Stumppi - keskustelu

Tuke wrote:Siinä taitaa mennä melko pitkään että näistä kaikista "kytköksistä" pääsee?

Esa wrote: Hetken saattaa hymähtää, että kappas vaan, tuommoinenkin kytkös vielä löytyy.

Täällä ollaan taas, vietin niin rattoisan viikonlopun istuessa 48h pienessä mökin rähjässä , jossa porukka päätti polttaa sisällä kun vettä satoi (sitä satoi kyllä vaan 1/10 ajasta). Niin sitä sitten harrastettiin passiivista tupakointia ja lauantai-iltana muutaman viinin jälkeen vetäisin kessun huuleen ja nyt mennyt tämä aamu hirveissä morkkiksissa ja nikoissa kun en oo polttanu. Tuntu kuin joku ois vetässy jalat alta ja se saamarin nikotiinipiru ois pomppinu pään sisällä. Tuntu, että viime viikko meni niin hyvin teidän kaikkien tuella ja oon tosi pettyny kun sorruin. Tämä viikko nyt sitten taas menee sinnitellessä, mutta kavereiden mökeiltä pitänee pysyä poissa jonkun aikaa. Vesku; mä luotan siihen ettet sortunu vaan pidit pintas ..... Missäs Sanna75? Onko viikonloppu menny edelleen savuttomana??

Katja, voihan nenä Täytyy nyt kyllä ihmetellä sun kavereitas, anteeksi vaan. Eikö kellekkään tullut mieleen mitenkään auttaa sinua ja painella ulos tupakalle Jouduit tosi väärään paikkaan nyt väärien ihmisten kanssa ja ei ole ihme että noin kävi, älä ole liian ankara itsellesi, en usko että tuossa ois monikaan meistä pystynyt olemaan ilman tupakkaa. Sulla ei tuossa tilanteessa varmaan ois ollut muuta mahdollisuutta kuin lähteä pois ja se ei varmaan ois ollut kovin helppo juttu.
Tsemppiä!

Katja wrote: Vesku; mä luotan siihen ettet sortunu vaan pidit pintas .....

Tuommoisen mökkireissun olisin kyllä jättänyt väliin. Siitä on lysti kaukana kun joutuu savussa istumaan, vaikka selviäisikin polttamatta. No mutta nyt sitten vaan käännät nenän menosuuntaan etkä murehdi menneitä. Ota vaan oppi talteen, ettet uudestaan mene samaan ansaan. Jonkin aikaa saat nyt taistella entistä kovempia nikotiininhimoja vastaan. Se on hinta tupakoinnista. Älä pelästy niitä äläkä huijaa itseäsi tupakoimaan lisää niiden takia, niin selviät koko hommasta yhtä kasvattavaa kokemusta rikkaampana.

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys08/05/2007 09:42:25

Mun mielestä lakkoilijan ei kannata luopua tekemisistään tupakkalakon takia; jos tekee mieli mennä mökille, niin totta kai sinne voi mennä vaikkei enää polttaisikaan. Muutenhan elämästä menee kaikki ilo, jos ei mitään voi tehdä retkahtamisen pelossa.

Kyllä, on tärkeää olla välttelemättä tupakointiin liittämiään tilanteita, koska vain menemällä niistä läpi savuttomana tottuu uusille tavoille. Mutta en sentään suosittele tupakansavussa oleskelua kenellekään, etenkään lopettamisen alkukuukausina.

Tottakai elämän pitää jatkua ja mökillekin voida mennä ja omalle mökille tottakai aionkin, mutta nyt oli kyse siitä, että tsemppasin itseäni etukäteen, mutta en arvannut että joudun samoissa tiloissa istumaan kuin muut ja kun keuhkot veti joka tapauksessa täyteen savua niin silloin tuli se hälläväliä ja siinähän se sitten oli... Kiitos Esalle taas järjen äänestä ja niin itsekin ajattelin että nyt vaan vanha sananlasku pääsee toteen: Kaikki mikä ei tapa, se kasvattaa ..... eli opinpahan eilisistä morkkiksista taas ihan tarpeeksi ettei tarvitse hakeutua ehdon tahdoin tuollaisiin tilanteisiin ennen kuin on ihan varma siitä ettei sorru.

