Stumppi - keskustelu

Jeps, olen harkinnut lopettamista kausittain enempi tai vähempi, koko sen ajan kuin olen polttanut. Rööki on sauhunnut "vasta" noin kaksi vuotta, joten olisi parempi lopettaa, ennen kuin huomaa että nyt onkin kymmenen vuotta sauhuttelua takana.

Päätöksenteko ja lopettaminen pelottaa. Minulla on aika helposti huono olo (voisiko tupakalla olla osuutta....), ja pelkään että kärsin viikon verran siitä oksettamisen tunteesta ja päänsärystä lopettaessani.

Vähentämisyrityksiä on muutama takana, rajana olen pitänyt viittä käärylettä päivässä (normaalisti poltan ehkä noin 10 -> päivässä, riippuu missä olen, kenen kanssa ja mitä teen). Olen jakanut päivän sillä tavalla, että polttaisin kolmen tunnin välein niin, että maksimi päivässä olisi se viisi. Huomasin kuitenkin, että ei se ainakaan toimi, tänään olen polttanut seitsemän. Vähemmän kuin normaalisti, mutta silti jokin aika sitten pihalla käydessäni mätkin itseäni henkisesti, vaikken varsinaista lopettamispäätöstä ole edes tehnyt.

En tiedä, saako tästä avautumisesta mitään selvää, koska tälläkin hetkellä kamppailen itseni kanssa, että sytytänkö sen päivän kahdeksannen vaiko en.

Rilla, olet oivaltanut juuri sen totuuden jota esim. minä en aikanaan tajunnut!
Parempi tosiaan lopettaa tupakointi ajoissa, eikä jatkaa ja jatkaa kymmentä - kahtakymmentä tai kuten minä, yli neljääkymmentä vuotta! Kuvittele itsesi vielä mummoiässä sätkä suupieleen ja kuka ties siihen pieni lapsenlapsi jaloissa pyörimään.....
Noin kävi minulle, melkein. Paitsi että ensimmäinen lapsenlapsi syntyi kun olin ollut 3 viikkoa savuttomana

Ei se aina helppoa ole, mutta kun oikein alkaa tekemään mieli tupakkaa, niin alan muistella mitä kaikkea hyvää tämä savuttomuus on jo nyt tuonut tullessaan. Ja kerta toisensa jälkeen nitistän ne halut noilla ajatuksilla. (Ja juuri tuo lapsenlapsi antaa lisävoimia)

Jos saisin aloittaa alusta koko tupakoitsijaurani, niin en sytyttäisi sitä ensimmäistäkään! Fakta.

Tee päätös ja pidä se! Et tule katumaan, lupaan sen

Pieni asia, mutta olen ylpeä; kielsin itseltäni eilen illalla sen kahdeksannen. Kylläpä se yhdenkin kieltäminen oli toisaalta aika vaikeaa, toisaalta helppoa. Mielessä kävi mitä erikoisempia syitä, miksi voisin sen kahdeksannen sytyttää. Mutta kun ne ajatukset pyörsi tarpeeksi monta kertaa, ei sitä kahdeksatta edes sen kummemmin tehnyt mieli. Eli edes jonkunlaista selkärankaa minulla on.

vapaana, juuri nuo asiat ovat minulle ykkösmotiiveja lopettaa (rahan menon lisäksi). Se, että jos joskus tulisin raskaaksi, niin eipä tarvitsisi olla se mamma, joka polttaa. Ja ne terveyspuolet. Nyt haisen tunkkaiselle, hengästyn aivan mitättömistä asioista jne. Jos - ei, vaan KUN lopetan, aionkin ottaa liikunnan noiden kääryleiden tilalle.

Lopettamisen ajankohta vain mietityttää.. Kesätyöni loppuvat elokuun lopussa, ja minulla on stressiä siitä, että mistä löydän töitä talveksi. Ja aion muuttaa kotoa omilleni syksyn mittaan. Toisaalta, seuraavat vapaapäiväni voisivat olla hyvä ajankohta lopettaa. Viiden päivän vapaiden aikana saisin viettää sen kolmannen, luultavasti pahimman, savuttoman päivän kotona kamppaillen, enkä töissä asiakkaiden nenän edessä. Pistetään mietintämyssyyn.

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys14/08/2010 10:54:27

Oikeaa aikaa ei tule koskaan, tai sitten jokainen hetki on ihan yhtä hyvä luopua tupakan orjuudesta. Näkökulman voit valita halusi mukaan

Tupakoitsijana minä uskoin, että tupakasta on apua kaikkeen, stressiin, huoleen, palkinnoksi tehdystä työstä, taukokaveriksi. Itsepetosta se oli!
Nyt olen oppinut, että tulen oikein hyvin toimeen ilman tupakkaa.
Tsempit mietinnöillesi!

Joo-o, toisaalla sanotaan et lopetukseen kantsii valita mahd. stressaamaton aika MUTTA jos alkaa miettii niin "oikeaa" aikaa ei ole milloinkaan ja sit meneekä lopettamisren aloittamisen ajankohta ITSEPETOKSEN puolelle:" en voi, kun mulla on sitä ja tätä"....
En halua olla kenkku mut näin se menee...
- Tietty jos olet as.palvelussa , asia erikseen, siitä en osaa sanoa mitään...

rilla, ei ole eikä tule tämän oikeampaa aikaa! Meillä on aina jotain meneillään tai tulossa, aina jotain, minkä varjolla ei voi lopettaa juuri nyt!!!työ, loma, häät, ero, syntymä, kuolema... usko pois, asiat eivät muutu. Itse jahkasin ja tuhlasin vuosia ennen kuin tämän tajusin...asiakaspalvelusta selviää purkalla ym. korvaustuotteilla. Itse teen ravintola-alan töitä ja työpäivinä oli jopa helpompi olla tupakoimatta, kun sitä ei ehtinyt ajattelemaan koko ajan. En tappanut yhtään asiakasta...muistaakseni ! Pidä kalenteri täynnä ja itsesi kiireisenä, täytä tyhjät hetket liikunnalla niin et jouda miettimään syöpäkääryleitä koko aikaa. Stumpista saat tukea kun oikein tiukkoja poaikkoja tulee! tsemppiä, toivottavasti tulet pian kertomaan, että olet tehnyt päätöksen!