Stumppi - keskustelu

Keuhkoihin on sattunut jo monta päivää. Ajattelin että menen tammikuussa lääkärille saamaan keuhkosyöpädiagnoosin, ennen joulua en viitti ettei mee joulu pilalle. Sitten perkele katsoin itteeni peiliin ja aattelin että mistäköhän hemmetistä tää johtuu.. oisko tupakalla osuutta. Tänään loppui entinen meno kessujen kanssa. Katkaisin jäljellä olevat röökit ja heitin sytkärit ja tuhkiksen roskiin. Luulen että annoin itselleni parhaan mahdollisen joululahjan, vai mitä mieltä ootte. Nyt tukea tarvitaan, kertokaahan kokemuksianne ja miten olla repsahtamatta.

tervetuloa!

itse käytän korvaavia tuoteitta, nikotiinipurkkaa siis.
alkuun ainakin tosi paljon tekemist ettei jää miettimään.(siihen kun aina on liittynyt se mietintä sauhuke).
KUn tiedostaa tilanteet missä polttaa voi aluksi vältellä niitä tai tehdä sotasuunnitelman.( tekee jotain muuta kun sytyttää savukkeen)
ennakointi ja itsensä tarkkailu ja vahtimista.
tupakointi kun on myös monelle tapa nii se tupakka jos niitä vaan olisi saatavilla voisi livahtaa suuhun ja syttyä ihan ilman että itse oikeasti tajuaisi asiaa.

tiukkoihin tilanteisiin eli kun alkaa kiristää, juon vaikka lasin vettä, menen lenkille jne. jne. tiukat tilanteet ei oikeasti kestä hirveän kauaa toisinaan.tietysti välillä on oikeasti huonoja päiviä että kiristää koko päivän MUTTA NÄITÄ V*TUTUS PÄIVIÄHÄN ON MYÖS TÄYSIN SAVUTTOMILLA IHMISILLÄ!!itse siis mietin usein huomenna on sitten parempi päivä tää on vaan jotain yleis v*tutusta.

suosittelen myös lukemaan allen carrin kirjan stumppaa tähän, helpompi tapa lopettaa tupakointi. (antaa uutta ajattelimisen aihetta tai itselleni ainakin antoi).

Ja sitten suosittelen lukemaan täältä muiden tekstejä ja blogeja, paljonpaljon paljon on infoa näillä sivustoilla.

Että voi olla vaikeaa! Nyt ollut noin 20 tuntia polttamatta. Ei pysty ajatteleen mitään muuta kuin tupakkaa. Hermoilen, näpytän sormea keittiön pöytään, pyörittelen käsiä, haen jääkaapista mandariinin toisensa perään, jauhan nikotiinipurkkaa kuin viimeistä päivää, kuljen ympäri asuntoa, mietin tekisikö jätti-joulusiivouksen ja lattianpesut että sais muuta ajateltavaa, siis apua voiks tää olla näin vaikeaa. Ehkä tosiaan olis paras ruveta siivoomaan purkka huulessa, jos istun paikallaan niin hermostun lisää... Help! terveisin Martta

Tekeminen ja touhuilu on hyvästä. Se on sekä hyödyllistä että samalla aika kuluu ja asiantuntemus kasvaa.

Tupakoimattomuus on mielentila. Luopumista siitä mikä tupakoinnissa on sitä huonoa ja elämiselle pahaksi, kuten esim, se miten aikaansa voi tosiaankin käyttää paremmin. Monin eri tavoin.
Luopumista entisestä elämisen tavasta ja hiljalleen saaden uudesta tavasta kiinni ja siinä nähden jokaisena päivänä myönteisiä, elämiselle hienoja asioita.

Jos voit, älä vastusta kiusauksia niiden tullessa vaan koeta hyväksyä se että koskapa niitä tulee, niitä myös menee.

On sitten lopulta kyse vain sen ensimmäisen savun ottamisen välttämisestä. Ja siihen me pystymme, eikö vain ?

