Stumppi - keskustelu

Hitto vieköön. Olen 25-vuotias, noin 8-9 vuotta polttanut ja kolme-neljä kertaa koettanut lopettaa. Nyt jälleen kolmatta viikkoa polttamatta, tämä on se minun suuri käännekohtani, tähän aikaan olen aiemmilla lopetuskerroilla sortunut. Jotenkin sitä alkaa lopettamisen uutuudenviehätys kaikota. Samantien kun kolme viikkoa sitten lopetin, alkoin kuntoilemaan ja ah kun happi kulkee vaikka miten itseään rääkkäisi. Nyt kun mitään sen kummempia "lopettamisesta johtuneita hyviä puolia" oikein mieti, eikä ne tunnu yhtä hyviltä, kuin ne ensimmäiset päivät polttamatta, niin kiusaus kasvaa luokattoman suureksi.

Aski on kaapissa mutta kun katson sitä, yritän miettiä, että miksi TAAS lopetin niin en kuitenkaan polta. Mutta fiilis ei ole niin ehdoton enää kuin ensimmäisinä päivinä. Miten selvitä?

Ihan ekaks, heitä se aski h*****tiin sieltä kaapista!
Eipä sitten ainakaan oo niin helposti sitä tupakkaa saatavilla..
Sit pitäs pukee,mennä ulos,kävellä/ajaa johonki mistä vois ostaa tupakkaa.. Ja ehkä viimestään ennen sitä kaupan/kiskan oven avaamista tuut toisiin aatoksiin ja jätät tupakat ostamatta

Googleta keuhkosyöpäkuvia ja lueskele keuhkosairauksista. Voin kertoa, että jos 8-9 vuotta on kulunut nopeasti, niin seuraavat 8-9 vuotta kuluvat yhtä nopeasti. Sitten oletkin tupakoinut jo lähes 20 vuotta. Siinä vaiheessa keksit varmasti monta syytä enemmän pitää motivaatiota yllä.
Ihminen on aina kuolematon, ainakin siihen asti että elimistö ei jaksa enää sinne työnnettyjä myrkkyjä.
Itse menen vuosia kohdassa 13, alkaa tuntua röökaus kropassa ihan eri tavalla kuin 5 vuotta sitten.

Heh, tuosta selvittiin kuin mies. Ensi viikolla tuleekin sitten se ensimmäinen kuukausi täyteen Jotenkin aivot ovat sikäli oudossa tilassa, että joku osa haluaisi maistaa tupakkaa, toinen taas miettii että mitäs hyötyä siitä muka on, semmoista moskaa tupruttaa. Mutta päivittäin kuluu yhä enemmän aikaa, ettei edes ajattele asiaa. Kai se tästä.

HyväHyvä
Mulla tuli kuukausi täyteen muutama päivä sitten, ja jotenki se tais olla aika tärkee merkkipaalu,tärkeempi ku olin ajatellu.
Jotenki sellanen "huhhuh, nyt se eka kk on ohi,enään ei tarvi laskee päiviä siihen,nyt saa vain olla" .
Ehkä oon jotenki tiedostamattani ajatellu, et jos sen ekan kuukauden selviän,sit ollaan "kuivilla".

Tsemppiä oikein paljon jatkoon ja muistahan palkita itsesi ensimmäisen kuukauden johdosta

Kapa53 wrote:Hitto vieköön. Olen 25-vuotias, noin 8-9 vuotta polttanut ja kolme-neljä kertaa koettanut lopettaa. Nyt jälleen kolmatta viikkoa polttamatta, tämä on se minun suuri käännekohtani, tähän aikaan olen aiemmilla lopetuskerroilla sortunut. Jotenkin sitä alkaa lopettamisen uutuudenviehätys kaikota. Samantien kun kolme viikkoa sitten lopetin, alkoin kuntoilemaan ja ah kun happi kulkee vaikka miten itseään rääkkäisi. Nyt kun mitään sen kummempia "lopettamisesta johtuneita hyviä puolia" oikein mieti, eikä ne tunnu yhtä hyviltä, kuin ne ensimmäiset päivät polttamatta, niin kiusaus kasvaa luokattoman suureksi.

Aski on kaapissa mutta kun katson sitä, yritän miettiä, että miksi TAAS lopetin niin en kuitenkaan polta. Mutta fiilis ei ole niin ehdoton enää kuin ensimmäisinä päivinä. Miten selvitä?