Stumppi - keskustelu

Hei vaan kaikille melkein tasapuolisesti. Ottaa pattiin, tekee mieli makeaa, on levottomuutta ja elämästä puuttuu iso osa, kun marlboro ei enää pullota takin taskussa. Nicorettea kuluu tasaiseen tahtiin purkkamuodossa ja joka tunti on vähintään kerran mielessä tupakka-askin osto. On tää vaikeaa..

Auttakee miestä mäjessä te kokeneemmat, jo vi**uuntumiseen tottuneet konkarit, mä haluan jättää marlborot kauppaan.

Mitä keinoja te olette keksineet itsenne henkiseksi huoltamiseksi, eli kun ette enää käy terapioimassa itseänne pihalla tupakan kanssa. Kun nimittäin täällä on semmoinen tyhjä olotila savunhajuisten pohtimistuokioiden loputtua..

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys17/12/2008 11:27:15

Kaikkein tärkeimmän avun olet jo löytänyt, kun sanot "haluan", se jo määrittää tavoitteen ja matkan suunnan.

Toinen hyvä apu on tämä stumppi, täältä saat tietoa, tukea, ymmärtämystä kaikenlaisille tunteille. Lue, kirjoita - kummasti auttaa vaikean hetken yli.

Hyväksy se, että tämä on vaikeaa, aikansa - sitten jossain vaiheessa alkaa helpottaa.

Keksi sijaistoimintoja, koko ajan pitäisi olla muuta tekemistä, touhuamista.
Keksi itseäsi kannustavia mantroja: selviän tästä voittajana, haluan savuttoman elämän. Mieti mitä kaikkea hyvää teet itsellesi lopettamalla.
Liikunta auttaa kummasti, myös keuhkot nauttii!

Tsemppiä ja jaksamista!

Tervetuloa NikoNisti joukkoon suureen! Eikö olekin hyväksi havaittu, että et ole ainoa, et! Tänne vaan jonon jatkoksi kärvistelemään. Lohtuna voin sanoa, että ei kestä ikuisuutta olo, mikä sinulla nyt on. Minulla on viiden kuukauden jälkeen jo aika hyvä tunne loppuelämästä tupakan suhteen. Tsemppiä!

Hyvä NikoNisti, olet tehnyt oikean päätöksen!
Ajattele, että sun ei enää TARVI mennä tupakalle. Kaikki sun terapeutit seikkailee täällä foorumissa. Hae täältä tukea päätökselle niinä hetkinä, kun ottaa koville. Ja usko, kun kerran muutkin pystyy, niin pystyt säkin! Ei tarvitse kuin muistaa jättää sytyttämättä..

Yksi hyvä sijaistoiminto on seinille hyppiminen ja hermostuminen. Koska kärsit nikotiinin vieroitusoireista, on loogista, että seinille hyppiminen tuo helpotuksen. ....eikun

Mulla toimi lähestymistapana sellainen, että pyrin olemaan muuttamatta elämässäni mitään. Mielestäni kyse on vain vieroitusoireista, jotka nyt vaan on kärsittävä pois. piste. Kaikki sijaistoiminta on ehdollistavaa toimintaa, jonka vaikutukset myöhemmin tuovat mieleen tupakoinnin - ja tupakan himon. Tämä kytevä himo lienee suurin kompastuskivi tässä prosessissa. Minulla ei esimerkiksi vuoden savuttomuuden jälkeen pastillien syöminen muistuta minua tupakoinnista. En saa siitä mitään mielleyhtymää tupakoimiseen. Lähes ainoita asioita joissa näin käy on stumpissa kirjoittaminen.

Tulipa mieleen taas tuo keuhkojen pakahtumis-tunne. Ei muuta kuin keuhkot täyteen ilmaa, rauhallinen ulospuhallus ja totean mielessäni: "Haluan olla savuton" (Meni vanhasta muistista, nykyään olen savuton. Olin toki jo tuolloin, mutta sen identiteetin hyväksyminen otti aikansa, siitä tuo "haluan".

Tuo nicorette on parempi ja vähemmän myrkyllinen nikotiinin kerta-annos kuin savuke, joten suurta edistystä tuokin.

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys17/12/2008 12:03:05

Laitoin kaikki tupakkavehkeet roskiin ja julistin terassin ja pihan savuttomaksi alueeksi. Jos joku kysyi, tekeekö mieli, sanoin ei, ehdottomasti EI! Ihan jokaiselle kerroin, et en enää polta, eli en jättänyt itselleni rakosen rakosta perääntyä! Näin se meni, joo...

Areksen neuvot ovat hyviä!
Minä olen ollut "pakotettu" olemaan polttamatta, ja aina välillä iskee halu alkaa tupakoida uudestaan; tuntuu että olen luopunut niin paljosta kun lopetin tupakan polton.

eerob wrote:Areksen neuvot ovat hyviä!
Minä olen ollut "pakotettu" olemaan polttamatta, ja aina välillä iskee halu alkaa tupakoida uudestaan; tuntuu että olen luopunut niin paljosta kun lopetin tupakan polton.

Minulla on ihan päinvastainen tunne että olen luopunut niin paljosta kun olen tupakoinnut.Varmaankin se rassaa kun joutuu pakosta lopettamaan,mutta mitä jos ajattelisit toisin eli:kyllä minä voin polttaa mutta en halua.Tsemppiä nyt kovasti ja tee nyt ainakin se päätös että et polta tänään.

