Stumppi - keskustelu

Tsempit täältäkin p/! Toivottavasti tilanteesi on edes hieman helpottunut. Itse panikoin täällä kuukausi sitten, ahdisti ja masensi ja potutti ja kaikkea mahdollista. Mutta kun sen kaiken tänne vuodatin ja porukka jaksoi kannustaa ja myötäelää, niin kummasti alkoi suhteellisuudentaju palailla. Yritä vaan kovasti pinnistellä, ei se sytyttäminen tosiaan mitään auta.

Hyvä Panu!!! Kun kestät vielä muutaman päivän, niin vieroitusoireidenkin pitäisi käsittääkseni helpottaa huomattavasti ja nikotiini on poistunut elimistöstäsi, jollet ole käyttänyt korvaustuotteita.

Pakko tulla tänne tilittämään. Meinasin sortua reilu tunti sitten pummamaan työkaverilta tupakkaa sen takia et pomo oli veemäinen...tosi tyhmää, mut sillä hetkellä tuntu et mikään muu ei helpota ku tupakka. Olin just kävelemässä kaverin luo ku puhelin soi ja aivan ihana asiakas soitti. Nyt vasta lopetin puheluun liittyvät hommat ja tuntuu, että pahin vitutus on ohi ja olispas ollu tyhmää jos oisin sortunu. Varmaan sillä puhelulla oli joku tarkoitus

Kiitos ihanista asiakkaista

Siunattu puhelin! Vaikka se useinmiten ärsyttääkin! Mutta kun joku kiva typpi/asiakas soittaa, sitä ihan kuin itsekin tulee paremmalle tuulelle ja jaksaa taas hymyillä. Ja anna niiden työkavereiden vaan poltella omat röökinsä, onhan se sen verran kallistakin!

Mulla on sellainen 9 hengen tiimi työssä,kaikki naisia ja kukaan heistä ei polta,nyt kyllä hävettää,olen mahtanut haista melkoiselle ja mitä kaikki asiakkaatkin ajatteli...

Hienoa Berit .Tulee muuten hyvä fiilis,kun on voittanut jällen kerran "nikispeikon" Tällä kertaa kiitos asiakkaille Kiitä myös itseäsi,sähän sen lopullisen ratkaisun teit Tsemppiä tuleviin koitoksiin

Lankesin. Tänään oli tarkoitus mennä käymään parilla oluella ja nyt ehdin kotona ottaa vähän viiniä ja poltin. Koko ajan mennyt hermot ja tuntui vielä vaikeammalta olla polttamatta. Ottaa päähän ihan hemmetisti. Nyt jo vaatteet haisee hirveältä ja hengittäminen on monta kertaa vaikeampaa, kun pari tupakkaa poltin. Toisaalta oli välillä tarkoituskin polttaa baarissa, jos hirveästi mieli tekee, mutta parempihan se olisi olla polttamatta yhtään. Arrghh. Ärsyttää ja masentaa. Kumminkaan päin ei oo hyvä olla, polttamatta eikä polttamalla.

Talvikuningatar wrote: Kumminkaan päin ei oo hyvä olla, polttamatta eikä polttamalla.

Niin se on,itseään on helppo huijata .Nyt tsemppiä ja voimia tuleviin "savuttomiin" päiviin

Hyvin on lakko jatkunu torstai-illan repsahtamisesta huolimatta. Toisaalta nyt on edelleen ahdistava ja masentunut olo, hermostun jatkuvasti ja joka asia melkein itkettää. Parin tunnin päästä menen juhliin, tekisi mieli ottaa aski mukaan. Raivostuttavaa, kun tämä menee päivä päivältä vaikeammaksi! Arki-iltaisin en uskaltanut edes liikkua kotoa (ennen torstaita) kun tupakka on jatkuvasti mielessä ja kotona pystyy olemaan helpoiten polttamatta. Ei tämä kyllä mitään elämää ole. Arghh.

Hei, tsemppiä nyt vaan Niin muakin alussa itketti,hermostutti ja tupakka koko ajan mielessä Usko pois, pian helpottaa, äläkä nyt vaan juhlissa polta,morkkis on ihan kamala Pystyt kyllä siihen .Voimia