Hyvä, hyvä ,hyvä Martta!! Sinä ymmärsit jujun ja sait tarpeeksesi. Juuri noin tein minäkin. Katkoin viimeiset tupakat ja hävitin sytkärit yli kaksi vuotta sitten. Käytin myös Champix-tabletteja jonkun kuukauden.
Ennen kaikkea oma oivallus on tärkeintä ja Sinulla se nyt on. Ole tiukkana, älä anna ajatusta tupakalle, poista se kokonaan mielestäsi! Jokaikinen päivä on voitto ja Sinä pystyt jatkamaan aina seuraavaan päivään, siitä olen varma!! Huomaat kohta, että savuttomuus ruokkii pian itse itseään. Olin ennen todella koukussa tupakkaan ja poltin vuosikymmeniä.
Sinäkin pystyt lopettamaan Martta!!!!Jaksamista!

Martta - olet tehnyt valtavan hyvän päätöksen kun aiot lopettaa tupakoinnin.
Käytin itse nikotiinipurkkaa kauan lopettamisen jälkeen, se oli mulle pelastusköysi. Jos sinusta tuntuu samalta, sen kuin vain sitä jauhat. Itse olin polttanut n. 40 v ja ensin piti päästä tavasta irti, sen jälkeen lopuistakin nikotiineista. Kuitenkin, 18.8.2005 jälkeen keuhkoni lepäsivät, ei enää savua keuhkoihin sen jälkeen. Paras päätös on, ettei koskaan enää ota henkostakaan. Tekee sitten mitä muuta tahansa, syö niksapurkkaa taikka mutustelee jotain hyvää Höh, minä tein molempia. Mutta en enää pilannut keuhkojani. Vältyin keuhkoahtaumalta ja toivon mukaan keuhkosyövältäkin.

Tsemppiä sinulle, alussa lopettamisen kanssa joutuu taistelemaan, mutta savuttomuus on matka eli prosessi, joka kestää loppuelämän. Se vaatii alussa voimia ja kärsivällisyyttä. Toivotan sinulle Martta molempia.

Hei! Pomo antoi potkut töistä, perjantaina lopputili, "tää on nyt tässä", sanoi. Voi vieteri!!! Arvaa tekikö mieli röökiä tuon keskustelun jälkeen.

Lisäksi paras ystäväni sanoi: Tuo tupakoinnin lopettaminen on teennäistä oman elämän hallitsemista, missä ei ole järkeä. Itse hän polttaa ja on jo kauhkoahtaumakin, jonka olemassaolon hän kieltää.

Jumala**a mikä päivä!! Enkä ole ostanut tupakkaa. Nicotinella mennään ja v****u EN SYTYTÄ!!!!

terveisin Martta

Hyvä martta sussa on potkua mitä siitä mitä muut sanoo, aina ne jotain keksii kun ottaa päähän kun joku tekee mitä ne itse ei saa aikaseksi. Mietin just äsken, että mul on ollu se käyn ensin kylil, asioil, lääkäril ja loputtomiin menoja jonka jälkeen aloitan lakon. Mutta kai sitä kylil voi kulkee ilman tupakkaakin. Tekosyitä olleet kaikki tyyni.Mut tuos sinun rytinässä olisin kyllä jo vetassu kessun.. hatunnoston paikka ja tsemppii jatkoon

No, kukas sitä omaa elämää sitten hallitsisi, jolle ihminen itse; toisin sanoen päättäisi, mitä tekee!?

Hyvä päätös sinulla tehtynä - siis olla ja pysyä savuttomana - ja varmasti tunne siitä, että olet tehnyt oikean ratkaisun, vain vahvistuu aikaa myöten.

Tulipa elämässä mitä tahansa eteen, niin eivät ne kokemukset tai sattumukset helpommiksi tai upeammiksi tupakoimalla muutu.

Onhan se jo nähty niin monet kerrat.

Nonnii.Taloyhtiöllä oli 40-vuotisbileet ja vedettiin viiniä ja kaljaa olan takaa. Vedin välillä nikkispurkan ja jatkoin juomista, kunnes tuli olo että PAKKO saada röökiä. Nyt oon juonu 6 kaljaa ja 4 lasia viiniä ja harkitsen ABC:lle menoa, tupakanhakuretkelle. Tiedän että aamulla v***aa jos lähen nyt huoltikselle, mutta PAKKO olo on että mennä. JUrrissa ei sitten tajuuu yhtikäs mitään, vittu. Oon ihan dorka!!! Idiootti mutta lähen huoltikselle, poltan pari, mutta katkon loput, eihän tästä tule vieteri yhtään mitään!!!!!!!!!!!!

