Stumppi - keskustelu

Heips kaikille. Kuten otsikkokin kertoo, en mieti tätä asiaa ensimmäistä kertaa. Ikää viikon päästä 47 ja tupakoinut jo 34 vuotta. Olen ainoa meidän perheestä, joka polttaa. Olen ainoa työyksikössäni, joka polttaa. Olen ainoa sisaruksistani (meitä on 10), joka polttaa. Olen ainoa taloyhtiössämme, joka polttaa. Mitäköhan vielä... Ostin kevätkesällä Carrin opuksenkin. Olen lukemut sen lähes loppuun, mutten uskalla lukea enempää, arvaatte varmaan miksi. Viimeisen kuukauden ajan olen huomannut aamuisin, että keuhkoihin pistää ja kuivaa yskää pukkaa. Nyt kun kesälomani loppuu, menen työterveyteen ja kysyn, vieläkö saan Champix-aloituspaketin. Joskus pari vuotta sitten lupasivat, mutten ottanut..
Motivaatiota pitäisi olla, mutta onko luontoa??
Nyt kokeilen tätä palstaa, josko saisin apua päätökselleni. Kaikki vinkit ovat tervetulleita.
-A-

Minun 46-vuotinen tupakkaurani loppui yli 2 vuotta sitten. Sinunkin on siis täysin mahdollista päästä eroon tupakan orjuudesta, jos niin haluat.

Ajatusten vaihtaminen on tarpeellista ja tärkeää. Ei niin, että joudut luopumaan tupakasta, kärsit nikkiksistä, haaveilet "siitä yhdestä", vaan iloitset joka hetkestä jolloin olet polttamatta, iloitset onnistumisesta ja matkasta kohti vapautta tupakan orjuudesta. Tuntuu miltä tahansa, kannusta itseäsi haluamaan savuttomuutta.

Mieti valmiiksi erilaisia suunnitelmia yllättävien mielitekojen varalta, mieti minkälaisin ajatuksin kohtaat kaupan edessä olevan tupakkaporukan. Suunnittele tekemisiä kädelle, joka on tottunut pitelemään kiinni tupakasta. Juotko edelleen kahvia mutta ilman sitä myrkkykäärylettä?
Jos tupakka on ollut tapa pitää taukoa, miten nyt aiot viettää taukohetket, siedät stressin ja harmin.

Aika monessa on tupakka ollut noiden vuosien aikana mukanasi, ihan itsekseen eivät ne hetket muutu. Ala siis suunnittelemaan uudenlaista, savutonta elämää, ajatuksia, vaihtoehtoisia toimintamalleja. Silloin ei ole niin helppo palata vanhaan kun on valmiiksi mietittynä uusia malleja, joista valita.

Kukaan ei ole harmitellut tupakasta luopumistaan, joten hyvällä tiellä olet!

Kiitos tutetu.
Kirjoitit: Mieti valmiiksi erilaisia suunnitelmia yllättävien mielitekojen varalta, mieti minkälaisin ajatuksin kohtaat kaupan edessä olevan tupakkaporukan. Suunnittele tekemisiä kädelle, joka on tottunut pitelemään kiinni tupakasta. Juotko edelleen kahvia mutta ilman sitä myrkkykäärylettä?
Jos tupakka on ollut tapa pitää taukoa, miten nyt aiot viettää taukohetket, siedät stressin ja harmin.
Juurikin nämä ovat niitä asioita, jotka koen vaikeimpina. Minkäänlaista mielihyvää tupakka ei ole minulle antanut piiiitkään aikaan. Joka kerta kun menen parvekkeelle, mietin, että onpas taas tyhmää istua tässä ja polttaa. Sama töissä, työpaikkani on "savuton", mutta eihän se minua estä..
Tosiaan huomenna soitan tyteen ja kinuan sen Champix-kuurin ja sitten se alkaa. Toivottavasti

Kysymykseesi Josko Nyt vastaan

e h d o t t o m a s t i juuri NYT

Champix avuksi,

http://forum.stumppi.fi/posts/list/45/2633.page#123473

Luo tuo minun tarinani lääkkeen suhteen, on jotain positiivistakin, eli hyvinkin lääke voi sopia myös sinulle

Onnea matkaan

Hei! Uskon että lopettaminen on sinullekkin mahdollista, koska itsekkin yli 40v savuttelun jälkeen Champixin avulla olen siitä päässyt ja ollut nyt puolitoista vuotta polttamatta, ei ainuttakaan Oli pakko lopettaa, todettiin keuhkoahtaumaa, ei ollut vaihtoehtoja. Tuo yskiminen loppui melkein samantien kun lopetin polttamisen. Käyt täällä lukemassa toisten selviytymistarinoita ja tulet Stumppiin "tupakalle" kun tekee mieli savutella Se vaatii kyllä sen suuren päätöksen ja siitä kiinni pitämisen, sillä Champix vie hyvin sen tupakan mieliteon, mut kaikki muu on työstettävä itse.Tuo pään uudelleen järjestäminen noista entisistä tavoista pois ja uudet tilalle on siitä haastavimmasta päästä.Selviät kyllä, Uskot vain itseesi ja Tekemisiisi, Stumpista saat hyvän tuen. Tsemppejä

