« Takaisin kotisivulle

Stumppi - keskustelu

Kolmas kerta toden sanoo XML

Kirjoittaja Viesti

Igor

[Avatar]

Rekisteröityi:
19/08/2010 12:04:50
Viestit: 78

Ei kirjautunut

Terve, tässä uusi naama näissä ympyröissä...

Taustaa sen verran, että röökiä on sauhuteltu semmoset runsaat 35 vuotta, riippuen vähän minkä asteinen kokeilu lasketaan polttamiseksi. Noin 15 vuotta sitten teimme emännän kanssa ensimmäisen varsinaisen yrityksen. Emäntä lopetti, allekirjoittaneen motivaatio loppui parin kolmen kuukauden kuluttua. Paino alkoi nousta ja koti-ikävä rassasi työmatkoilla siinä määrin, että pitihän sitä muutama aski norttia vetää. Toinen yritys, ei yhtä ansiokaskaan, tapahtui muutamaa vuotta myöhemmin, samalla lopputuloksella. Perinteitä siis löytyy.

Viimeiset vuodet tässä on menty sillä meinigillä, että on tarvinnut alkaa laskelmoida, että koska pääsee seuraavan kerran tupakalle ja polttaa varastoon vähän sen mukaan. Jos edessä oli useamman tunnin kokous tms., niin pari kolme tupakkaa nyt vähintään täytyi ehtiä polttamaan ennen aloitusta. Viimeisinä kuukausina kypsyi myös päätös, että jos aikoo ylipäätään lopettaa, niin ehkä se on korkea aika.

Kesäkuussa ajatus kypsyi sille asteelle, että "loman jälkeen loppuu". Työt alkoivat viime viikon maanantaina ja tiistaina alkoi lopetus-projekti. Yritin ensin laastareilla, mutta ne eivät ainakaan tässä vaiheessa ole se minun juttu. Jouduin pummaamaan työkaverilta yhden aamupäivällä ja toisen iltapäivällä. Kotimatkalla kävin myymälästä paketin purukumia ja niillä nyt mennään, eikä sen jälkeen ole tarvinnut polttaakaan. 4mg purkukumeja menee neljästä kuuteen, seitsemään per päivä.

Näin, että tässä taas yksi epätoivoinen lopettelija joukkoon tummaan.

Ps. Missä teillä on noita laskureita, joilla laskette, että näin ja näin monta on jäänyt polttamatta?


37 vuoden jälkeen sauhuaminen loppui 10.08.2010. Ensimmäinen täysin nikotiiniton vuorokausi 15.11.2010.

collo

[Avatar]

Rekisteröityi:
16/08/2010 15:25:59
Viestit: 22

Ei kirjautunut

armotonta tsemppiä sulle! Itselläni kuudes päivä menossa, ihan luomuna. Vaikeeta on mutta periksi ei anneta

tutetu

[Avatar]

Rekisteröityi:
07/01/2008 21:07:03
Viestit: 2170
Paikkakunta: Helsinki

Ei kirjautunut

Vapaus tupakan orjuudesta on ihan mahdollista, tosin ei maailman helpoin kurssi, mutta jos tahdot, ihan tosissasi, ehdottomasti, niin varmasti pääset vapaaksi.

Eihän tällaisessa orjuudessa ole mitään järkeä: " on tarvinnut alkaa laskelmoida, että koska pääsee seuraavan kerran tupakalle ja polttaa varastoon vähän sen mukaan."

"pari kolme tupakkaa nyt vähintään täytyi ehtiä polttamaan ennen aloitusta"


Tupakka siis hallitsee sinua, ajatuksiasi, tekemisiäsi, kuten minullakin 46 vuoden ajan.
Minulla apua oli Champixin ja Stumpin lisäksi mantrastani "en sytytä enää ikinä". Enkä tuosta lauseesta enää ikinä luovu
Tsempit!


Päämäärääni kulkeva hissi on epäkunnossa, itse on kiivettävä omat portaani.

Savuton elämä alkoi 4.1.2008
[Email]

krisu

Rekisteröityi:
07/12/2009 19:37:59
Viestit: 2157

Ei kirjautunut

Jes tutetu en sytytä sitä ensimmäistäkään.


savuttomuus alkoi 18.7.2011

Igor

[Avatar]

Rekisteröityi:
19/08/2010 12:04:50
Viestit: 78

Ei kirjautunut

tutetu wrote:Tupakka siis hallitsee sinua, ajatuksiasi, tekemisiäsi, kuten minullakin 46 vuoden ajan.
Minulla apua oli Champixin ja Stumpin lisäksi mantrastani "en sytytä enää ikinä". Enkä tuosta lauseesta enää ikinä luovu
Tsempit!


