| Viestit käyttäjältä: Erikoinen |
|
Vieroitusoireet »
tupakoinnin lopettaminen ja mielenterveys »
Siirry viestiin
|
Pakko kirjoittaa tänne, että muistan kuinka itkin ja huusin tupakan tuskassani. Poikaystävä piti musta kiinni etten ryöstänyt sen tupakkeja, ja ystävä tsemppas samaan aikaan puhelimessa että on helv*tin ylpeä musta ja mun savuttomuudesta...  Oli aika moista touhua. Enkä sortunut silloin. Se tapahtui myöhemmin, mutta ei ollut enää niin merkittävää (voiko noin sanoa?) koska olin jo tupakasta irrottautunut, ja se maistui jo jälleen ällöttävältä.
Ja kaikki se tappelu itsensä kanssa oli tämän arvoista.
|
|
Houkutukset ja selviytymiskeinot »
Ehkäpä kännipolttelijaksi? »
Siirry viestiin
|
Hyvää syksyä, alkavaa talvea.
Ja ilokseni voi todeta että olen päässyt kännipolttelustani.
Varuillaan saa toki olla, viimeeksi elokuussa poltin kännissä puoli askia  mutta siihen se sitten jäi. Nyt ei moneen kuukauteen enää savuakaan.
Ja tällä mennään.
Harmi vaan että kun minä lopetin, niin siskoni aloitti. Nyt joutuu katselemaan kun se opettaa elimistönsä siihen, mistä minä niin lujaa tappelen itseäni irti. Typerää.
|
|
Houkutukset ja selviytymiskeinot »
Vähemmän epäterveellistä mussutettavaa? »
Siirry viestiin
|
Voi mynthonit... Söin niitä säännöllisesti kun vielä poltin. Jollakinhan se paha maku piti saada pois suusta  Ja muistan kuinka ääni ei meinannut kulkea, ja janottikin aina ihan sikana...
On se vaan helppoa nykyään!
Ja tämä liittyi aiheeseen miten?
Tykkään siis myös dippailla kasviksia. Kukkakaali nam 
|
|
Vieroitusoireet »
Apua »
Siirry viestiin
|
Hienoa Siitä se lähtee.
Toki on hankalaa, jos työkaverit polttaa. Mutta mäkin olen selvinnyt siitä, enkä enää kuluta työaikaa poltteluun vaikka se mielessä välillä vielä käy.
|
|
Houkutukset ja selviytymiskeinot »
Ehkäpä kännipolttelijaksi? »
Siirry viestiin
|
Hei vaan taas kaikki.
Huonosti on mennyt. Lopetin itseni syyllistämisen ja olen poltellut silloin tällöin. Joskus humalassa, joskus myös selvinpäin. Olitte oikeassa.
Toki on mennyt kuukausiakin, ettei se tupakka ole edes alkoholin kanssa maistunut. Ja ainahan se on yhtä pahaa kun siihen sortuu. Joku helvetillinen psyykkinen riippuvuus mulla vaan siihen on. Ikävä kyllä.
Ja siitä riippuvuudestahan on mahdollista päästä eroon, ja vielä mä pääsenkin. On kuitenkin hieno tunne, kun se tupakka ei ole ensimmäinen ajatus aamulla, niin kuin vielä keväällä oli.
Kyllä se tästä.
Ja Sys; musta ei ole mitään apua. Mä sorrun melkein joka kerta kännissä.
|
|
Houkutukset ja selviytymiskeinot »
Ehkäpä kännipolttelijaksi? »
Siirry viestiin
|
Kiitos kaikille. Jo tuota aloitusviestiä kirjoittaessani, tajusin sen älyttömyyden, ja tiesin mitä tulisitte vastaamaan. Miksi totuttaa itsensä takaisin tupakkaan jollain typerällä tekosyyllä? Ei järjen hiventäkään tässä mun touhussa 
Varsinkin nuo Veskun puheet tuosta viinistä osui arkaan paikkaan. Niinhän siinä kävisi. Ja viini maistuu paremmalta ilman tupakkaa? Ehkä vielä jonain päivänä 
On vaan niin inhottavaa myöntää itselleen, etten ole tätä taistelua voittanut. Enkä todellakaan voita sitä polttelemalla yhden tupakan silloin, toisen tällöin.
Kiitos. Tästä lähin tiukennan linjaa.
|
|
Houkutukset ja selviytymiskeinot »
Ehkäpä kännipolttelijaksi? »
Siirry viestiin
|
Heipat kaikille!
Lopetin tupakoinnin vajaa kaksi kuukautta sitten. Kerkesin polttamaan neljä vuotta säännöllisesti, kunnes tulin järkiini.
Hyvin on mennyt ja kivaa ollut, alkuvaikeuksien jälkeen tietenkin
Ongelmana onkin tuo humala, joka pitää ottaa pari kertaa kuukauteen. Se saa haluamaan tupakkaa aivan järjettömästi. Pari kertaa olen sortunut polttamaan yhden tupakan illan aikana. Enempää ei ole edes tehnyt mieli, kun sen yhden on saanut polttaa. Eikä aamullakaan minkäänlaista mielitekoa.
Eli, mitä mieltä olette? Kiellänkö kännitupakoimisen itseltäni, vai pössyttelenkö hyvillä mielin, kunhan pysyn tuossa yhdessä? Voiko yhdessä pysyä? 
|
|
Vieroitusoireet »
Puhdistavasta yskästä »
Siirry viestiin
|
Mä oon ollut kutakuinkin kuukauden polttamatta, ja tänään on kyllä limaa irronnut. Kurkku on kipeä, ja luulinkin että flunssa painaa päälle.
