| Kirjoittaja |
Viesti |
tupex
Rekisteröityi: 08/09/2007 12:11:17
Viestit: 3
Ei kirjautunut
|
Itkettää, mikään ei kiinnosta tai innosta. Nelisen viikkoa mennyt tupakatta ja olen kuin kävelevä katastrofi. Kaikki ärsyttää, varsinkin ihmiset ympärillä. Enpä uskonut, että tälläisiä olotiloja tulisi. Yritän yleensä olla positiivinen asian kuin asian suhteen. Onko kokemusta, kauanko masennus yleensä kestää?
|
|
|
Yksj_muija
Rekisteröityi: 27/09/2007 22:48:15
Viestit: 4
Ei kirjautunut
|
Heips, onko tätä jatkunut jo pidempään? Nimittäin itselläkin neljä viikkoa tulee huomenna tupakatta, niin välillä näitä päiviä ja hetkiä tulee, että kaikki v...aa. Naamat, ihmiset, asiat, siis kaikki! Mulla on Champix auttanut siinä mielessä ettei tupakkaa tee mieli, mutta välillä tulee hetkiä ettei tee mieli mitään muutakaan. No, ehkä me tästä mennään eteenpäin ja luulisin että enemmän normaalia on se että joskus ihmiset ottaa päähän kuin se tilanne, että mikään ei ottaisi päähän koskaan, silloin voisi olla jo enemmän "avun tarpeessa". Elämä on ala-ja ylämäkeä. Tsemppiä sinulle!
|
|
|
Tuide Tyylaex
Rekisteröityi: 13/04/2007 21:53:17
Viestit: 513
Ei kirjautunut
|
Mulla on joka lopetuksen suhteen ollu sama. Masis kestää n. kuukauden tai alle... Menee ohi, vaikkei siihen kyl sillon uskokkaan.... vaikka sen tietää.. ei tunnu helpottavan. Kaikki merkityksetöntä... tyhjää... p***aa. Mulla on menny n. viikko sitten ohi tämä... hyvin siinä kahen kuukauden paikkeilla. Kyl se vaan tähän kuuluu. Koittakaa kestää...
|
***vaikka perse edellä puuhun****30.7.2007
|
|
|
ilari
Rekisteröityi: 20/04/2007 13:27:40
Viestit: 26
Ei kirjautunut
|
Mulla on ihan samanlaisia kokemuksia. Liikunta ja ulkoilu helpottaa, jos onnistuu itsensä liikkeelle saamaan. Ja jos ei onnistu, niin sitten kannattaa yrittää ajatella, että laiskuus on sallittua, ei huonoutta. Ja sitten yks keino on kiukutella, vaikka täällä.
Mä olen yrittänyt miettiä asiaa näin:
Kun poltin, nikotiini piti minut tasaisesti puuduksissa, eivätkä mitkään ylimääräiset tunneheilahtelut liikaa häirinneet olemistani.
Nyt kun olen lopettanut (reilu kk sitten), tunne-elämäni alkaa taas virkoamaan: alan taas kokea asioita, mutten vielä oikein "osaa", ja siitä seuraa ailahtelua mielialoissa, keskittymisessä ja muutenkin koko olemisessa.
Mutta tää nyt on tällaista maalaispäättelyä, ja silleen. Mua kuitenkin helpottaa, kun mä ajattelen, että masentelu on osa tunne-elämän tervehtymistä.
Mun kohdalla näyttäis siltä, että hyvät hetket kuitenkin lisääntyy ja huonot vähenee. Voimia sulle, ja hengessä mukana ollaan.
|
|
|
sirius
Rekisteröityi: 26/08/2007 22:44:20
Viestit: 30
Ei kirjautunut
|
Ilari, oon samaa mieltä sun kanssa ton asian suhteen, että tupakointi pitää tunneheilahdukset vähän muka kurissa. Itselläni oli ainakin tapana käyttää tupakkaa kaikkien negatiivisten tunteiden liennyttämisessä. Ja nyt kun sitä liennyttäjää ei ole enää, tunteet menee vähän yli äyräiden välillä! Eli nyt tunteet tulee "normaalisti". Tää on vaan mun omaa spekulointia asiasta!
Mullakin oli alussa masentunutta oloa, ahdistusta, hermostusta.. mutta nyt vähän yli kuukauden jälkeen helpottanut huomattavasti
Joten tsemppiä tupex, kyllä se ihan varmasti helpottaa kohta!
|
|
|
Tonttuli
Rekisteröityi: 21/09/2007 15:53:30
Viestit: 15
Paikkakunta: Helsinki
Ei kirjautunut
|
tupex wrote:Itkettää, mikään ei kiinnosta tai innosta. Nelisen viikkoa mennyt tupakatta ja olen kuin kävelevä katastrofi. Kaikki ärsyttää, varsinkin ihmiset ympärillä. Enpä uskonut, että tälläisiä olotiloja tulisi. Yritän yleensä olla positiivinen asian kuin asian suhteen. Onko kokemusta, kauanko masennus yleensä kestää?