Kiitoksia.

Minulle tämä lopettaminen on niin pirun petollista siksi, että se on "liian helppoa".

Kun joskus vuosia sitten tein ensimmäisen yrityksen, niin korvaustuotteista huolimatta koin vieroitusoireita, en nikotiinista, vaan psyykkisiä sellaisia. Saatoin nähdä yöllä unta, että poltin ja harmitti niin vietävästi, että oli tullut ratkettua ja kun heräsi ja huomasi sen uneksi, niin luonnollisestikin oli kovasti helpottunut. Tupakan savun hajua oli haistavinaan jos vaikka missä, vaikka oli aivan varma, että lähimaillakaan kukaan ei polttanut. Kaapit ja jo pestyjen vaatteiden taskut tuli kaiveltua moneen otteeseen sillä ajatuksella, että jos vaikka pieni jämä olisi jonnekin jäänyt...

Kun viime kerran yritin lopettaa, niin näitä oireita ei juuri esiintynyt ja nyt ei ollenkaan. Muistan viime kerrasta sen, että yksi syy miksi aloin uudelleen leikkimään tupakoinnilla oli se, että lohdutin itseäni sillä ajatuksella, että eihän se lopettaminen ole temppu eikä mitään, ostanpa askin, poltan vain sen ja siihen se sitten jääkin. Niin tekikin monet kerrat, mutta vähitellen sitä vain valui takaisin täys-tupakoijaksi.

Nyt kun tämä on jos vieläkin helpompaa, niin on myös pelko persiissä, että ei kävisi samalla tavalla. Yritän olla viisaampi ja olen alkanut myös liikkumaan, ettei ainakaan voi etsiä tekosyytä painon nousemisesta - sehän oli olevinaan yksi uudelleen aloittamisen syy viime kerralla.

En edes yritä luomuna lopettamista. Jollekin se voi olla ihan ok, mutta itseäni en välitä kiusata kahdella asialla samaan aikaan. Tapa riippuvuudesta irti pääseminen on minulle varmasti vaikeampaa, mutta kyllähän tässä jonkinasteinen nikotiinirippvuuskin on matkan varrella takkiin tarttunut. Olisin taipuvainen ajattelemaan, että se suosituksen mukainen 3 kuukautta tässä nyt ainakin purukumia jyystetään ja aletaan sitten pikkuhiljaa vähennellä. Uskoisin että se vähentää repsahtamisen mahdollisuutta.

Jeps, jeps, näillä mennään.


37 vuoden jälkeen sauhuaminen loppui 10.08.2010. Ensimmäinen täysin nikotiiniton vuorokausi 15.11.2010.

tutetu

[Avatar]

Rekisteröityi:
07/01/2008 21:07:03
Viestit: 2170
Paikkakunta: Helsinki

Ei kirjautunut

Mieti minkälainen olet vuoden kuluttua, kun savuton elämä on jo vahvasti osa sinua. Näe niitä tilanteita, joissa helposti sivuutat mieliteot.
Kun sieltäpäin katsot takaisin nykyhetkeen, saat voimaa tähdätä tavoitteeseesi, tiedät että kannattaa vastustaa mielitekoja ne lyhyet hetket, koska edessä on lopullinen vapautus tupakan orjuudesta.

Jos tuollainen mielikuva ei sovi sinulle, kehittele oma visio, jota kohti kuljet.


Päämäärääni kulkeva hissi on epäkunnossa, itse on kiivettävä omat portaani.

Savuton elämä alkoi 4.1.2008
[Email]

Igor

[Avatar]

Rekisteröityi:
19/08/2010 12:04:50
Viestit: 78

Ei kirjautunut

tutetu wrote:Mieti minkälainen olet vuoden kuluttua, kun savuton elämä on jo vahvasti osa sinua.


Tällä hetkellä suurimpia nautintoja tulee siitä, kun ei tarvitse pakonomaisesti lähteä tupakalle, siis pitää taukoa. Voi istua esimerkiksi koneella kunnes haluaa muuten vain jalotella, pitää tauon töissä taikka piipahtaa kotona parvekkeella tai keittiössä. Myös tupakoivien henkilöiden ohi kulkeminen tuottaa jonkinlaista perverssiä nautintoa. Työkaveri piipahti äsken tuossa tupakalla käytyään ja haisi todella pahalle.