No sitähän mä tarkoitin että olen ollut väkisin polttamatta, vaikka mieli tekisi. Areksen kirjoituksen takia otinkin asian puheeksi; vaikeaahan on olla polttamatta jos ei pysty sisäistämään tupakoimattomuutta. -Totta kai olen tänään polttamatta!

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys17/12/2008 14:51:02

Mä olen käynyt kyllä läpi tuon "surutyön" tupakan kanssa. Tiedän sen tunteen, kun ei keksi mitään hyvää ajateltavaa siitä, että ei tupakoi, mutta sen sijaan tuntuu että elämään on ilmestynyt tyhjä aukko: mitä minä sitten teen, kun ajatus katkeaa kesken jonkun homman? Miten hitossa minä vietän sen ja sen kaverin kanssa aikaa, kun siihen ajanviettoon on aina kuulunut aivan olennaisena osana tupakointi? Mitä sitä tehdään ulkomailla, kun vähän jännittää, tai silloin kun seuraava bussi tulee vasta puolen tunnin päästä? Nämä kaikki kysymykset on ratkaistava tulevassa elämässä tavalla tai toisella. Ei se bussi ala kulkea ajoissa vain siksi, että minusta on tullut savuton.

Tietyllä tavalla allekirjoitan kaikki itsesuggestiiviset sitaatit (en menetä mitään! en tarvitse tupakkaa mihinkään!) ja nykyisin hoen niitä itsekin. Koen kuitenkin, että minulle se surutyö oli tärkeä osa sitä ajatusprosessia, jonka seurauksena en enää pidä kaverin kanssa tupakoimista tai bussipysäkkisauhuttelua välttämättömänä.

Uskaltaisinkohan NikoNisti ehdottaa sinulle, että kokeilepa vain istua ja miettiä, mikä tässä tilanteessa surettaa ja huolestuttaa pahiten, ja mistä tunnet joutuvasi luopumaan? Jos kantti kestää ilman, että sytytät murehtiessasi tupakkaa, niin kyllä ne jäähyväiset joillekin meistä varmaan ihan kuuluvat asiaan. Jonakin päivänä vastaus näihin pähkäilyihin sitten sisäistyy päähän: suurin osa siitä hermostuneisuudesta bussia odottaessa johtuu tupakasta. Solidaarisuuden tunne kaverin kanssa tupakoidessa on sitä samaa solidaarisuutta, jota kaksi narkkaria tuntee toisiaan kohtaan. Se, että sitä rintataskua pitää kaivaa, johtuu kuolemaan johtavasta sairaudesta nimeltä nikotiiniriippuvuus.

Luepa huviksesi Tearsin viestiketju. Luin sen itse äsken, ja tuntui aika lohdulliselta: kaikista pahoista fiiliksistä huolimatta se on mahdollista. Ei tupakan lopettaminen ole kiinni siitä, miltä tuntuu tai miten riekaleina olet. Se on kiinni siitä, sytytätkö vai et. Ja tupakoimatta on pysyttävä jatkossakin niistä tunteista huolimatta. Sitä, ja nimenomaan sitä, opettelen tässä itse.

Toivotan ihan älyttömästi paljon parempaa huomista päivää.

Tervetuloa minunkin puolestani joukkoon. Täällä meitä on paljon ja kaikilla meillä on ollut omanlaisemme tarina tupakan kanssa. Kun tekee mieli tupakkaa, kannattaa vetää syvään happea, ajatella että minä teen oikein kun en enää saastuta itseäni. Minun on parempi olla ilman tupakkaa. Vieroitusoireet heikkenevät ajan myötä.

Ja kun on ollut polttamatta viikon, kaksi, tai jopa kuukausia, huomaakin miten hyvin happi kulkee, miten paljon paremmin kestää stressiä, kun elimistö voi paremmin.

Surullista kyllä on (oli) se ajatus, että nyt sitten olen tästedes tupakoimaton ihminen, etten enää polta... Minulla oli mennyt koko aikuisikä tupakan kanssa tuhratessa (teinivuosista tähän keski-ikään saakka eli 26 v. päivittäin) ja nyt kun olen ollut noin 5 kk ilman tupakkaa, tunnen itseni puhtaammaksi ja jotenkin itsevarmemmaksi kuin tupakka-aikoina. Aikaisemmin luulin, että se tupakka auttaa minua, mutta sepä olikin vain harhaluuloa.

Mahtava tunne on se, miten nopeasti se parantuminen alkaa tuntua elimistössä! Siitä kannattaa nauttia

Sen voin sanoa, että kun ymmärrät ettet sytytä vaikka mieli tekisikin niin se oma pääkoppa alkaa vähentämään niitä mielitekoja, tunti tunnilta, päivä päivältä, viikko viikolta jne jne.... kunnes huomaat että se "kituminen" on taakse jäänyttä ja hetki hetkeltä on tupakka vähemmän mielessä. Tässä hommassa ei auta muu kuin kärsivällisyys, mutta jokainen joka jaksaa sen pahimman vaiheen on varmasti onnellinen kun tietää ettei tarvitse ikinä enää kärsiä sitä samaa....

Tsemppiä!!!!

Puhdaskeuhko, olen sun kanssa täysin samaa mieltä! Hauskaa Joulua ja Tsemppiä jatkossakin

NikoNisti wrote:Auttakee miestä mäjessä te kokeneemmat, jo vi**uuntumiseen tottuneet konkarit, mä haluan jättää marlborot kauppaan.

Tätä viestiä on muokattu 5 kertaa. Viimeisin päivitys 18/12/2008 18:40:13