Mulla on ollut ihan samanlaista. Varsinkin viime viikot. Mutta ehkä tämä pimeä ja harmaa syksy pahentaa meidän oireita? Itestä ainaki tuntuu, ettei tämä enää pelkästään röökin puutteesta voi johtua, mullakin jo 5 viikkoa takana. Uuden elämän opetteleminen vaatii aikaa. Yritän ajatella niin ja uskon, että varmasti meille vielä aurinko paistaa! Eihän tämä voi ikuisuutta kestää tällainen. Tsemppiä Tupex!
|
Kauas on pitkä matka.
|
|
|
miuku
Rekisteröityi: 20/10/2007 18:54:35
Viestit: 3
Ei kirjautunut
|
heips! minä olen ollut nyt kolme viikkoa noilla zyban napeilla polttamatta. kaksi viikkoa meni ihan hyvin mutta nyt kolmas viikko tökkii.. olo on tosi alakuloinen ja järjetön väsymys koko ajan . sitten kuitenkin yöllä heräilee vähän väliä. ja tuntuu kun ei jaksaisi mitään. onko kokemusta kuinka pian helpottaa vai helpottaako lainkaan..
|
|
|
*vieras*
Rekisteröityi: 10/04/2007 16:34:24
Viestit: 3237
Ei kirjautunut
|
miuku wrote:heips! minä olen ollut nyt kolme viikkoa noilla zyban napeilla polttamatta. kaksi viikkoa meni ihan hyvin mutta nyt kolmas viikko tökkii.. olo on tosi alakuloinen ja järjetön väsymys koko ajan . sitten kuitenkin yöllä heräilee vähän väliä. ja tuntuu kun ei jaksaisi mitään. onko kokemusta kuinka pian helpottaa vai helpottaako lainkaan..
Väsymys ja alalulo taitaa olla vähän niin kuin kaikkien lopettajien murheena,on käyttänyt korvikkeita tahi ei .Kyllä mulla oli muutaman viikon verran lopetuksen jälkeen alakuloa,masennusta,saamattomuutta ym....luopumisen tuskaa .Älö huoli,kestää jonkin aikaa,toisilla vähemmän ja toisilla ei tuu ollenkaan TSEMPPIÄ
|
|
|
työmies
Rekisteröityi: 23/12/2007 18:46:45
Viestit: 8
Paikkakunta: Vantaa
Ei kirjautunut
|
Joo.
Edellisen kerran kun lopetin masennuin. Ihme juttu.
TVssä tuli ohjelma missä kerrottiin että tupakassa on samaa ainetta mitä masennus lääkkeissä. Toisin sanoen on tullut imettyä masennuslääkettä yli 20 vuotta. Sitten kun sitä ei enään saa niin kestää hetken ennen kuin tottuu olemaan ilman.
Meni 1,5 vuotta polttamatta ja huomenna lopetan taas koska ratkesin kesällä tupakoimaan. Tiedän että samat oireet tulee taas vastaan kun silloin mukaan lukien masennus. Mutta nyt tiedän paremmin mistä ne johtuu.
Valitettavasti saan kärsiä nistä samoista oireista kun olin tyhmä ja rupesin taas polttamaan. Mutta paljon viisaampana
|
- Työmies -
|
|
|
nipa
Rekisteröityi: 17/10/2007 06:21:23
Viestit: 708
Paikkakunta: Eteläsavo
Ei kirjautunut
|
Moikka työmies," mukava" kuulla tuosta masennuksesta. Osaa ehkä asennoitua siihen ja aatella "että sehän on vaan sitä". Tosin ei taida olla ihan noin yksinkertaista, kuitenkin varmaan auttaa kun osaa jotenkin varautua tuohon mainitsemaasi. Itse olen tuon lopettamisen alkumetreillä, sinulla varmaan on tuon kokemuksen perusteella helppo aloittaa uudestaan, Osaat aatella tätä tupakoimattomuutta ehkä laajemmin kuin tälläinen "noviisi". Eli sinulle onnistumista ja tsemppiä
Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys24/12/2007 02:01:19
|
Kokeilempa tätä, päivä kerrallaan . Lopetin 05.10.2007
|
|
|
Gemma
Rekisteröityi: 30/09/2007 18:45:51
Viestit: 187
Ei kirjautunut
|
Hienoa, että otit tuon masennusasian esille. Olenkin ihmetellyt tämän syksyn tunnelmia - että MASENNUSTAKO? No, toivottavasti tilanne helpottaa jossain vaiheessa!