Nautintoa tuo myös aloitettu liikuntaharrastus ja se, että näkee painon hiipivän hissukseen alas päin. Painonhallinnassa auttaa tietysti kalorien polttaminen kävellen ja uima-altaassa, mutta tuntuu myöskin, että purukumin jauhaminen ei ainakaan lisää ruokahalua.

Ehdottamasi mielikuvaharjoittelua täytyykin miettiä tosissaan. Voisin kuvitella, että minun juttu voisi olla jokin kunnon kohottamiseen liittyvä asia. Ehkä jonkinlainen tavoite uintiharrastuksen suhteen voisi olla se juttu... montako altaan mittaa ilman huilitaukoa. Luulisin, että siinä kehitys voisi olla aika nopeaakin. Tietysti kuntokin paranee, mutta erityisesti uintitekniikassa on parannettavaa ja uskoisin siinä syntyvän melko nopeaakin kehitystä.

Kiitoksia vinkistä.


37 vuoden jälkeen sauhuaminen loppui 10.08.2010. Ensimmäinen täysin nikotiiniton vuorokausi 15.11.2010.

Igor

[Avatar]

Rekisteröityi:
19/08/2010 12:04:50
Viestit: 78

Ei kirjautunut

Tärkeä tilannetiedotus: Huomasinpa tuossa juuri, että keskiviikkona tuli kolme viikkoa täyteen ilman tupakkaa. Niin "tiukille" ottaa, että pääsi tuommonen etappi ohi ihan huomaammatta.

Hyvin on mennyt. Eilen unohtui nikorettet vähän vähälle ja heräsin johonkin aikaan yöllä täysin pirteänä, mitä en yleensä koskaan normaalisti tee. Epäilen, että jonkinlaiset viroitusoireet ehkä olisivat olleet asialla. Täytyy yrittää tänään skarpata ja pureskella ne melko vakioksi tulleet noin 6 kappaletta, saa nukuttua normaalisti. Lekuri sanoi tuossa taannoin, että käytä korvaushoitoa ainakin se kolme kuukautta, vaikka ei varsinaisia vieroitusoireita esiintyisikään. Vähentää kuulemma retkahtamisen mahdollisuutta. Taitaa olla viisainta noudattaa ohjetta.

Kävin myös maanantaina työterveysasemalla puhaltamassa "pyrometriin". En tiedä paljonko silloin n. kolmen viikon mittainen tupakoimattomuus on asioihin vaikuttanut, mutta arvot olivat erinomaiset. Kysyinkin sitten hoitsulta, että tarkoittaako tämä, että nyt voin huoleta vedellä taas pari askia norttia. Ei suositellut, vaikka keuhkoissa ei tämän mittauksen perusteella kovin suuria murheita näyttäisi olevankaan. Spirometrimittauksellahan seulotaan esille potentiaalisia keuhkoahtaumatapauksia. Keuhkoahtauma on pirullinen tauti, joka johtaa pahimmillaan varsin ikäviin viimeisiin vuosiin ja lopuksi kuolemaan: http :// www.keuhkoahtauma.com/ Kannattaa fundeerata, ennenkun retkahtaa uudelleen.

Jeps, näin tällä kerralla.

Tätä viestiä on muokattu 2 kertaa. Viimeisin päivitys 02/09/2010 10:49:21


37 vuoden jälkeen sauhuaminen loppui 10.08.2010. Ensimmäinen täysin nikotiiniton vuorokausi 15.11.2010.

tutetu

[Avatar]

Rekisteröityi:
07/01/2008 21:07:03
Viestit: 2170
Paikkakunta: Helsinki

Ei kirjautunut

Tosi hienoa, onnittelut 3 viikosta, nelonen lähestyy vahvasti.

Tärkeintä mielestäni on vahva usko siihen, että selviää, että tupakoimattomuus on se mitä todella tahtoo. Että tietää, mitä haluaa ja tähtää siihen - ilman vaihtoehtoja ja jossitteluja.
Tsempit jatkoon!


Päämäärääni kulkeva hissi on epäkunnossa, itse on kiivettävä omat portaani.

Savuton elämä alkoi 4.1.2008
[Email]

Igor

[Avatar]

Rekisteröityi:
19/08/2010 12:04:50
Viestit: 78

Ei kirjautunut


tutetu wrote:Tosi hienoa, onnittelut 3 viikosta, nelonen lähestyy vahvasti


Kiitoksia Tutetu. Olen lueskellut vanhoja ketjuja ja pistänyt merkille, että jaksat aina tsempata uusia naamoja. Kuten nyt esimerkiksi minua.

