Stumppi - keskustelu

Onnittelut sulle vielä tähänkin poteroon! Kolme vuotta on jo aika turvallinen aika. Ihailtavasti jaksat vielä toisia tsempata, itse käyn joskus harvoin katsomassa tuttujen kuulumisia. Onnea Esa!

Kappas, Eeva Ensimmäinen. Mukava kuulla sinustakin. Ja kiitoksia vaan kaikille.

Onnittelut Vuosipäivän johdosta.

Esalle mielettömän paljon onnea pitkästä savuttomuusajasta ja syvälle selkärankaan asti ulottuvasta sisäistämisestä ko.asian suhteen

Heh oli vissiin hiukka hankalasti ilmaistu...

3 vuotta Upeaa!!

No niin, 3 vuotta Esallakin pamahti täyteen jo kolme päivää sitten. Enää ei ole vuosiin sinunkaan tarvinnut kärvistellä loma-aikojasi. Hieno homma! Tupakoimattomuus on hyvä elämäntapa, jatketaan samaan malliin.

Tapasin vuosien jälkeen sellaisia ystäviä, joita olen viimeksi tavannut silloin kun poltin vielä kuin korsteeni. Heillä meni savut väärään kurkkuun kun ymmärsivät etten enää polta, en edes sitä yhtä nyt heidän kanssaan ikäänkuin tapaamisen kunniaksi. He eivät millään tahtoneet ymmärtää etten joutunut kieltäytymään verissä sydämin tarjotuista tupakoista vaan etten kerta kaikkiaan näe syytä miksi minun pitäisi vetää savua sisääni ollakseni rentoutunut heidän kanssaan.
Seuraava vaiheessa he yrittivät polttaa ikäänkuin salaa minulta. Miksi? En tiedä. Ehkä he kuitenkin uskoivat minun sisäisesti kovasti kamppailevan tupakanhimoni kanssa ja yrittivät helpottaa tuskaani jota minun täytyy potea koska en saa polttaa
Myöhemmin he alkoivat kysellä kuinka olen onnistunut mahdottomassa ja kerroin heille sinun, Esa, juttuja pähkinän kuoressä...mm.sen kuinka tupakka vaan vie tunniksi viekkarit pois ja tietenkin sen ratkiriemukkaan "multa"- jutun. He kuuntelivat eivätkä tuntuneet ymmärtävän yhtään saatika uskoneet että voisi elää tuntematta että jotain puuttuisi, mutta toivottavasti jokin siemen jutuista jäi koska molemmat toivovat pääsevänsä tupakasta eroon.

Heippa Eeva, kiva kuulla sinustakin...
Mulla oli juhannuksena vähän samanlaisia kokemuksia. Reilu 40-kymppinen sukulaislikka, joka kertoi pitäneensä mua aina sellaisena häntä ymmärtävänä sukulaisena.. hmmm... Hän pällistyi kans totaalisesti, kun en enää polttanut. Emme ole tavanneet varmaan muutamaan vuoteen, tai sitten tilaisuudet olivat sen sorttisia, että asia ei tullut esille.

No, toivottavasta tyttönen ottaa mallia Melisa-tädistä ja lopettaa kans. Hää on nyt lomalla, mutta loman jälkeen lupasin hänelle tuhdin paketin ajateltavia asioista. Hiukka hän mietti, että jos tällainen vanha korsteeni pääsee tupakaista eroon, niin mikä ettei ???? Sekin onni hänellä on, ettei avomies polta, helpottaa sekin...

Eipä se informaatio uppoa, ellei ole jo valmis lopettamaan. Tupakointi käy niin vaikeaksi, jos sitä alkaa ajattelemaan. Tupakoija tietää, ettei tupakointi ole niin viistasta ja siitä seuraa ongelmia, mutta ei sitä tarvitse ajatella juuri nyt. Sen sijaan on alkuun tukuttain hyviä puolia tupakoinnissa, myöhemmin tukuittain syitä miksi lopettaminen ei kuitenkaan onnistuisi. Kyllähän me kaikki tuo ollaan nähty.

Mutta kuten sanoit, siemen voi jäädä itämään. Ja joskus ne versovat. Ja hyvässä lykyssä saa joskus kiitokset siitä, että rohkaisi lopettamaan. Silloin kun toinen itse kysyy, on hyvä sauma kertoa miten asia on. Silloin hän kuuntelee, vaikka ei heti uskokaan.

Totta joka sana Esa... ajattelin , että jos jonkinlaisena mallina olis siitä, että lopettaminen onnistuu... sama asia oman poikani kanssa... hänkin on nähnyt ja ihmetellyt mun lopettamistani. Siemen voi alkaa itämään...

Minä kans...

Eli, onnittelut minultakin Esalle, ja miksei kaikille muillekin lopettaneille