Stumppi - keskustelu

Sulla se durasell vaa pelittää
Ekkai väitä lukuhetkiäs laiskottelemiseks??
Tiedotus: Sellasta kuin laiskottelu ei ole olemassa!
Jokainen itselles ottamas hetki on sun etus mukasta, ja näin on justiisa nii <3
Sienestäminen on mukava tapa ulkoilla; huvi ja hyöty samassa.
Mua ei saa millään ilveellä jonninjoutaviin lenkkeilyihin tai salireeneihin, kunnei oo asioita toimitettavanakaan
Aurikoisia syyskelejä sinulle

Voi Anne kun tietäisit. Kyl välillä patterit hiipuu mullakin. Eilen en tehnyt mitään ja tuskin sitäkään. Aina silloin tällöin tulee päiviä, jolloin tuskin pääsen sängystä. Siis en nuku, mut luen ja syönkin sängysssä, kertakaikkiaan turmeltunutta elämää. Eilen oli sellainen päivä, tänään on sit taas riehuttu senkin edestä, tapiseerattu yks huonekin ja järkätty yksi iso kaappi. Laitettu tavaraa roskiin ja osa odottaa viemistä muualle. Nyt on hyvä mieli, saunaan tästä vielä ja tansseja katsomaan.

Voi että - kyllä olet aikaansaapa ihminen, ihaluni
Mun aikani kuluu enimmäkseen kutimieni kera ja soppakauhan päässä. Tuntuu kuin ei muuhun hommaan enää kerkeekkään.
Toki puutarhahommelit on mun kuntojumppaani. Sitäään ei oikeen enää jaksaisi, fysiikka ei tahdo kestää.
Mutta onneksi osaa sentäs nauttia elämästä.
Keskittymiseni menee nykyisin suurimmalta osin juuri tähän rojektiin. <3

Kuules Anne, omaan hyvinvointiin keskittyminen on tärkeä asia. Varsinkin tässä iässä. Mullekin tulee fysiikka vastaan, eilen yöllä oli sitten tällaista kun kintut huusivat edellisen päivän ponnistuksista. Kyykkyyn ylös jne...No, töihin pääsin kuitenkin, mut kyllä aamulla väsytti. Eipä mene kauaa, niin itsekin pääsen täysiaikaisesti tuosta omasta hyvinvoinnista nauttimaan. Vaan se on kyllä taivaan tosi, että savuttomana jaksaa paremmin - paljon paremmin.

Melisa wrote:Poteroni Tupakka org:n keskustelussa oli nimellä Toisen vuoden haasteet, mutta haasteita riittää varmaan jokaisella sekä ekalle, toiselle ja varmaan vielä kolmannellekin vuodelle.

Sinä olet onnellisessa asemassa, kun olet jo nyt varma, ettei koskaan enää tee mieli tupakkaa. Etkä ole mielestäsi vaarassa sortua polttamaan uudestaan. Voin vannoa sinulle käsi sydämellä, että olet todella ainutlaatuinen tapaus.

Jokainen polttaja ja lopettaja on oma tarinansa. Jos lueskelet täällä näitä muidenkin kirjoituksia, tulet huomaamaan miten vaikeaa lopullinen lopettaminen on, vaikka olisi ollut jo kuukausia polttamatta. Vieläkin moni kokee olevansa vaarassa sortua polttamaan ja osa sortuukin.

Itselläni, kuten monella muullakin, on takana vuosikymmenten tupakointiura. En mene sanomaan, että se yksin määräisi lopettamisen vaikeutta, mutta yksi tekijä se monelle on. Onhan tupakka ollut mukana elämän joka käänteessä varhaisesta murrosiästä aina tähän kypsään ikään asti.
Me konkarit olemme täällä useimmiten pyynnöstä, yhtään kehumatta. Eli tarvitaan myös tällä foorumilla henkilöitä, jotka kertovat, että lopettaminen kannattaa kypsälläkin iällä vielä ja savutta voi pysyä vuosia. Kuten telkkarissakin muistaakseni mainittiin jossain mainoksessa tähän malliin; lopettaminen ei sinällään ole vaikeaa. Mutta savutta pysyminen koko loppuelämän ajan, se vaatii jo hiukan enemmän.

Loppuelämäähän meillä savuttomilla piisaa, tai ainakin lopettaminen on tehnyt mahdolliseksi pitemmän taikka terveemmän elämän joltain osin.
Toivotan sinulle tsemppiä jatkaa savuttomuutta loppuelämäsi ajan. Sinulla on luja usko, ja se on paljon se tässä taistelussa. Mutta, mutta - annetaan kaikkien kukkien kukkia - täälläkin, eikös vaan?

Aivan MelisaDear, kyl minä sinun ajatuksia kaipaan . Nimittäin just se et saa mielipiteitä eri näkökulmasta, joka on konkarilla niin kuin sulla. Siksi se on tärkeää koska et enää kahlaa silla lailla täs Niksasuossa. Kiitän
- Ja meikä taas vierottautuu Niksatabuista, et tsilleen. On se kumma kun niitä vaan halajaa Mutta kun en tunne olevani kokonaan VAPAA jos syön niitä......Semmonen oivallus on täs joku päivä hiipinyt mieleen et on ihanaa, kun on savuton.
Siis melkein tippa linssissä kun ajattelee oikeesti et vau, miten mä tän tein

Sulla on Melissa mukava tyyli kirjoittaa. Et saarnaa, et arvostele etkä moralisoi. Kannustat vaan toisia omalla esimerkilläs, vaikeuksien kautta voittoon. Kiitos siitä

Kiitos Heluna ja kiitos Erma! Mieltä lämmitti teidänkin kirjoitukset. Ja aina kun joku lopettaja saadaan "kuiville" ja kuukausia alkaa kertyä ja savuttomuus pitää, vanhan konkarin sydän herkistyy. Se, että tämän tekee itselleen, on todella suuri juttu. Heluna, sinäkin olet tajunnut sen, vapauden.
Tsemppiä ja jatkuvia onnistumisen tunteita, joka päivälle.

Ja täällähän se tätsky-kulta jaksaa kirjuutella Piiiiiitkään aikaan ei ole tullut käytyä, paljon uusia ja vanhoja mutta onneks sie oot ja pysyt

Hali!

Kah, Katja-murunen on tänne vanhalle foorumille eksynyt. Täällähän minä, välillä ahkerammin välillä laiskemmin, mut mukana seilataan ja aivan ihania lopettajia täällä riittääkin.

Ihan voin yhtyä edellisiin puheenvuoroihin ja todeta kyll oot oikea rauta-rouva.
Vaikea tehtävä pysyä savuttomana (alkumetreillä), muttei mahdoton.

Onnea edelliseen etappiisi; 5v ja 2kk !!!

Anne; ollaan kuule ihan samanlaisia rautarouvia molemmat, sama kaiku on askelten ja lähes sama aikakin. Näin mennään yhtäjalkaa...savuttomana - tottakai!

Onnea Melisalle!
Kuukaudet kertyy jo aivan kuin itsestään.
Eli plakkarissasi jo viisi vuotta ja kolme kuukautta!

Kiitos kaunis, suur kuin nauris, sanos entinen flikka.

Kuukaudet vierivät ihan huomaamatta. Viimeksi tein huomion eilen kun kävin netissä laskettamassa sydämeni ikää. Nuoreksi muutuin, kun olen savutta ollut enempi kuin vuoden.