Monia onnistuneita ja monia vähemmänkin onnistuneita kertomuksia saitin ketjuissa on. Onnistumis-kokemukset valavat uskoa omiinkin mahdollisuuksiin, epäonnistumiset taas... niitäkin on tärkeä kuulla. Jotkut tuntuvat pettyvän, joidenkin tahto tuntuu vain lujittuvan.

Oma savotta etenee pelottavan hyvin. Viime yönä heräsin taas täysin pirteänä, keskellä yötä, mutta nukahdin kuitenkin jonkin ajan kuluttua uudelleen. Liekö sitten jonkinlaisia vieroitusoireita, tai mitä lienee. Herra tietää. Muuten mennään näillä noin 4 nikkispurukumilla per päivä.

Ei mitään ongelmia.

Taitaa muuten olla, että huomenna tulee jo viides viikko täyteen. Mihän sälli oon.


37 vuoden jälkeen sauhuaminen loppui 10.08.2010. Ensimmäinen täysin nikotiiniton vuorokausi 15.11.2010.

Igor

[Avatar]

Rekisteröityi:
19/08/2010 12:04:50
Viestit: 78

Ei kirjautunut


Näistä yöheräämisistä ja muista nukkumisasioista:

Olen nyt muutamana iltana huomannut, että nukahtaminen kesää poikkeuksellisen kauan. Normaalisti olen ollut tiedottomana muutamassa minuutissa, mutta nyt muutamana iltana nukahtaminen on kestänyt selvästi kauemmin, ehkä jopa varttitunnin tms. Samoin yöheräily tuntuu vain jatkuvan. Saatan herätä jossain vaiheessa aivan yhtäkkiä, blig ja silmät on auki ja taju aivan kirkaana.

Ei sitä, että nämä nyt minkäänlainen ongelma olisi, menevät varmasti aikaan ohi, kunhan vain mietiskelin.

Onko muut kokeneet jotain saman tyyppisiä asoita, vai onkohan tämä ihan oma juttu?

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys15/09/2010 10:29:55


37 vuoden jälkeen sauhuaminen loppui 10.08.2010. Ensimmäinen täysin nikotiiniton vuorokausi 15.11.2010.

tättärä

Rekisteröityi:
25/08/2010 09:28:34
Viestit: 15

Ei kirjautunut

Mulla on kanssa nukahtamisvaikeuksia ja sellasta että herään keskellä yötä ihan pirteänä Olen ajatellut, että elimistö on vaan shokissa, kun tupakkaa ei ole saanut. Noh, ei tule kroppa sitä saamaankaan, joten toivotaan että heräily on nopeasti ohimenevää
Hyvän matkaa olet jo ollut savuttomana!

Hippu

Rekisteröityi:
09/09/2010 20:24:13
Viestit: 65

Ei kirjautunut

Pakko myös kommentoida tätä nukkumishommaa.
On tuo nukkumaan meno ollut todella erikoista. Tuntuu, että olisi pirteääkin pirteämpi ja ettei uni ihan varmana tule silloin kun sen pitäisi. Sitten kun menee pötkölleen ja menee viisi minuuttia, niin olenkin jo unessa. Sitten kello tulee puoli neljä, PLING, hereille ja ihmettelemään, että mitä he*******! Mutta silti saan taas samalla tavalla taas unenpäästä kiinni. Todella vaikea selittää, mutta tuntuu, että kun "päättää" että suljen nyt silmät ja nukahdan niin se vaan tapahtuu... Todella epäselvästi selitetty, mutta niin on olokin

Tsemppiä Igor ja Tättärä! Niin ja kauniita unia totta kai

Igor

[Avatar]

Rekisteröityi:
19/08/2010 12:04:50
Viestit: 78

Ei kirjautunut

Guuggeloinpa hiukan asiaan liittyen ja taitaa olla niin, että nämä univaikeudet on ihan normaaleja vieroitusoireita: www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00042#s4

Aloitin taannoin noin kuudesta kahdeksaan 4 mg nikkispurkalla per päivä, mutta nyt jossain vaiheessa määrä tipahti ihan huomaamatta neljään. Nyt on vähän semmonen hytinä, että nuo nukkumisongelmat tulivat määrän vähennyksen jälkeen, eli voisi olla, että mun tarveraja kulkee noin 6 purkan paikkeilla per päivä.

