Stumppi - keskustelu

Lauantai iltana 6.2 poltin viimeisen tupakan. Loput tupakat katkaisin.
Eli nyt 5 päivättä olan röökiä.. kaikkien kiroseanojen kautta menee kyllä olot.. nyt huimausta, ei tee mieli ihmisten ilmoille, ku yleensä aina bussipysäkillä ja muutenkin vedellyt röökiä.. olin aika rhimopolttaja, erittäin riipuvainen tupakasta. Oikea röökimuija, kunnon nuija!!

Keuhkot on siinä kunnossa että pakko lopettaa. Puhallusarvot 360 keuhkoputkentulehduksessa, joka nyt taas päällä. Tää kirajoittaminenkin tökkii.

Tsemppaan itseäni "sporttimimmin" tyyliseksi. Kunhan keuhkot paremmassa kunnossa ja pakkaset vähän hellittäneet alan taas juoksemaan koirani kanssa. Laihdutin 13 kg juoksemalla, mutta röökin takia juokseminen ei onnistunut tänä talvena. Eli mieluummin siis poltin siis valitsin tupakoinnin urheilun sijaan. Aika mielenvikaista ja riipuvaista touhua.. saakohan tästä joku jotain irti.

Tsemppiä itselleni ja kaikille muille!!

Mua ainakin helpottaa, kun luen teidän muiden kirjoituksia.

Aurinkoista ja savutonta päivää toverit

Tsemppiä kovasti!
Must on tosi hienoo, kun joku "vaihtaa" tupakkariippuvuuden johonki liikuntaan ja saa siitä liikunnasta lisää motivaatiota pysyä savuttomana
Ite oon niin anti-liikkuja ku olla voi (tekis tietty hyvää mullekin, mut ku ei vaan saa aikaseks , sitä paitsi siinä voi tulla hiki ja sitä mä inhoan)

Tsemppiä kovasti!!!
Hienosti olet sinnitellyt!!!
Tsemppiä!!!

Nyt mennään 11 päivää ilman röökiä.. enää ei ole pää sumussa.. aamulla tosin ihmettelin, että miten olen näin sairaan kiukkuinen, sitten muistin että niin joo voisi laittaa nikotiinilaastarin

Viikon tupakoimattomuuden jälkeen mun pef arvot olivat nousseet 100:lla. wow Olen niin onnellinen

Olen alkanut lenkkeilemaan taas.. aivan erilailla kulkee lenkki.. kuin syksyllä. Tänä talvena en ole voinut juosta kuin vasta nyt ku lopetin röökinpolton..

Kaikille tsemppiä ja urheiluniloa..

Niin ja muuten sitä hikilua voi alkaa himoitsemaan, niin oudolta ku se kuulostaakin.. nimimerkillä: itsekään en aiemmin voinut sietää hikoilua urheilussa, muuten nyt puhuttamakaan..

Se on vaan niin hieno tunne, ku laiska ihminen liikkuu

t. Sa-vu-ton SporttiMimmi

Se on vaan niin hieno tunne, ku laiska ihminen liikkuu

Heippa, tässäpä 40v. ex-röökimuija toivottovasti. Lopetin 14.2 nikotiinipurkan avulla mut purkasta huolimatta varsinkin aamut aika kauheita, kädet tärisee niin kuin krapulassa. Sit pikkupakko vetää 2 2mg:n putkeen. No sit helpottaa mut olo on jotenkin tokkurainen. Ja olin siinä uskossa et t.keskuksesta saa tukea, keskusteluapua yms. ja soitin sinne. No, hoitAJa oli niin kiireisen olonen et jotenkin loukkas. Se siitä tuesta:ota enemmän purkkaa, heippa!!
Mulla semmonen epätodellinen olo nyt, niinkuin jotain tärkeää puuttuis...!!!
Mut voimia sulle, ja kova olin polttaan minäkin: kävellessä, bussibysäkillä, aina kun tulin esim. kaupasta pois tai esim. ennen jonnekkin menoa.

