Stumppi - keskustelu

Noo ethän sä tätä oo kerrasta oppinutkaan! Takapakkia tulee ja tie on mutkikas, mutta päämäärään sekin vie.

Onhan se sortuminen toki vähän vaikeaa jos on asennoitunut liian mustavalkoisesti "joko aski päivässä tai sitten ei yhtään" - niinkuin mää olen yrittänyt pitää tiukan linjan. Pinna palaa jos sitten palaa se yksikin ja sitten meneekin koko kartonki tai kaksi. Niinkuin se siihen ketutukseen auttais. Kaikki tänne mulle ja heti ei vaan toimi lopettamisen kanssa. Itse kanssa yritän suhtautua kevyemmin jo tässä valmisteluvaiheessa. Mutten liian lepsusti niinkuin sanosit

Potki itseäsi eteenpäin!

piltti wrote:ehkäpä voisi kohta puolin siirtyä päätöksen tehneisiin tai jopa lopettajiin
askel askeleelta. pikku hiljaa hyvä tulee.

heh,joo kuulosti myös minulta hyvin pitkälti.
tuo mulle kaikki heti.
tällä kertaa olen ottanut asenteen rennommin, rennommin. jos lipsahtaa nii raiteille takasin vaan eikä sitä kartsaa kerralla meininkiä.
tätä hommaa kun ei näköjään ihan tuosta vaan saakkaan 'hoidettua pois alta'. pitkä kestoinen juttu joten turha murehtia vielä ainakaan kun ei mitään vakavia sairauksia ole ilmennyt.
eikä ilmene kun en sytytä,vaikka vmäinen tosiasia on että jokainen voi sairastua eli miten vaan.

Jep, meitsi siirtyy tuonne lopettajien loossiin. Joten jatkakaamme siellä jorinoita tai mitä kukin tahtoo kertoa ja purkautua

Täällä taas, monen vuoden jälkeen
Viimeksi hävisin taistelun nikkiä vastaan ja nyt tässä keräillyt taas voimia uuteen taistoon!!!
Olen harmistunut itseeni, kun taas olen aloittamassa vieroitusongelmien kanssa sen sijaan, että olisin ollut monta vuotta jo polttamatta.
Melissan muistan Mutta onkohan Maiju enään täällä, en ainakaan nimiluettelosta löytänyt.

Hirvittää jo ne tuntemukset mitkä tulevat lähipäivinä eteen(

Vielä kuitenkin poltan, ja mietin huomista.......

Maiju olikin Meiju........löysin hänet ja on edelleen polttamatta tekstistä päätellen. Aivan upea juttu!
Tosin nyt vielä enemmän mua harmittaa oma " heikkous!"

jaahas häntä koipien välissä, täällä ihmettelemässä menoa.

Eka kerran törmäsin Piltti sun loossiin ja molempiin. Ei muuta kuin tsemppiä uuteen yritykseen.

Ja jos tuli pikkulipsahdus, niin älä päästä sitä repsahdukseksi, jooko? Ei tarvi kärvistellä häntä koipien välissä, virheitä sattuu. Uusi yritys ja nyt osaat jo varautua kiusauksiin ja ehkä välttääkin ne.

Freshfruit KIITOS kannustuksesta!
sen verran pitää tunnustaa ettei ollu ihan lipsu vaan kunnon repsahdus.
ja YRITYS kertoja monia, kerran sanonut että nyt LOPETAN,ja joo lopetinkin sitten vaan mukamas taas oli elämä LIIAN vaikeeta ilman sauhutteluja.
Nyt taas huomannut että en nauti sauhuttelusta, lähinnä koen sen hyvin epämukavaksi.Hetken tuossa olinkin tai viikon silleen että en polttanut kun töissä, vapaa-ajalla söin nikkispurkkaa.
Tilanteen tekee hankalaksi töissä työkaverit jotka poltaa, kotona oma ukko.
Mutta kuten ennenki todennut ITSESTÄ kiinni polttaako vai eikö. ITSESTÄ se kaikki lähtee.

Tilasin itselleni Carrien kirjankin, joskus muinoin sen tuossa luin ja se antoi silloin ainaki kovasti potkua.Ehkä liikaakin.

tänää tuli päätös että saa riittää, lauantaina tai sunnuntaina se loppuu, liekö kuukauden viimeinen päivä parempi vai ensimmäinen samapa tuo. vkl loppuu kuitenkin, tän kehon pilaaminen.
Nikkispurkkaakin jo hommasin vaikka ennestäänkin sitä nurkista löytyy.
liekö vielä hommais sen inhalaattorin ja laastareitakin, kunnon selviytymispaketin
tuo inhalaattori on kyllä tehokas mutta muutenki paha tapa tuo tupakointi niin liekö olisi parasta opetella koko tavasta irti vaan.
stressaa ja ahdistaa, ei niinkää se että lopetan vaan se että on mitta niin täynnä tuota myrkkykäärettä.
vielä jos vain saapuisi se kirjaseni vkl niin aah viettäisin elon sitä lukiessa, kylläkin töitäkin pitäisi lauantaina tehdä.
nooh kaikesta selvitään kuin NAINEN, nokka pystyssä! ( toivottavasti ainakin )
ASENNEHAN tässä ratkaisee.

Zemppä nyt perkules ei enää harkita vaan lpetetaan!!! ja hei Periksi ei anneta

kyllä vaan Esudo, sielä lopettaneiden linjoilla olen samalla 'Piltin loossilla'

"mietiskelyä 'uudesta' elämästä ilman tupakan orjuutta mietinnässä minulla. "

Ihana ja hyvin motivoiva mielikuva. Mulla siihen kuuluu kerran viikossa joko hieronta taikka jokin kokovartaloohemmoottelu. Aamuun on kiva herätä kun päivä on valoisampi eikä himoja ole. Siis vapaus kaikesta.

Syödessä voi nauttia ilman että pitää vetää tupakkaa heti sen perään niin äkkiä kuin mahdollista. Ruoan maku jää suuhun ja sinne se sitten liukenee.

Elämään astuu muut tsempparit jatkaa tervettä elämäntapaa. Voi tuntea lämmön raajoissa ja nauttia hitaasta ja varmasta sydämen sykkeestä kun se tähän asti on ollut melkein 100 levossa.

Tässä siis muutama arjen ihanuuden kosketus jota kohden on hyvä mennä.