Täytyy katsella tilanteen kehitystä ja nostaa määrä sitten takaisin, jos tuntuu että tilanne on aivan mahdoton. En haluaisi ihan suin päin lähteä määrää nostelemaankaan, koska jossain vaiheessa purukumeistakin täytyy eroon päästä. Jossain vaiheessa nämä viekkarit on kuitenkin kärsittävä ja jos niiden kanssa nyt on jo noin viikon verran kärvistellyt, niin ei viitsisi ottaa takapakkiakaan ihan hetken mielijohteesta.

Saa olla tyytyväinen onnenpekka jos ainoat viekkarit on pienet nukkumisprobleemit ja lievä kärsimättömyys. Päänsärky olisi aika ikävä. Täytyy koputtaa puuta (koputtelee päätään)...


37 vuoden jälkeen sauhuaminen loppui 10.08.2010. Ensimmäinen täysin nikotiiniton vuorokausi 15.11.2010.

Igor

[Avatar]

Rekisteröityi:
19/08/2010 12:04:50
Viestit: 78

Ei kirjautunut

Oho... saapa nähdä minkälainen yö tulee: huomasin, että tänään on tullut naposteltua vain kolme purukumia, joista kolmas on nyt huulessa. Pitäisiköhän tempaista pullo kosania, vai laittaisiko vain laastarin - niitä kun on jossain hyllyssä paria laastaria vaille koko paketti. Taikka no, antaa olla ja pyristellään sitten jos se sen pään ottaa. Kärsiköön nyt kun tuli silloin 40 vuotta sitten aloitettua. Sen saa mitä tilaa.

Muutakin haastetta näyttää olevan tarjolla. Kuten taisin mainita, niin ajattelin välttää napostelu- ja painonnousuongelman, joista tälläkin saitilla on muutama ajattelemaan paneva esimerkki. Niinpä aloin harrastamaan reipasta hyötyliikuntaa, jossa kävelen hyvää haipakkaa töihin. Matkaa tuleekin edes takaisin runsaat 7km, varsin mukava lenkki siis. Koska edessä on myös ties kuinka kylmä talvi, niin ajattelin varautua suunnitelma B:llä ja yritän viritellä uintiharrastusta siihen malliin, että pystyisi jossain vaiheessa vain sen avulla pitämään painon aisoissa ja ehkä jopa pudottamaan sitä lähemmäs normaalipainoja.

Perusteellisena henkilönä kävin marketista ihramittarin, Omronin BF511:sta www.normomedical.fi/Omron_BF511.845.0.html ja kovin korutonta sen kertoma onkin:

Paino on tällä hetkellä n. 81 ja kun pituutta on ruhtinaalliset 164.5cm, niin painoindeksi heilahtaa tuonne 29.9:ään. Jepulista jee... Tästä kun lähtee kelailemaan alaspäin, niin nähdään, että pelkästään BMI:n (painoindeksi) perusteella läskiä olisi tuollaiset vajaat 14 kiloa ylimääräistä. Mittarin mukaan ihraa on kaiken kaikkiaan noin 31 prosenttia, joista sisäelimien ympärillä 15.

Jos jotain positiivista, niin olen nyt jo onnistunut pudottamaan painoa noin 0.5kg per viikko. Aloitin painon muistiin kirjaamisen viikolla 35, jolloin paino oli 83, viime viikolla 82 ja nyt mennään rapiat päälle 81:ssä kilossa. Tästä näkee ainakin sen, että jonnekin sitä ihraa hiukkasen häviää.

Kyllä ihmisen täytyy olla jotenkin päästään vinksahtanut, että tällaisenkin projektin itselleen menee ihan vapaehtoisesti ottamaan. Mutta eipä allekirjoittanutta varsinaisesti Einsteiniksi juuri ole tituleerattukaan.

Ps. Viisaat sanovat, että painoindeksi antaa suuruusluokan, mutta se ei yksiselitteisesti kerro kaikkien henkilöiden sopusuhteisuudesta. Sen tähden tämän tunnusluvun rinnalla on hyvä käyttää kehittyneempiä mittareista, joista osan saa ihan kätevästi mitattua vaikka tällaisella Omronin kotikäyttöön tarkoitetulla mittarilla. Kts. myös Wikipedian artikkeli BMI:stä fi.wikipedia.org/wiki/Painoindeksi

Näin, tervessii vaan.


37 vuoden jälkeen sauhuaminen loppui 10.08.2010. Ensimmäinen täysin nikotiiniton vuorokausi 15.11.2010.

Siirry: