Stumppi - keskustelu

Tässä teille tarinani, sen jo muutamassa edellisessä viestissäkin kirjoitin:

8kk mulla meni. Ensimmäiset 3kk oli ihan täyttä helvettiä, välillä meinasi järki lähteä. Sitten se helpotti hiukan, edelleenhän se tupakka mielessä kummitteli tasaseen tahtiin.

6kk:n jälkeen oli jo helppoa. Mielitekoja ei paljoa ollut ja mielessäni jo huutelin jipiitä.

Kuitenkin koko ajan alitajunnassa mietin syytä polttaa. Suurin psyykkeelle käyvä asia oli paino. Olen neljä lasta maailmaan saattanut, enkä yhdestäkään raskaudesta ole lihonut niin kuin lopetettuani polttamisen. 8kk:n aikana kiloja kertyi kymmenen.

Tallinnan reissulla viikko sitten menin ja ostin sikariaskin, se kun ei muka niin paha asia. Kaveri kun tuprutti koko ajan vieressä oli jotenkin orpo olo. Se vaan jotenkin kuului siihen terassi-iltaan. Mielessäni ajattelin koko tupruttelun jäävän, kunhan pääsen kotiin. Noh, ei vaan jäänyt.

Viikon tässä olen sikareita vedellyt. Aivan hirveetä paskaa se on suoraan sanoen. Helpottiki? Ei. Olen todella vihainen itselleni ja turhautunut. Koko se helvettikö tässä taas läpi käytävä. Itseni kanssa eläminen tällä hetkellä pirun vaikeaa. Ei kannattanut ei. Ei se oloani parantanut, päinvastoin.

Laatikossa yksi sikari jäljellä. Sen vedän illalla kun muksut nukkuu. Ja siitä aloitan taas helvetin, tällä kertaa aion voittaa.

Tänne nyt kirjoittelen taistelustani, tsemppaajia tarvittaisiin

Tässä kovasti mietin ja analysoin itteeni. Tajusin yhden asian: kertaakaan tämän 8kk:n aikana en iloinnut savuttomuudestani. Laskin päiviä, viikkoja ja kuukausia, mitkä kuluivat, mutta en koskaan tuntenut itseäni voittajaksi tai saavuttaneeksi mitään.

Onkoos minussa joku vika? Tuntuuko teistä elämä ilman tupakkaa hyvältä?

Terve, kaima! Onko ihan totta, että olet unohtanut, millaista tupakoijan elämä oli? Tupakoimista ja sitä, että järjesti itselleen mahdollisuuksia polttaa. Minusta se oli osittain nöyryyttävääkin: hypätä nyt pelkän yhdisteen takia, eihän nikotiini muuta ole.

Parasta, mitä tupakoimattomuus on tuonut mukanaan, on juuri itsemääräämisoikeuden saaminen, vapaus. Mutta ei tietenkään tupakoimattoman elämä muuten tietenkään mitään voittoliputusta ole kuten ei tavallinen elämä muutenkaan normaalisti. Tupakoimattomuus tekee elämästä mielekkäämmän.

Jatkahan tupakoimattomuuttasi. Meitä on täällä varmaan satoja, joiden mielestä olet 8 kk:n savuttomuudella saanut ja saavuttanut tavattomasti. Sinä aikana olet joutunut päivittäin monestikin tekemään oikean ratkaisun: alkuperäisessä päätöksessä pysymisen. Eli onneksi olkoon niistä ratkaisuista.

Tuolla toisaalla kirjoitit, että poltat tänään viimeisen sikarisi ja aloitat sitten uudestaan helvetin. Älä niin ajattele. Ajattele niin, että aloitat taas oman elämän.

No terve kaima!

En ole koskaan ajatellut asiaa noin, jotenkin tupakoivana elämässä oli olevinaan jotain glamouria. Hetkiä itselleni ja hermoilleni. Ehkäpä siis ajattelen asioita väärällä tavalla.

Tämä täällä parasta, saa uusia tapoja ajatella ja tarkistaa niitä omia tapojaan.