Tsemppiä kaikille!!! Ja hyvää joulua!!!
|
Aloitin savuttoman elämän 24.9.2007!
Nikotiinista luovuin 3.1.2008!
|
|
|
työmies
Rekisteröityi: 23/12/2007 18:46:45
Viestit: 8
Paikkakunta: Vantaa
Ei kirjautunut
|
Yksi vihje kaikille jotka lopettaa tupakoinnin.
1. Varautukaa siihen että mitä vaan oireita voi tulla. Siis ihan mitä vaan.
2. Varatkaa laastareita, purkkaa ym. mitä sitten on käden ulottuvilla kun nikkis iskee.
3. Jutelkaa lääkärille heti. Lääkäri voi auttaa ja kuulu auttaa. Jos lääkäri on sitä mieltä että "ei tässä mitään hätää ole ja oireet menee ohi" niin
vaatikaa apua. Kysykää vaikka lääkäriltä koska hän itse lopetti tupakoinnin. Ihan vaan sen takia että lääkäri todellakin ymmärtää mistä on kyse. JOs ei ole koskaan lopettanut ei voi tietää mitä tämä tarkoittaa.
4. Masennus ei menee masennus lääkkeillä! Ulkoilkaa vaikka enemmän. Huom! Ei ole ollenkaan häpeä pyytää jotain rauhoittavaa nikotiini puutteeseen. En kuitenkaan suosittele masennus lääkkeitä koska ne ei auta tarpeeks nopeesti. Eikä masennus kestä kun muutamia päiviä, ehkä viikkon. Alkoholi muuten pahentaa oireilua ainakin minulla.
5 Käykää näillä sivuilla hakemassa motivaatiota silloin kun tuntuu pahalta.
Tää lopettaminen on niin iso juttu että sitä ei ymmärrä kukaan muu kun se joka on lopettanut ja onnistunut siinä. Vasta sitten tietää mitä se vaatii ja mitä se tuo tullessaan sivuoireiluna.
|
- Työmies -
|
|
|
moot
Rekisteröityi: 25/12/2007 21:58:13
Viestit: 1
Ei kirjautunut
|
Itselleni on tullut hankala oire. Takna on nyt 2 viikkoa ilman tupakkaa Champixin avulla. Vaimoni tupakoi edelleen ja nyt minua oksettaa aina, kun hän tulee tupakan jälkeen minun lähelleni. Onko kenelläkään muulla ollut vastaavaa tuntemusta, vai kärsinkö tästä ongelmasta yksin.
|
|
|
Hawwa
Rekisteröityi: 02/01/2008 08:37:42
Viestit: 37
Ei kirjautunut
|
Jooniin. Onko tuo masennusoireilu oikeesti noin yleistä, muillakin? Minulla neljää päivää takana, ja välillä jo tuntuu vähän ikävältä... Pelottaa vähäsen kyllä että meneekö tosissaan pahemmaksi tämä, kun olen pariin otteeseen käynyt läpi melkomoisen rankkoja masennusjaksoja. Nyt alkaa viimeisin olla (kai) voiton puolella, psykologin juttusilla käyn säännöllisesti edelleen ja ties kuin pitkään... Vartoilen että tämä paskakaupunki saisi aikaiseksi järjestää ajan psykiatrille joka sitten kirjottaa nappia tai terapiaa. On varmaankin syytä ottaa tämä tupakattomuus puheeksi jos joskus tämän elämän aikana sinne mtk:lle pääsen. Prkl, viisi kuukautta olen vartoillut "kiireellisen" lähetteen kanssa, hoitotakuu my ass.
Tulipa avauduttua taas, taidanpas mennä jatkamaan tuonne vitutuspoteroon.
Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys07/01/2008 12:03:14
|
Joka tietä käy, tien on vanki
vapauden antaa vain umpihanki
|
|
|
Virpi
Rekisteröityi: 03/04/2007 18:54:06
Viestit: 443
Ei kirjautunut
|
Hawwa, me tupakoitsijat, siis entiset, koemme alussa suurta surua, sama tunne kuin menettäisi parhaan ystävänsä. Siitä voi ihan oikeasti masentuakkin joksikin aikaa mutta siitä yleensä selviää sillä että ottaa sen vieroitusoireistoon kuuluvana asiana ja jos ei ala pärjätä asian kanssa niin sitten vain hakemaan apua. Ikävä muuten kuulla että sinulla on ollut vaikeuksia saada apua, tää on tätä nykyään
Koitetaan pitää realismista kiinni pahoinakin hetkinä, emme tosiaan ole menettäneet mitään vaan saamassa uuden elämän, tai ainakin pidemmän ja terveemmän
|
|
|