« Takaisin kotisivulle

Stumppi - keskustelu

Noniin, tästä se lähtee XML

Kirjoittaja Viesti

Miumiu

[Avatar]

Rekisteröityi:
24/08/2010 11:47:14
Viestit: 2

Ei kirjautunut

Päätöksen tein nyt toisen kerran ja toivottavasti päätökseni on lopullinen. Ensimmäisellä kerralla pysyin savuttomana 4 kuukautta, kunnes kovan stressin iskiessä ratkesin uudestaan Kuinka tyhmältä ja ahdistavalta voikaan tuntua ajatukset että enkö voi polttaa enää koskaan? Siihen vastaan itselleni, että en voi, vaikka toi vastaus mua ahdistaakin.

Ennen edellistä lopetustani poltin melko paljon..pahimpana päivänä saattoi mennä askillinen töissä. Ratkeamisen jälkeen askillinen on riittänyt pariksi kolmeksi päiväksi ja töiden ulkopuolella olen lähes savuton, joten jos se lopettaminen olisi nyt helpompaa..ehkä myös ajatukset tulevaisuudesta vahvistavat päätöstäni, tahdon olla savuton äiti, sitten kun perheenlisäys on ajankohtaista

Nyt päässäni pyörii vain ahdistavia mörköjä, jotka varmaan nuo vieroitusoireet saavat taas aikaan..ahdistaa ja mielialat vaihtelee koko ajan..eniten pelottaa, että mitä toi rööki on jo terveydelle ehtiny tekemään..tupakkavuosia takana noin 6..

Eipä auta murehtiminen, sisulla tästä on selvittävä! Innolla odotan aikaa, jolloin niksat on ohi kokonaan.

Nyt meneillään 2 savuton päivä.

Igor

[Avatar]

Rekisteröityi:
19/08/2010 12:04:50
Viestit: 78

Ei kirjautunut

Miumiu wrote:Nyt päässäni pyörii vain ahdistavia mörköjä, jotka varmaan nuo vieroitusoireet saavat taas aikaan..ahdistaa ja mielialat vaihtelee koko ajan..


Päässä saattaa möröt pyöriä, mutta voi olla että ei pyörikään.

Oma tarinani on, että "lopetin" useita vuosia sitten ja sen lopetuksen jälkeen päässä pyöri yhtä ja toista. Ajoittaiset unet, joissa ratkesin polttamaan vain yhden, kiusasivat, ja jo unessa harmitti niin vietävästi, että olin kuitenkin ratkennut. Jossain vaiheessa aloin leikkimään ja ennen pitkää huomasin polttavani taas täysillä. Jonkun ajan kuluttua yritin uudelleen, mutta suurin piirtein samalla menestyksellä.

Tällä kerralla kypsyttelin lopettamispäätöstä muutaman kuukauden ja nyt menossa oleva lopetus on parisen viikkoa vanha.

Mutta: ainakaan vielä ei ole mitään paineita mihinkään suuntaan. Ei ole unia, asia ei enää pyöri jatkuvasti mielessä ja muutenkin menee mukavasti. Uskoisin, että ne päässä pyörivät möröt on vain psyykkisiä mörköjä, jotka heräävät siitä, että ottaa itse asiasta turhaa painetta. Tiedän, että pystyn olemaan ilman vaikka maailman tappiin, valinta on täysin oma, eikä yksikään rööki mene suuhun ilman omaa tahtoa. Jos epäilisin, että ratkean jonkin ulkopuolisen voiman vaikutuskesta, tuosta huplistakeikkaa vain, niin varmasti mörötkin kuisaisivat aivan eri tavalla.

Suhtaudu asiaan sopivan löysin rantein. Anna ajan kulua, äläkä ota painetta lopettamisesta, niin mörötkin voivat pysyä taustalla.

Ps. Kuten sanoin, olen vasta hiljan alkanut oman urakkani ja on täysin mahdollista, että omankin pään möröt vielä heräävät monet kerrat. Näitäkin kokemuksia olen netistä lukenut. Jollekin voi unet ja muut kiusaukset herätä vasta kuukausien kuluttua, kun ihminen ei enää ole valppaana asian suhteen. Näinkin voi käydä, mutta se on sitten sen ajan murhe.

Tsemppiä projektiin. Kaikki onnistumisen avaimet on sinulla itsellä, eikä niitä kenelläkään muulla olekaan.

Miumiu

[Avatar]

Rekisteröityi:
24/08/2010 11:47:14
Viestit: 2

Ei kirjautunut

Nuo päässäni pyörivät möröt ovat lähinnä omantunnon tuskaa siitä, että olin pitkään kovin "tunnollinen" ihminen, eikä paheita juuri ollut. Sittenpä ne kaikki tuli kertaheitolla..
Olen liian itsekriittinen, tiedostan sen itsekin. En salli itselleni virheitä..johtunee kasvatuksestani, joka ei antanut varaa virheisiin. Koen ton tupakoinnin aloittamisen aikanaan yhtenä isoimpana mokanani ja ruoskin itseäni että olinpa täysi ääliö kun koskaan aloitin..Mutta onneks päätös lopettamisesta on myös minun.

Eniten vaan pelottaa että tuleeko noista "möröistä" paniikkikohtauksia, joita aikanaan aloin tupakalla lievittämään. Tosiasiassa tupakka ei siihen varmaan vaikuttanut mitenkään, että ahdistus välillä helpotti muutaman tupakan polttamalla, mutta uskoin siihen itse että se tupakka mukamas auttaa. Joten saa nähdä mihin nyt sitten ahdistukseni piiloitan..

Siirry: