitä irrottautuminen kuin ei muuten kestäisi kuin sen muutaman vuorokauden.

Argh. Päivä 3 menossa ja ottaa pattiin. Olen yrittänyt tätä aiemminkin ja tunnistan tämän surkean olotilan vaikka itse tupakkaa en liiemmin kaipaa.

Kyllä tässä on itsekkin tullut huomattua jonkinlaista mielialan vaihtelua tms ja jonkin asteista tunteiden/tuntemuksia heilahteluja. On ollut masennusta ja yksinäisyyden tunteita ja tyhjyyden tunnetta kun mitään ei ole saanut aikaiseksi. Ensimmäiset viikot olivat kyllä hankalia tuntui että kestääkö mielenterveys ja onko se normaalia enää kun itkekskelyä tuli öisin/aamuöisin. Myös on ollut useampana yönä peräkkäin on ollut paniikkihäiriön kaltaisi oireita mm hengenahdistusta ja sydänperäisiä tuntemuksia tuntuu että sydän on hätääntyneessä tilassa ja on vaikea hengittää. Oireiden takia olen käynyt sairaalassa jolloin ottivat sydänfilmin ja verenhappiarvoja tutkivat kaikki olivat normaaleja mitään poikkeavaa ei löytynyt. Paniikkihäiriön mahdollisuutta eivät ole tutkineet. Täytyisi varmaan käydä lääkärin luona juttelemassa asioista jolloin varmaan selviäisi enemmän että olenko kuinka masentunut ja onkohan minulla mahdollisesti paniikkihäiriö

Ate wrote:Kyllä tässä on itsekkin tullut huomattua jonkinlaista mielialan vaihtelua tms ja jonkin asteista tunteiden/tuntemuksia heilahteluja. On ollut masennusta ja yksinäisyyden tunteita ja tyhjyyden tunnetta kun mitään ei ole saanut aikaiseksi. Ensimmäiset viikot olivat kyllä hankalia tuntui että kestääkö mielenterveys ja onko se normaalia enää kun itkekskelyä tuli öisin/aamuöisin. Myös on ollut useampana yönä peräkkäin on ollut paniikkihäiriön kaltaisi oireita mm hengenahdistusta ja sydänperäisiä tuntemuksia tuntuu että sydän on hätääntyneessä tilassa ja on vaikea hengittää. Oireiden takia olen käynyt sairaalassa jolloin ottivat sydänfilmin ja verenhappiarvoja tutkivat kaikki olivat normaaleja mitään poikkeavaa ei löytynyt. Paniikkihäiriön mahdollisuutta eivät ole tutkineet. Täytyisi varmaan käydä lääkärin luona juttelemassa asioista jolloin varmaan selviäisi enemmän että olenko kuinka masentunut ja onkohan minulla mahdollisesti paniikkihäiriö

Olen ollut nyt kuukauden ilman tupakkaa ja 2mg nikotiinipurkkaa käyttänyt. Nyt vähentänyt purkkaa ja kehiin astuneet sellaiset henkiset oireet, että olin jo lähdössä hakemaan röökitoppaa, mutta päätin netistä katsella vinkkejä ja löysin tämän ketjun. Oireisiini kuuluu: ahdistusta, masennusta, saamattomuutta ja väsymystä. Lienee tämän ketjun perusteella normaalia, mutta mitä tehdä kun olo on niin kehno, että pelkää sekoavansa ilman tupakkaa?