Hassua, luin just TiinaB:n tarinan ja TiinaB vastaa mulle
Olen tosiaan istunut koko päivän tässä koneella ja ahminut näitä teidän tarinoita. Ja olen iloinen puolestanne ja tietysti olen myös kateellinen. Kateellinen siksi, että huomaan teillä olevan voimia kestää ne takaiskut ja kaikki ne oireet mitä lopettaminen on tuonut. Itse olen heikko ihminen, sen uskallan näin anonyymisti sanoa. 34 vuotta aski päivässä, eikä yhtäkään edes koko päivää ilman tupakkaa. Olen lukuisia kertoja "lopettanut" vain huomatakseni, että menihän siinä kolme tuntia...
Mutta nyt olen positiivisemmalla mielellä ja täynnä "uhoa".

Lopetin tupakoinnin myös Champixin avulla ja savuttomana olen nyt ollut yli 5 kk. Enkä olisi ikinä uskonut vielä vuosi sitten että olen nyt tässä tilanteessa kuin olen!
Enää ei tarvitse juosta tupakalla sateella tai kylmässä.... ei miettiä jonnekin lähtiessä riittääkö tupakat.... ei miettiä sitäkään voinko polttaa ja missä seuraavan tupakan...ja niin edelleen. Elämä on siltä osin helpottunut huomattavasti ja uskon niin käyvän myös sinun kohdallasi, kun kerran olet omissa ympyröissäsi se viimeinen mohikaani!

Campix auttoi alkuun vallan hyvin, eikä tupakkaa tehnyt varsinaisesti mieli lainkaan. Ja tuo yli 40 vuotta jatkuneen tupakkauran jälkeen!
Sitä vastoin ajatusmaailman muuttaminen tupakoivasta savuttomaksi on ollut paljon kivikkoisempi tie ja juuri ne entiset tapapolttamiset ovat ne suurin vaikeus. Siis ne normaalit tupakkatauon paikat. Siinä piti jo valmiiksi miettiä mitä tehdä noiden tupakkataukojen sijaan... menen koneelle, otan kahvia, juon vettä, otan karkin, lähden lenkille, muistelen miltä tuntui iltaisin kun piti yskiä henkitorvi tyhjäksi ettei kuulunut enää rahinaa ja pääsi nukkumaan, herätä yöllä yskimään.... voi voi ja voi! Tuo viimeisin keino auttoi minua kaikkein eniten, samoin kuin se, että kävin lenkillä ja nousin vaaran kuvetta ylös aina vain paremmin hegittäen....

Tuossa mun keinoja, voit vapaasti kopioida!

Ja tsemppiä näääin paljon

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys15/08/2010 21:09:00

Allekirjoitan Mumelin kertomuksen ja minä myös polttelin yli 40 vuotta ja nyt olen ollut täysin savuttomana 1v ja 7kk.

Olet tehnyt hyvän päätöksen, onnittelut. Nyt teet päätöksen, että tupakointi loppuu täydellisesti, etkä anna itsellesi lupaa minkäänlaiseen lipsuun. Varmasti onnistuu, kun tahtoo riittävästi.Jos aikaisemmin tupakka onkin ollut rentouttava, stressiä poistava, kiirettä helpottava jne. Niin aivan yhtä hyvin pärjää ilman tupakkaakin ja hieman paremminkin, kun ei enää tarvitse tuskailla minne ja milloin pääsee seuraavalle tupakalle. Eli tupakan tuska on kaiken aikaa päällä vaikka polttaisikin, nyt ei enää ole kun on päässyt eroon.
Kannustan sinua lopettamaan, ja se onnistuu sinulta yhtä hyvin kuin meiltä mummoilta ja monelta muulta entiseltä nikotinistilta. Tsempit

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys15/08/2010 21:26:11

ArtsiKoo wrote:Itse olen heikko ihminen, sen uskallan näin anonyymisti sanoa. 34 vuotta aski päivässä, eikä yhtäkään edes koko päivää ilman tupakkaa. Olen lukuisia kertoja "lopettanut" vain huomatakseni, että menihän siinä kolme tuntia...
Mutta nyt olen positiivisemmalla mielellä ja täynnä "uhoa".

Artsi on jäänyt vielä miettimään...

Käy täällä silti lukemassa, pyöritä asiaa mielessäsi ja hae resepti. Oikea hetki tulee varmasti.

Tule kertomaan kun olet valmis, tsemppiä muutokseen....