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys16/12/2010 09:45:49

No näin siinä kävi: Lähin ABC:lle tupakinhakuun joskus aamuyöstä. Paikka oli kuitenkin remontissa---joten lähin käveleen 10 kilsaa (tässä pakkasessa) seuraavalle huoltamolle, ilman takkia ja hanskoja. Sain sitten askin ostettua mutta sen verran järki oli päässä että EN AVANNUT sitä. Siellä se nyt on keittiön yläkaapissa.

Aamulla olo oli hirveä. Olin kalpea ja huulet sinersivät, meikit poskille valuneena, hillitön vapina ja kankkunen, huimasi.

Olen nyt ollut viikon +1 päivä polttamatta ja painoa on tullut 6 kiloa lisää. Olen syönyt pelkkää pizzaa ja tortilleja koko viikon, nyt rupeen kattoo kyllä tarkemmin mitä syön!

Terkkuja kaikille! ---Martta

Kovaa liikuntaa martalla siinä sai raitista kyllä senki eestä että muuan kuppi tuli juotua... Tiukkana nyt vain eteenpäin kun viel jäi aski avaamatta ni jätäkki se niin

Mul huomenna klo 18 viikko ja sama olo ku sul et tarttis mennä huoltikselle... mut olen aivan liian selvä lähteekseni tonne pakkaseen

Jos painosi on noussut sen kuusi kiloa päivässä, se ei johdu tupakoimattomuudesta. Eiköhän se ole vain nestettä jota kroppaan on kertynyt alkoholin ja suolaisen krapulamässyn jäljiltä. Juo vettä ja palaa normaaleihin ruokatottumuksiisi ja turvotus varmasti lähtee.

Tsemppiä!

On paha myöntää, mutta mokasin. Nyt on noin viikon savuteltu 2-14 tupakkaa päivässä. Hirveä syyllisyys jokaisen ostetun askin jälkeen, yrittää olla viiskin tuntia ilman tupakkaa tai purkkaa niin tulee ihme hepuli. Jokainen rööki kalahtaa päähän ihanasti mutta keuhkot huutavat että ei enempää. Huomenna alkaa taas savuttomuus. Aamulla haen alepasta purkkaa ja menen töihin ilman tupakkaa (sain uusia töitä!) Lopputili tulee huomenna tilille joten ostan jättipakkauksen Nicotinellia, sitten sitä mussuttelemalla siirrän ajatukset pois tupakasta. Säästän myös rahaa seuraavaan pakkaukseen, jottei tule tilannetta että röökiin ois rahaa mutta purkkaan ei. Olette olleet korvaamaton tuki tässä lopettamisessa, kiitos siitä. Tästä suosta kampean itseni takaisin, ihan varmasti!

terveisin Martta

Näin on mennyt nyt: Noin viikon savuteltuani päätin että aamulla loppuu. No sitten aamulla otin nikkispurkan ja rupes huimaamaan. Konttasin vessaan pökerryksissä ja kusin housuun, päässä huoju ja tupakkaa teki mieli. Sitten vielä oksennettuani puin päälle ja hain lähikaupasta röökiä. Vetäsin kunnon savut ja vasta sitten olo helpotti. Ajattelin hävittää kaikki röökit paitsi aamun "käynnistysröökin". Siitä lähtien oon ottanut nikkispurkan vasta puolitoista tuntia heräämisen jälkeen, pelkään uutta yrjö-huimauskohtausta. Rupesin sallimaan ittelleni vain aamuröökin ja olin jopa joulunkin polttamatta kunnes olin taas pahoilla teillä. Nyt siis palaa 8 tupakkaa päivässä plus nikkispurkat 10 kpl. Tosin nyt on niin vähän rahaa että en saa kaupasta varmaan kumpaakaan. Lopputili paloi jouluruokiin ja lahjoihin. Mitä ihmettä mä teen!! KOhta tulee uusvuos ja kännissä -jos sellasen ajon hankkia- ei oo mitään väliä vaikka palais aski illassa. Joskin sellaista itsehillintää on että en juo itseäni sairaaksi. SUUNNITELMA: Saa polttaa vain alle puoli askia päivässä viikon ajan nikkispurkkaa lisäksi, sitten hiljalleen siirryn kokonaan purkkaan. Laastaria ei o varaa hankkia. Tällainen hidas siirtymä vois olla fiksuinta tässä tapauksessa kun se kerrasta-poikki-ei onnistunut. Mitäs pohditte, olenko edes oikeilla jäljillä?

ihmettelee Martta