Stumppi - keskustelu

Haluaisin tietää milloin teit päätöksen lopettaa sauhuttekun, ja menikö sinulla alku helposti, vai tuliko ryppyjä matkaan

Tämä viesti pääsi niin alas ettei Esa ehkä edes huomannut sitä. Niin nostetaanpas takaisin ylös, minuakin kiinnostaisi tietää mitä Riita.Salvia kysyy

Sade hyvä Riitta.Salvia kysyi miten kauan siitä on kun tsemppaaja Esa lopetti röökiuran. Vastaus löytyi sivustoilta, hieno saavutus ja on mukavaa että hän jaksaa kannustaa vielä muita uuden elämäntavan kynnyksellä olevia.

Riitta.Salvia wrote:Sade hyvä Riitta.Salvia kysyi miten kauan siitä on kun tsemppaaja Esa lopetti röökiuran. Vastaus löytyi sivustoilta, hieno saavutus ja on mukavaa että hän jaksaa kannustaa vielä muita uuden elämäntavan kynnyksellä olevia.

Päätin vuonna 2000 että ensin laihdutan ja sitten lopetan savuttelun. Lopetin 25.6.2004. Kolme kesälomaa, 02-04 meni rämpiessä.

Ensimmäisellä kerralla olin polttamatta neljä kuukautta, tosin koko ajan nikotiinia syöden ja aloitin sitten uudestaan. Tai siis en tietenkään aloittanut uudestaan, vaan poltin yhden vaan, kokeeksi. Ja seuraavanakin päivänä pari vaan, ihan huvikseen, kun kerran olin tupakasta irti ja pystyin nyt hallitsemaan sitä. Ja sitten polttelin joka päivä ruokatunnilla pari. Ja kyllähän sitä nyt illalla kotona voi muutaman vetää, pääasia ettei polttanut. Ja hups, menipä koko aski jo, pitänee ostaa lisää... jaa, minä taidankin polttaa taas tupakkaa. Asiaan liittyi myös lihomisen pelästyminen, kun olin juuri laihduttanut 14 kiloa. Huijasin itseäni sillä, että vähän polttamalla saisi lihomisen muka pysähtymään.

Toinen yritys oli surkea. Päivä polttamatta, kaksi päivää, muutama päivä, pari viikkoa ja sitten taas paluu töihin. Töissä oli niin vaikeaa että pitihän sitä auttaa tupakalla. Sillä kertaa en kauaa itseäni huijannut vaan aloin vetää taas vanhaan malliin parissa päivässä.

Kolmaskaan yritys ei lähtenyt helposti käyntiin. Ajattelin, että tämän askin poltan ja sitten loppuu. Ja sitten yhden askin vielä ostin. Ja jos nyt tämä vielä. Sitten pari päivää ilman, pari kaljaa ja kioskille, Kioskilta palatessa tupakka palamaan, ja sitten naks. Mitä hittoa minä oikein puuhaan? Kotiin ja pätkimään tupakat yksi kerallaan roskiin. Hirvitti kuin heikoilla jäillä, mutta silloin otin niskalenkin kiusaajastani. Sen jälkeen en kertaakaan oikeasti halunnut polttaa, vaikka kuinka teki mieli. Tupakkaverkon foorumille älysin mennä noin kuukauden kuluttua siitä.

Nyt siis Jussina tulee kolme vuotta edellisestä tupakasta. Hyvitän itselleni omaa tyhmyyttäni sillä, että täällä koitan oman kokemukseni avulla auttaa muita selviämään hieman vähemmällä kaatuilulla.