Katja wrote:eli opinpahan eilisistä morkkiksista taas ihan tarpeeksi ettei tarvitse hakeutua ehdon tahdoin tuollaisiin tilanteisiin ennen kuin on ihan varma siitä ettei sorru.

Onhan noita houkutuksia, ihan liikaa...

Työkavereiden tupakkatauot.. No ei se mitään, menen mukaan!

Mies tupakoi. Huomaanpahan miten pahalle joskus on tullut haístua!

Baarissa kun muun pössyttelee vieressä Tällaisessa tilanteessa meinasin viime viikolla sortua. Siinä katselin kaverin tupakka-askia, ja siellä se nikotiinipiru vieläkin kuiski: "jos vaan yhden... tässä oluen kanssa... maistuisi niiiiiiin hyvältä..."
Kunnes järkiinnyin.. Mitä olisin tehnytkään seuraavana päivänä??

Inhottavinta, kun passiivinen tupakointi aiheuttaa vieroitusoireita myös. Baarikeikan jälkeen sitä on muutaman päivän ihan kuin joskus alussa.

Mutta lukaisenpas Allen Carrin kirjan pian uudelleen, eipä tule tällaisia "läheltä piti" -tilanteita.

Luettuani edellisen viestin,tulee mieleeni itsetarkastelun tärkeydestä. Ei minua pidä tupakoimatta kilpailu, veto olla polttamatta niin ja niin kauan. On hyvä jo lopetuspuuhissa miettiä tulevia kesää, mökkeilyä ja muuta mihin tupakointi ehdottomasti kuuluu. Muistan tapauksen vuosien takaa. Tuttavallani oli tapana joka kesä loman alkaessa mennä mökille ,ja kaljoitella koko lomansa siellä.Kaveri raitistui, tuli seuraava kesä.Näon hänet ja keskustelu meni mökkeilyyn.Hän kertoi, että sinä kesänä hän kävi kerran mökillä, koska ei osannut olla siellä ilman olutta. Jälkeenpäin sama mies on viettänyt kesät mökillä selvinpäin.Otin tämän esimerkin sen tähden, että tätä voi hyvin verrata tupakkaan.Riippuvuus on molemmissa tärkein pointti, ja se että on valmis mihin tahansa säilyttääkseen savuttomuutensa. Kesä tuo paljon houkutuksia, mutta niihin täytyy sopeutua. Retkahtaminen lähtee ajatuksesta. Hyvää kesää kaikille!

Kiitos samoin Maukka Tuon asenteen kun muistaisi pitää mielessä niiden kesähoukutuksien tullessa Onhan se kuitenkin niin, että yösoudulla, onkimassa (ei koskaan tule mittään hih) se on vaan se tupakan savu niin iso osa sitä, että ekat kerrat tänä kesänä voi olla vähän outoja

Haa jopa kalastuksesta selviää hengissä ilman tupakkaa... sillon kun ajattelee sitä kalastusta tulee niksa.. ei sitten kun sää kalastat !!

Heipähei,,, kaikki lopettaneet ystävät Kaivoin tämän esiin,,,, koska täältä löytyy niitä pähkäilyjä tähän vuodenaikaan sopivaks.... Vähän nolottaa että sieltä löytyy mun sortuminen eka viikon jälkeen ja vieläpä selittelytkin siihen ,,, mut toisaalta, jos joku saa tsempin päälle että niin se vaan meikätyttökin hengailee savuttomana tuosta alusta huolimatta niin Tsemppiä!!!

Kuten Jantsku sanoo.... Kalastamisestakin selviää ilman kessuja

Aurinkoisia mökkeilyjä