Jos joku kertoisi minulle olleen 8kk ilman tupakkaa, onnittelisin ja olisin ihmeissäni "olet sää hitsin kova!", itelläni en pidä sitä minään. Joo-o, kyllä mun päässä siis liiraa ja pahasti!

Kiitos kaima...lisää tällaisia potkuja persiille, tekee hyvää

Tosiaan...tänään poltan sen viimeisen. Ei hitto se 8kk saa mennä hukkaan!

Glamouria tupakoinnissa ei taida olla muiden kuin nuorten mielestä. Mutta tuon taukoajatuksen ymmärrän kyllä erittäin hyvin. Jos työhommissa jokin asia askarrutti, niin joskus tupakkatauko teki siinä hyvää, vähän senkin takia, että sai senhetkisen nikotiiniannoksen. Mutta sen jälkeen, kun on tottunut tupakoimattomuuteen eli aivot eivät ole enää tokkuraiset nikotiininvajauksen takia, niin sen jälkeen voi pitää tauot eri tavalla. Veljeni kertoi, että hän oli lopetettuaan ottanut tavaksi mennä pihalle tupakanmittaiselle tauolle ja pureksinut siellä hammastikkua ja katsellut tähtiä. Itselläni vaan on ollut paha tapa liiankin usein painua jääkaapille. Vaikka vesilasin kumoaminen olisi kyllä aineenvaihdunnankin kannalta parempi.

Lykkyä pyttyyn Itse joskus repsahtanut 2v.savuttomuuden jälkeen... Nyt savutonta elämää...jesta 2pv.päästä 1v.5kk
Voimia.

ElinaKM wrote:Tässä kovasti mietin ja analysoin itteeni. Tajusin yhden asian: kertaakaan tämän 8kk:n aikana en iloinnut savuttomuudestani. Laskin päiviä, viikkoja ja kuukausia, mitkä kuluivat, mutta en koskaan tuntenut itseäni voittajaksi tai saavuttaneeksi mitään.

Onkoos minussa joku vika? Tuntuuko teistä elämä ilman tupakkaa hyvältä?

Tätä viestiä on muokattu 2 kertaa. Viimeisin päivitys 17/06/2007 17:48:55

täällätoinen puolen vuoden jälkeen repsahtanut,en ole ylpeä muttem myöskään masentunut eikä morkkis mä annoin itselle oikein luvan poltaa lauantaina kaks tupakkaa,ei ollu hyvää eikä pahaa oli yhdentekevää mutta näin pääsin siitä situtuksesta masennuksesta alakulosta yms,muista paska fiiliksistä ja sillä siisti,en suosittele muille mutta mulla toimi ku sain konkreettisesti kokea etten oo mistään jääny paitsi ja loma menee nyt painollaan ja ens viikolla töihin,olo oli jo niin kurja etten toivo kellekään nyt taas kaikki ok

Ja sitten kaikki ne joilla on huono olo tai muuten vituttaa menee nyt sitten tupakan hankintaan
Että silleen

Olen varmaan tosi törkeä kun nyt näin sanon; Hoitsu vm-68, olisit tietty voinut jättää nuo kommentit laittamatta Kuten sanottua, tuossahan se oli rivien välistä luettavissa: "Voitte te sen pari polttaa ni sit helpottaa eikä tarvii kärvistellä"

Tottakai se helpottaa, mutta entäs kun seuraavan kerran sinusta tuntuu samalta(esim. kuukauden päästä), poltatko taas sen pari että helpottaa ja sen jälkeen masentaakin jo parin viikon päästä ja taas otat sen pari ja sitten kun ottaa viikon päästä pattiin niin taas tupakka jeesaa....... jne jne jne...... Sitähän täällä yritetään porukkaa kannustaa ettei edes siihen yhteen sortuisi.

Toki jos omaatuntoa haluat keventää niin ok, mutta jos kerran sinusta ei tuntunut yhtään miltään tuo polttaminen niin eihän silloin omatunnonkaan pitäisi kolkuttaa.

