| Kirjoittaja |
Viesti |
Kampela
Rekisteröityi:
03/10/2007 10:01:56
Viestit: 9
Paikkakunta: Tampere
Ei kirjautunut
|
Pixie wrote:Päätös on tehty. Motivointina omat lapset, terveys ja raha. Yllättävän helposti on mennyt (Kiitos Nicorette 4mg...).
Oireiden vieroituskeinoiksi liikuntaa, seksiä (siis jos kotona oltaisiin 'suopeampia'  ) ja lasi punkkua iltaisin.
Hassua, että vaikeimmalta on tuntunut se, että motivointi meinaa herpaantua. Joudun siis toistelemaan itselleni jatkuvasti sitä miksi tein päätöksen. Voisi kuvitella, että olisi helpompaa jos saisi tukea - siksi tämä viesti.
Pxxkele, syön vaikka kiviä, mutta tästä ei lipsuta!
Tsemppiä muille lopettaville!
Kolme viikkoa takana - Jep!
Ensimmäisinä päivinä tuli "itkettyä", kun aivot huusi nikotiinia.
Motivaatio - Se yllättävästi tosiaan tuntuu toisinaan katoavan, että miksi mä nyt sitten olen tupakoimaton. Emmä enää tiiä, kun mun keuhkotkaan ei enää vingu, mut' en mä enää löydä syytä siihenkään, miksi mun pitäisi mennä röökaamaan. Elän siis vain tyytyväisenä tähän hetkeen.
Seksi on ihan pop  Tosin, se on ollut aina  Luvallista lipsuntaa siis...
Jatkoja!
|
|
|
*vieras*
Rekisteröityi:
10/04/2007 16:34:24
Viestit: 3237
Ei kirjautunut
|
TOSI HIENOO KAMPELA  .ONNEA KOLMESTA VIIKOSTA
|
|
|
nyt tai ei koskaan
Rekisteröityi:
17/09/2007 09:05:09
Viestit: 1824
Paikkakunta: Kokemäenjoen suisto.
Ei kirjautunut
|
Hyvä Pixie ja jatka vaan samaan malliin! Minä olin nikotiinin orja, mutta kampesin itseni sen isännäksi. Tai oikeastaan emännäksi.  Ja nyt minä päätin: kun olen ollut 3 kk ilman tupakkaa, siirryn konkariosastoon.PISTE.
|
Varhainen lintu madon löytää, mutta vasta se toinen hiiri saa juuston.....
Lopetin 15.9.2007
http://www.haqur.com/script/SmokeFree/?key=2797
|
|
|
Pixie
Rekisteröityi:
10/10/2007 14:24:06
Viestit: 29
Ei kirjautunut
|
Kuukausi täynnä! Juhlistin synttäreitä kiskaisemalla perisuomalaisen humalahakuisen kännin. Pitkästä aikaa siis baarissa, jossa huomasin uuden tupakkalain toimivan. Vaatteet ei haisseet kuolemalle ja oma krapulakin oli siedettävä. Ja tottakai lipsumisen vaara oli pienempi.
Pikkuhiljaa alkaa tulla eteen nicoretesta luopuminen, tai ainakin sen miettiminen. En ole ollut itselleni kovinkaan ankara tässä suhteessa, siis olen mutustellut 6-10 purkkaa päivässä. Tällä olen pärjäillyt ihan siedettävästi, mutta jossain vaiheessahan tuokin täytyy lopettaa. Itse asiassa tämä huolestuttaa hieman. Olen ajatellut (uskotellut itselleni?) että ensin irrottaudun röökin psykologisesta riippuvuudesta ja mietin nikotiinistä eroamista "sitten joskus". Mietitään... Vihjeitä?
|
|
|
Kampela
Rekisteröityi:
03/10/2007 10:01:56
Viestit: 9
Paikkakunta: Tampere
Ei kirjautunut
|
Pixie wrote:Kuukausi täynnä! Juhlistin synttäreitä kiskaisemalla perisuomalaisen humalahakuisen kännin. Pitkästä aikaa siis baarissa, jossa huomasin uuden tupakkalain toimivan. Vaatteet ei haisseet kuolemalle ja oma krapulakin oli siedettävä. Ja tottakai lipsumisen vaara oli pienempi.
Pikkuhiljaa alkaa tulla eteen nicoretesta luopuminen, tai ainakin sen miettiminen. En ole ollut itselleni kovinkaan ankara tässä suhteessa, siis olen mutustellut 6-10 purkkaa päivässä. Tällä olen pärjäillyt ihan siedettävästi, mutta jossain vaiheessahan tuokin täytyy lopettaa. Itse asiassa tämä huolestuttaa hieman. Olen ajatellut (uskotellut itselleni?) että ensin irrottaudun röökin psykologisesta riippuvuudesta ja mietin nikotiinistä eroamista "sitten joskus". Mietitään... Vihjeitä?
Perässä tullaan. 
Voiko noita riippuvuuksia oikeasti noin erotella, yhtä ja samaa nääs nääs nääs.
Kynnys alkaa tupakoimaan taitanee korvaustuotehoidossa olla matalampi, kun aivot saa kokoajan sitä mitä ne haluaa. Kehäpäätelmä naisen logiikalla
Mä huomaan närästyväni, kun tv:ssä poltetaan ja vedän sitten itse parit näkymättömyyshenkoset, se riittää. Olotila kestää vain hetken ja sitten se on poissa.
Olenkos ankara, jos ajattelen, että kännien yhteydessä saatan krepsautua - Olen ajatellut, kuinka monta kertaa haluan viedä nämä elimistön reagtiot läpi. Mutta tää on ollut iisii. Jesh! Joten en taida riskeerata. Mulle riittää tämä juttu.
Pidän mielessä, ettei ole olemassa yhtään niin "suurta" syytä, kriisiä, avioeroa - kuolemaa, että turvautuisin aineeseen, joka turvaa ei voi antaa. Elän ja hengitän - annan muidenkin elää.
Vaihda Pixie tavalliseen purkkaan tai tee lumesekoitus ensin jyrkällä kertoimella ( siis paljon nikotiinia) sitten loivalla . Paa sekaisin sekä että - maustahan sen sitten huomaa, mutta kun kyseessä on sallitut arpajaiset tyydyt voittoon!
Pitoa vaan ja aurinkoista päivää!
|
|
|
*vieras*
Rekisteröityi:
10/04/2007 16:34:24
Viestit: 3237
Ei kirjautunut
|
Hienoa Pixie ja onnea kuukaudesta
|
|
|
Pixie
Rekisteröityi:
10/10/2007 14:24:06
Viestit: 29
Ei kirjautunut
|
Tänään on ei-mikään-huvita -päivä. Masentaa  Alan huolestua: kuinka pitkään masennukset jatkuvat tai vielä pahempaa: mitä jos ne eivät liitykään lopettamisen?
Ei jaksa edes aukoa päätä tuntemattomille. Yleensä se on auttanut moneen vaivaan.
|
|
|
Kampela
Rekisteröityi:
03/10/2007 10:01:56
Viestit: 9
Paikkakunta: Tampere
Ei kirjautunut
|
Pixie wrote:Tänään on ei-mikään-huvita -päivä. Masentaa Alan huolestua: kuinka pitkään masennukset jatkuvat tai vielä pahempaa: mitä jos ne eivät liitykään lopettamisen?
Ei jaksa edes aukoa päätä tuntemattomille. Yleensä se on auttanut moneen vaivaan.
Miksi niiden pitäisi?
Ajatteletko, että vain tupakoivien elämässä on ala-ylämäkiä. Ehei - Ymmärrettävistä syistä myös ei-tupakoivien elämään mahtuu päiviä, jolloin tuntuu -huomaa tuntuu - siltä, ettei päivä paista risukasaan. Todellisuudessa tietenkin paistaa kokoajan, ellei muuta syytä löydä niin ainakin sen, että tupakoitsija on entinen tupakoitsija siis nykyinen savuton.
Vähentynyt valo saa monen voimaan huonosti, tai vähintään veltosti. Tänään on kelinkin puolesta ihan **ska päivä, ei ihme että huolestuttaa..
Päänaukominen tuntemattomille? Hmm... Tuntematon tai tuttu, "puhuminen" vaikka sitten ihan issenseenkin hjelppaa usein.
Toivottavasti myös tänään, tässä ja nyt!
|
|
|
Katja
Rekisteröityi:
26/04/2007 13:58:54
Viestit: 5181
Paikkakunta: Helsinki
Ei kirjautunut
|
Pixie wrote:Tänään on ei-mikään-huvita -päivä. Masentaa Alan huolestua: kuinka pitkään masennukset jatkuvat tai vielä pahempaa: mitä jos ne eivät liitykään lopettamisen?
Ei jaksa edes aukoa päätä tuntemattomille. Yleensä se on auttanut moneen vaivaan.
Ekana: PALJON ONNEA EKA KUUKAUDESTA!!!
Tokana; Mä kyselin tuota samaa alkukesästä täällä stumpissa kun meinas väsy tulla sen ei-mikään-huvita-tunteen kanssa. Porukka jakso tsempata ja tsempata että kyllä se helpottaa ja ihan totta!! se helpotti.... vielä tulee niitä parin-kolmen päivän jaksoja sillon tällön, jolloin kuvittelee tupakan olevan lääke kaikkeen, mutta oikeesti elämä on ihan hauskaa taas ja jopa huvittaa jotain tehdäkki 
Kampelan kanssa sen verran eri mieltä, että tupakoivana en koskaan ollut "masentunut" ja ei mulla ollut mitään tollasia mikään-ei-huvita fiiliksiä. Ne tuli vasta lopettamisen jälkeen, mutta onneks näköjään ei pysyvä ilmiö
Tsemppiä ja voimia sulle tosi tosi tosi paljon, usko vaan kyllä se alakulo helpottaa.
Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys07/11/2007 08:43:24
|
|
|
Kampela
Rekisteröityi:
03/10/2007 10:01:56
Viestit: 9
Paikkakunta: Tampere
Ei kirjautunut
|
Katja wrote:
Kampelan kanssa sen verran eri mieltä, että tupakoivana en koskaan ollut "masentunut" ja ei mulla ollut mitään tollasia mikään-ei-huvita fiiliksiä. Ne tuli vasta lopettamisen jälkeen, mutta onneks näköjään ei pysyvä ilmiö
Onnellinen sinä
Mä vaan tarkoitin, että ihmiselämään kuuluu yleensä tupakoivana tai tupakoimattomana ylä- ja alamäkiä, ihan luonnostaan. Ne on osa normaalia elämää ja päivä paistaa tietenkin aina jossain vaiheessa risukasaankin!
Ennemmin tai myöhemmin. Se on jämpti!
|
|
|
Pixie
Rekisteröityi:
10/10/2007 14:24:06
Viestit: 29
Ei kirjautunut
|
Kampela wrote:
... ihmiselämään kuuluu yleensä tupakoivana tai tupakoimattomana ylä- ja alamäkiä, ihan luonnostaan. Ne on osa normaalia elämää ja päivä paistaa tietenkin aina jossain vaiheessa risukasaankin!
Ennemmin tai myöhemmin. Se on jämpti!
Jep, olet Kampela oikeassa. Syy miksi mainitsin koko asiasta oli se, että olen jostain syystä välttyntyt elämässäni henkisistä ylämäistä, mutta täysin sattumalta vieroitusoireiden kanssa samaan aikaan aloin tuntemaan parin-kolmen päivän ajan syvää masennusta. Ensimmäistä kertaa elämässäni tuntui että ei yksinkertaisesti jaksa lähteä töihin. Tulkitsen tämä jonkinlaiseksi vieroitusoireeksi. Eihän se välttämättä sitä ole, mutta tällaisella tulkinnalla kerron itselleni, että tämä on ohimenevää.
Ja niinhän se meni ohi, muutamassa päivässä...
|
|
|
Pixie
Rekisteröityi:
10/10/2007 14:24:06
Viestit: 29
Ei kirjautunut
|
... ja muutama päivä päälle.
Olen ylpeä itsestäni! Tuska on helpottunut, elämä maistuu paremmalle. Enää en tarvitse päivittäistä motivointisessiota, vaan rööki ei vaan kuulu enää elämään. Tiedän kuitenkin "sen yhden" riskit ja olen siksi luvannut itselleni olla varpaillaan myös niissä tilanteissa jossa lankeemus on suurin: baarit, duunin röökipaikka jne.
Huomaan että minusta on muodostumassa todellinen anti-tupakkaihminen. Ihmettelen jopa ääneen röökin halpaa hintaa ja sen helppoa saatavuutta.
Kiitokset kaikille joilta olen saanut kannustavia kommentteja. Samalla pahoittelut kaikille niille kohtalontovereille samassa tilanteessa.
Tsemppiä kaikille! Se onnistuu!
|
|
|
*vieras*
Rekisteröityi:
10/04/2007 16:34:24
Viestit: 3237
Ei kirjautunut
|
HYVÄ,HYVÄ PIXIE!!!!!
|
|
|
Katja
Rekisteröityi:
26/04/2007 13:58:54
Viestit: 5181
Paikkakunta: Helsinki
Ei kirjautunut
|
ONNEA PIXIE
|
Haaveeni savuttomuudesta toteutui Kiitos stumpin mahtavan tukiverkon
9.5.2007
|
|
|
Pixie
Rekisteröityi:
10/10/2007 14:24:06
Viestit: 29
Ei kirjautunut
|
... viikonloppuna 7.
Nyt alkaa helpottaa (huolimatta eilisestä fudismatsista). Viime päivät on menneet taas helpommin enkä ole kärsinyt masennuskausista tai -päivistä.
Tein tässä yksi päivä jännän huomion: Ihmiset, jotka näen röökillä - duunissa, kadulla, missä vaan - näyttävät onnettomilta! Siis oikeasti! Tämä pisti silmään jopa niin, että aloin kiinnittämään siihen huomiota enkä tosiaankaan ole nähnyt yhtään iloisen tai onnellisen näköistä ihmistä tupakalla - ainakaan selvin päin olevaa...
Ehkä rööki oikeasti aiheuttaa stressiä ja pahaa oloa, en tiedä, mutta olenpahan tyytyväinen ettei tarvitse tunnin välein mennä duunin parvekkeelle palelemaan naama mutrussa.
|
|
|
![[Post New]](/templates/default/images/icon_minipost_new.gif){kind=icon}
![[Up]](/templates/default/images/icon_up.gif){kind=icon}
![[Email]](/templates/default/images/icon_email.gif){kind=icon}