Yksi tutkimus tehtiin n. 400 nikkisriippuvaisella lopettajalla. Selkein tarve korkeaan ja ennen kaikkea NOPEAAN nikotiinipiikkiin tuli kaikilla 4-6 kk välillä. Useimmat eivät siitä selvinneetkään ilman sitä nopeinta tapaa eli tupakkaa polttamallahan nikotiini nopeimmin imeytyy ja saavuttaa korkeimman pitoisuuden. Mikään korvaava, edes vahvin nuuska ei tähän pysty.
Itse koin tuon projektini alussa. Kolme ja puoli kuukautta meni hyvin, oikeasti en enää ajatellut lainkaan koko tupakkaa. Laastarit (silloin rahoitin apteekkaria ja lääketeollisuutta niilläkin) olivat jääneet ja olin siirtynyt jo harvoihin 2 mg nocorette-tabletteihin.
Täysin salama kirkkaalta taivaalta se kokemus tuli, ja viisi röökiä peräkkäin (kolmen päivän tuskailun jälkeen) vasta auttoi - eikä edes kaduttanut, ei pätkän vertaa. Ei ollut muuta mahdollisuutta. Tietenkin suljettu osasto ja pyöreä huone - sellaista en osannut varata (eikä sellaista saakaan mistään tavallinen täysipäiseksi todettu ihminen), se tietty olisi ollut mahdollisuus. Pakkohoitoa kun ei ole, sitä oli ihmeissään mistä oli kyse koko tunteessa.
Viikon googlettamisen ja Altavistailun jälkeen löysin sen tutkimuksen josta alussa mainitsin.
Siinä kerrottiin myös että seuraava vastaava "nikotiinihulluus" iskee vuosi tuon ensimmäisen jälkeen.

Tämä kaikki koskee siis todellisia fyysisesti nikotiinissa lujasti riippuvaisia ihmisiä. Jos joku juo kupin kahvia ennen ekaa aamuröökiä, ei hän kuulu siihen sakkiin.
Minä tarvitsin polttaessani 2-6 röökiä ennen kuin sain edes kahvinkeiton mieleeni.

Tämä lohdutukseksi monille.

Mutta oikeasti: Kannattaa varautua korvaushoidossa tuohon "vitoskuun piikkiin". Minulla ei ollut edes 4 mg purkkaa sinä viikonloppuna. Jälkeenpäin ajatellen pari purkkia vahvaa nuuskaa olisi voinut viedä yli pahimman.

On perin merkillistä, että nämä terveysjärjestöt ja Eu-rahoilla virkoja ylläpitävät puulaakit puhuvat savuttomauuden ja nikotiinivapaan maailman puolesta.
Jos oikeasti haluttaisiin tupakkavapaa Suomi, jokaiselle tehtäisiin henkilökohtaisesti suunnitelma. Ja jos selkävaivoihin terveyskeskukset antaa kortisoonipiikkiä, en ymmärrä miksei nikotiinipiikkiä saa silloin päivystyksestä kun sitä tarvittaisiin.

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys20/08/2007 11:55:14

Eipä siinä vaiheessa enää kannata nikotiinia piikittää ja siirtää nikotiinista toipumista taas 6 kk päähän, mutta kyllä tosiaankin on syytä varautua puolen vuoden paikkeilla tuleviin tupakanhimoihin. Eiväthän ne alkupäivin verrattuna mitään ole, mutta siinä vaiheessa voivat jo päästä yllättämään housut kintuissa, ja silloin ehtii sytyttää ennen kuin järki tulee päähän. Siinä kohtaa on kurja sortua, kun kyseessä olisi ollut viimeinen häiritsevän voimakas tupakanhimo. Siitä kun selviää voittajana, on nikotiini selätetty. Kunhan pysyy siitä visusti erossa.

Poltin juhlissa. Eipä kyllä toisaalta edes kaduta, yksi ilta viikossa edes normaalijärkisenä. Pyrin kyllä jättämään viihdetupakoinnin pois myös, tässä vaiheessa sillä ei nyt ole niiiin merkitystä (eihän se kannata, mutta hulluksi tulee ja lopettaa kohta lakkoilun kokonaan, jos pitää 100% tiukkana olla koko ajan) Nyt on ensimmäistä kertaa sellainen olo, ettei tee mieli tupakkaa! Ihan uskomaton olo, äsken tajusin, että kohta puolessa päivässä tämä päivä, eikä ole nikkiksistä tarvinnut kärsiä. Toivottavasti tämä nyt tarkoittaa, että olen kahdesta repsahduksesta huolimatta voiton puolella. Tänään siis seitsemän päivää lopettamisesta Te ette varmaan pidä tätä nyt oikeana lopettamisena, kun olen silti polttanut. Itse olen kuitenkin tosi tyytyväinen itseeni ja tiedän, ettei ole fiksua polttaa edes niitä muutamaa tupakkaa. Otti vaan kovemmin hermoille tämä lopetus, kuin kuvittelin. Kummiskin, tästä on hyvä jatkaa. Seli seli.

Toiset voi poltella silloin tällöin ehkä...Mä olin 9v ns. juhlatupakoija,mut joskus keväällä-04 lipesin taas kokopäiväseks.2 vuotta oon taistellu lakkojen kanssa ja nyt tiedän,että mulle ei henkostakaan enää ikinä.Mutta jokainen tekee niinku itselleen parhaaks näkee