Mutta se maku suussa  Aivan järkyttävä.
Luulin ettei mulle tulis mitään tollasta puhdistavaa yskää, koska poltin vain muutaman vuoden. En todellakaan ajatellut että siellä voisi olla mitään puhdistettavaa Hyvä minä, näköjään on.
|
|
Ärsytysosasto »
Äänestä ja huutele tänne, jos ja kun tarviit tukea. »
Siirry viestiin
|
Sartsu, kiitos. Mä taidan oikeasti pystyä tähän. Ei yhtään tupakkaa sen jälkeen kun lopetin
Mutta aika paljon työtä tehtävänä tolla asenne puolella. Oon mukamas vielä niin nuori, että tuntuu typerältä kieltää itseltään jotain niin nautinnollista, vedoten vain siihen ettei se oo pitkässä juoksussa hyväksi itselle. Kun se tässä hetkessä tuntuis niin hyvältä.
No, mikäs tässä, kun nikkikset tuntuu laantuvan päivä kerrallaan. Eikä sitä tupakkaa jaksa kaiken aikaa himoita. Kun ilmankin nyt näyttää pärjäävän. 
Eli tsemppiä teille kanssataistelijat, mä taidan olla jo ekan kriittisen vaiheen ylittänyt
|
|
Ärsytysosasto »
Äänestä ja huutele tänne, jos ja kun tarviit tukea. »
Siirry viestiin
|
Kiitos ylläoleville  Uskomatonta mutta totta, lakko on pitänyt jo neljätoista päivää. Tai siis lakko ja lakko. Mähän en enää ikinä polta
Tää tuntuu vaan niin naurettavalta. Teistä monet on polttanut kymmeniä vuosia ja päässeet hyvin tuloksin irti tupakasta. Mä oon kessutellut vain ammattikouluaikani, neljä vuotta. Lopettamisen pitäisi kaiken järjen mukaan olla tässä vaiheessa vielä helppoa...
|
|
Ärsytysosasto »
Äänestä ja huutele tänne, jos ja kun tarviit tukea. »
Siirry viestiin
|
Haluaisin minäkin kovasti huudella apua.... 
Pian kaksi viikkoa savuttomana. Ja koko aika on ollut yhtä tuskailua. Purkkaa jauhan säännöllisesti, ja tuntuu ettei se vie tupakanhimoa pois millään lailla.
Pahinta on, että oon jo unohtanut kaikki ne hyvät syyt minkä takia tämän aloitin. Ja toisaalta tiedän, että jos nyt poltan, ei se tee elämää helpommaksi. Siitä sitten vaan masentuu, kun on epäonnistunut.
Tälläisiä ajatuksia, hyvin tuttuja varmaan kaikille kerran lopettaneille.
Helpottaako tämä? Onko viikon päästä parempi olo? Alanko jossain vaiheessa nauttia savuttomuudesta? Sitä ei kai tiedä jossei koita.
|
|
Houkutukset ja selviytymiskeinot »
Yöllä polttaminen »
Siirry viestiin
|
Tämä on minulle erittäin suuri ongelma. Teen yötöitä, tälläkin hetkellä duunissa. Tupakkaa kului ennen puoli askia yössä, ja nyt on vaikeaa ilman.
On vaikea nukahtaa ilman tupakkaa, ja vaikea valvoa ilman tupakkaa...
Asiaa ei tee helpommaksi se, että tiedän voivani lainata työkaverin unohtuneista tupakeista. Mutta kun... kyllä mä tän kestän. Kohtahan se aamu sarastaa.
|
|
Houkutukset ja selviytymiskeinot »
Puolison tupakointi: Apuva! »
Siirry viestiin
|
Taidan olla tässä erittäin poikkeuksellinen entinen (jos noin nyt voi sanoa!) tupakoitsija. Lopettamisesta on suurin piirtein viikko, ja tupakka on mielessä koko ajan. Varsinkin herätessä, ruuan ja kahvin jälkeen, nukkumaan mennessä...
Kummallisinta on siis se, että mua helpottaa, kun avopuoliso käy tupakalla. En ehkä tykkää katsella sitä ikkunan läpi, mutta pidän ajatuksesta ja siitä tuoksusta. Jotenkin rauhoittaa ajatuskin siitä tupakkatauosta ulkona, ja vaikka sitä ei itse koekkaan. 
|
|
Houkutukset ja selviytymiskeinot »
Yöllä polttaminen »
Siirry viestiin
|
Hyvin samantapainen tilanne minulla. Paitsi että minä en saa illalla unta, ilta vaihtuu yöksi, hermot ovat riekaleina, aamulla töihin.
Jotenkin kuvittelen, että jos saisi unettomuuteensa polttaa tupakan, se helpottaisi unen tuloa. En tiedä, kävisikö noin.
|
|
Lopettaneet »
Siirtyy lopettaneisiin »
Siirry viestiin
|
Lopettanut olen. Neljä savutonta päivää takana.
Olo on sanalla sanoen paska. Ajattelen tupakkaa lähes taukoamatta.
Ja sitten tulee hetki, kun tajuan olla ylpeä itsestäni.
Kyllä tämä tästä. Mielialat vain heittelee.
|