Hieno juttu Esa. Kiitos kertomuksestasi sekä siitä että jaksat meitä muita kannustamaan. Sylin täydeltä onnea näistä melkein 3 savuttomasta vuodestasi, me tullaan perässäsi, hitaasti mutta varmasti

Kiitos kiitoksista. Muistetaan kuitenkin, ettei tämä ole mikään yhden miehen show, vaan joka ikinen tänne kirjoittava antaa jotain yhteiseen pottiin. Sekin, joka vasta ensimmäistä lopetusyritystään suunnittelee ja omaa vielä kaikki tupakoijan ajatusvinoutumat, tekee tärkeää työtä kirjoittaessaan omista tuntemuksistaan. Se auttaa meitä jo lopettaneita muistamaan, mistä olemme tulleet, vaikka aika tahtookin kullata muistot. Ja meitä pitkän linjan lopettaneitakin on täällä monia tukemassa ja neuvomassa perästä tulijoita. Kaikki alkuviikkojen ärrimurrikirjoitukset, kaikki repsahdusraportit ja repsahdukseen johtavat pohdinnat, kaikki nikotiinipurkkakoukut, kaikki ne ovat arvokasta tietoa. Niinkuin yhteisömme ylläpitäjä tuolla toisaalla totesi, me kaikki olemme viiden tähden ihmisiä.

Esa wrote:Kiitos kiitoksista. Muistetaan kuitenkin, ettei tämä ole mikään yhden miehen show, vaan joka ikinen tänne kirjoittava antaa jotain yhteiseen pottiin. Sekin, joka vasta ensimmäistä lopetusyritystään suunnittelee ja omaa vielä kaikki tupakoijan ajatusvinoutumat, tekee tärkeää työtä kirjoittaessaan omista tuntemuksistaan. Se auttaa meitä jo lopettaneita muistamaan, mistä olemme tulleet, vaikka aika tahtookin kullata muistot. Ja meitä pitkän linjan lopettaneitakin on täällä monia tukemassa ja neuvomassa perästä tulijoita. Kaikki alkuviikkojen ärrimurrikirjoitukset, kaikki repsahdusraportit ja repsahdukseen johtavat pohdinnat, kaikki nikotiinipurkkakoukut, kaikki ne ovat arvokasta tietoa. Niinkuin yhteisömme ylläpitäjä tuolla toisaalla totesi, me kaikki olemme viiden tähden ihmisiä.

olis kiva tietaa mikä Esa oot ammatiltas ku sulla sana niin loistavasti hallussa ja myös ihmisen elimistön perusasiat oot varmaan aika ykkönen myös duunissas, ainaki semmoisen vaikutelman oon saanut, samoin kovat tsempit vuoden vaihteesta lähtien , siis kiitos siitä

Ammatista ei paljon ole apua ihmiselimistön saloihin, enemmänkin näiden tietokoneiden sielunelämään Tuosta viestin alla olevasta profiilinapista pääsee lukemaan mitä kukin meistä on itsestään kertonut.

Mulla on vaan sellainen lähestymistapa asioihin itsellä, että haluan ymmärtää miten ja miksi homma toimii. Siksi on päähän kertynyt kaikenlaista myös niistä biologisista ja lääketieteellisistä asioista, jotka minun on itseni tai läheisteni takia hyödyllistä tietää.

Tupakka on kuin kehno taikuri. Kun tietää miten se temppunsa tekee, niistä häviää mystiikka ja siten myös voima. Ja kun esityksessä ei ole mitään tyyliäkään, ei jää jäljelle mitään.

Tätä viestiä on muokattu 1 kertaa. Viimeisin päivitys12/04/2007 18:19:37

Esaaa.....Mä haluisin avattaren esiin... miten se tapahtuu...??

Avatarit eivät ole käytössä täällä. Tuolta Profiilini-sivulta se laitettaisiin jos olisi.

No voi räkä.. ei voi mittää

Mikä se sallainen avatar oikein on.. Kuulosti ihan haltijattaren nimeltä

Näin on ihan taivahan tosi, että jokainen meistä tänne oman rihmansa heittää ja niistä kutoutuu ihana verkko. Verkko kannattelee meitä nikotiinipirun ulottumattomissa, jos vain siihen uskomme, siis verkkoon.

On terveellistä - ainakin mulle - täällä edelleen roikkua. Tuleepa mieleen kaikki alkuaikojen hankaluudet, ilonkin hetket yms. Moni asia unohtuisi äkkiä, ja niin voisi taas hulluille ajatuksille tulla tilaa päässä.

Melisa wrote:että jokainen meistä tänne oman rihmansa heittää ja niistä kutoutuu ihana verkko. Verkko kannattelee meitä nikotiinipirun ulottumattomissa, jos vain siihen uskomme, siis verkkoon