Minä lopetin 16.2 ja todellakin kun sumussa.Mieli apea,jännittynyt ja masentunut aivan kun pää hajoaisi siis mieli pimahtaisi Tuntuu että itsekontrolli on kovan työn takana,tupakkaa tekee mieli mutta se ei ole se ongelma vaan haluton,masentunut,hermostunut ja tuskallinen olo.pelokas ja sitä kaikkea Mutta jospa tää joukolla selätettäisiin,,ja on mukava kun lukee ettei ole ainoa,ja mikä mukavaa vielä on kun joukossa niitä jotka kertovat että on elämää vielä tämnkin koetuksen jälkeen...sitä toivoa ja hyvää oloa odotellessa koetetaan selvitä

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys03/03/2010 20:56:28

[quote=hartikainen reija]Minä lopetin 16.2 ja todellakin kun sumussa.Mieli apea,jännittynyt ja masentunut aivan kun pää hajoaisi siis mieli pimahtaisi Tuntuu että itsekontrolli on kovan työn takana,tupakkaa tekee mieli mutta se ei ole se ongelma vaan haluton,masentunut,hermostunut ja tuskallinen olo.pelokas ja sitä kaikkea Mutta jospa tää joukolla selätettäisiin,,ja on mukava kun lukee ettei ole ainoa,ja mikä mukavaa vielä on kun joukossa niitä jotka kertovat että on elämää vielä tämnkin koetuksen jälkeen...sitä toivoa ja hyvää oloa odotellessa koetetaan selvitä [/quote]

No nuo oireet on kuin minulta lainattu Ei niinkään enää tee nikotiinia mieli vaan enemmän tämä ahdistus ahistaa Saa nähdä milloin nämä helpottuvat/loppuvat, kohta kuukausi jo porskutettu eteenpäin...

Reijalle ja Mikille voimatsempit täältä Espoosta! Kyllä pää on pökkyrässä ja ahdistus päällänsä vielä jonkun aikaa. Nyt tupakka-ajatukset pois ja tilalle muuta tekemistä. Jotain erilaista tai uutta, johon ei ole koskaan liittynyt sauhuttelu. Tiedän, että rankkaa on, mutta selviätte kyllä!

tintt1 wrote:Reijalle ja Mikille voimatsempit täältä Espoosta! Kyllä pää on pökkyrässä ja ahdistus päällänsä vielä jonkun aikaa. Nyt tupakka-ajatukset pois ja tilalle muuta tekemistä. Jotain erilaista tai uutta, johon ei ole koskaan liittynyt sauhuttelu. Tiedän, että rankkaa on, mutta selviätte kyllä!

Voi olla, että tuohon ahdistukseen auttaa ainoastaan aika. Mitä kauemmin aikaa kuluu, sitä helpommiksi viekkarit käyvät. Tiedän, että eipä tuo itsestäänselvä tieto paljon lohduta, mutta muistan, muistan hyvinkin tuon ajan. Minulla se sekoittui muihin suruihin ja ahdistuksiin, mutta on myönnettävä, että aika tekee koko ajan tehtäväänsä.

Nyt ei missään nimessä saa luovuttaa, vaan täysillä eteenpäin!
Jaksamista!

HEI

Mä lopetin 20.2 ja pää ei kyl ole oma tavallinen itsensä. Eli oisko tämä nyt 19 savuton päivä. Mulla apuna champix mut en pysty sitä oikeeta määrää ottamaa. Ei kestä pää eikä vatsa.
Toivon kovasti et aika auttaisi. Perjantaina tulee 3viikkoa savuitta joka on mulle jo kova saavutus. Se tuo jo aihetta jatkaa.
Voimia kaikille, kyllä tämä vielä iloksi muuttuu

Siis tää niin ihanaa kun lukee että muut kokee samaa ja saa kannustusta,oikeesti jo lukeminen saa pienen osan pahaa oloa pois ja uskomattoman hyvän mielen.Tänään olen ollut tosi kiukkuinen itelleni ja kaikella ja sanoinkin että olen lähempänä retkahtaa kun ikinä,mutta edelleen savutta. Pelkkä asian ulos tuonti ihmisille jotka tajuaa mistä puhuu antaa voimaa ja ns.terapiaa.Teistä kaiksita on suurempi apu kuin mistään muusta.joten jatkakaamme mieli maassa mutta pää pystyssä ja rintarottingilla joka päivästä minkä voitamme ilman tupakkaa