Pahoittelen kun näin tuomitsen, mutta meistä suurella osalla varmasti pyörii päässä se: Mitä jos yhdellä helpottaisi tätä oloa???

Elinalle hurjasti tsemppiä. Et suinkaan aloittanut huonompaa/parempaa elämää vaan jatkat sitä samaa vanhaa, nyt vain ilman että lyhennät sitä joka päivä tarkoituksellisesti

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys18/06/2007 08:51:49

Just' noin Katja,totta hitossa tulee tunne että helpottaa, jos kyseisen asian puutteesta tulee heikot fiilikset.
Kynnys seuraavaan on huomattavan paljon matalampi, ja kohta se menee siihen, että aina kun vähän kiristää niin tupakka auttaa ja vot sillee.
Ei siinä mitään jos luulee pärjääväs' ite mutta kannattais' miettii sitä että toi voi olla kimmokkeena ja yllykkeenä monelle siinä kiikunkaakun tunnelmassa olevalle

Joups, viimeisen vedin eilen ja kyllä tässä mieli tehnyt on lujaa
Koitan vaan mennä etiäpäin hetken kerrallaan, kuitenkin se 8kk painaa vaa´assa, en halua sitä aikaa heittää hukkaan.

Hoitsulle: en pysty kyllä tuohon. Ite huomasin tämän viikon aikana, että joko poltan tai sitten en. Se "muutama sikari yhtenä iltana" venyi nyt jo viikkoon ja kahteen laatikkoon. Taas sitä kärvistellään ja hoen itellein, ettei ikinä enää!

Katjalle kiitos tsempeistä

kiitos Elina KM mulla tulee kohta savuttomuutta 10kuukautta..mut nyt on ollut aivan hirveitä,suorastaan pakkomielteistä hinkua polttaa yksi mut kun luin sun kokemustasi niin sain tuon ajatuksen pois pyörimästä päästä tämä kantsii ottaa ihan opetuksena siitä miten vakavan myrkyn kynsissä olemme olleet ja miten voimakkaasti ja pitkään saattaa irti pääseminen kestää noista ajatuksista sen verran etten mäkään osaa arvoa aina savuttomuudelleni antaa sit kun tähän "tottuu"eikä ole vaikeaa niin tulee sellaisia et tässäkö tämä nyt olikin?enhän ole muuttunut kauheesti eikä elämäkään suju sen kummemmin mitä enempi aikaa kuluu niin sitä helpommin unohtaa myös tupakin huonot puolet sen et on orja,on pakko mennä tupakille oli ilma mikä hyvänsä,pakko polttaa vaikka keuhkot meinas tulla ylös yskimisen mukana limaa,räkää,tupakki yskää,keltaisia erittäin naisellisia klimppejä..kuka noita kaipaa? harmaan keltainen ihokin saatais takaisin tämän nykyisen hehkeän ihon tilalle! mietitäänpä useampi kerta ennenkuin tupakiksi pistetään,eiks vaan?

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys18/06/2007 13:14:53

mulla ainakin meinaa aika paljon se , kun teen jotain duuneja .. niin ei tule sellasia kipuja lihaksiin hapenpuutteen takia ... tai muuten että jaksaa ja painaa ja jaksaa ja painaa ... mä olen parempi kuntoinen ilman röökiä ... sen kun mä jaksan muistaa niin hyvin menee ... jos mulle jsokus tulee tarve ja pakko polttaa joatin , yrittäisin varmaankin tehdä koktailin puolukan koivun ym. yrttien lehdistä ... polttelis sitä ... siinä ei ole nikotiinia ?? mutta ihan yhtä paska varmasti maultaan jne...

Niinpä...minä olen sellainen kantapään kautta oppija. Pakkomielteinen ajatus muakin riivas, kunnes annoin periksi. Ja siitä se alko
Luulee olevansa vahva, muttei ole. Edelleen se nikotiinipiru on mua vahvempi. Eli taistelu jatkuu.

Saapi nähdä kauanko nyt kestää tää veemäinen olotila ennenkun helpottaa. Yksikin on likaa, se on kuulkaas ihmiset hyvät ihan fakta