| Viestit käyttäjältä: Savolaiska |
|
Päätöksen tehneet »
Rubiinihääpäivää jo viettty - Nikkinen ja minä »
Siirry viestiin
|
Ei ihan putkeen oo menny tämä pvä. Yhen tupakin oon polttanu, ku jäi eilisestä askinpohjalle. Normaalipäivinä oon tähän mennesä polttanu vähintään 7 kessua... Jotta taisteluksi mennee.
Syksy, sulla on menny upiasti. Ja jo ensimäisellä lopetuskerralla. Nostan hattua ja seuraan kyllä menestystäsi rohkasevana esimerkkinä. Erityisesti pitkän kessuhistorian kohtalot kiinnostaa. Sattuneesta syystä.
Rööki, muutitko aamurutiinejas tms. päästäksesi päivän alotuksesta yli iliman kessua? Ja juu, samanrotunen kakara on tulossa. 5. airis mun elämässä eli koukussa rotuun 
|
|
Lopettaneet »
Röökin stumppaus »
Siirry viestiin
|
"jos tuonne viikonlopulle astikin selviää niin sitten varmaan vähän jo helpottaa..."
Siinäpä se! Mutta tokihan me selevitään. Kai nämä karikot on jo sen verran tuttuja, jotta osataan väistellä. Ainaki yritys on kova
Potkuja persuuksille!
|
|
Päätöksen tehneet »
Rubiinihääpäivää jo viettty - Nikkinen ja minä »
Siirry viestiin
|
Ruunattu airedalenterrierihän mulla on lenkkikaverina ja työparina vapepahommisa. Tämän harrastuksemme (tai pikemminki vapaaehtoistyön) vuoksi tämän akan maastokunto pitäs petrata. Nolo homma jos esim. maastoetsinnäsä etsijän kunto pettää. Ja loppusyksyllä on vielä uus kakaraki tulossa taloon. Siis koirakakara
Eli hapetusta tarvitaan monesta syystä. Ja juu, ihan luomuna tämä pitäs mennä. Olen nimittäin psykologisesti allerginen ylimääräsille lääketuotteille eli korvaushoidot ei käy. Purkkaa en ossaa syyä, ikenet tullee kipiäksi. Ja ne korvaustuotteet vois olla seuraava koukku. Eli tässäpä sitä on taistelua.
|
|
Päätöksen tehneet »
Rubiinihääpäivää jo viettty - Nikkinen ja minä »
Siirry viestiin
|
Tuo operoituki näppi toimii sen verran, että kessu pyssyy perinteisesä otteessa...
Ulos lähteminen ei ole ongelma, vaan pakollista tässä talossa. Iso koiraotus kaipaa liikettä joka päivä Tosin sekin on muutaman pvn pönttöpäänä eli mettään ei päästä rytistelemään hetkeen. Mutta kyllä minä jotain sijaistoimintaa keksin vajaanäppisenäkin. Vkonloppuna päästään jo pidemmille mettälenkeillekin.
Tuon huomisen kun selevitän savuttomana, niin sitten uskallan hengittää. Ja tarkistaa tuon tuostakin sen listan, mitä elimistössä tapahtuu ensimmäisten tuntien ja vuorokausien aikana, kun jättää kessun polttamata. Tuo listaus on hyvä vahviste!
|
|
Päätöksen tehneet »
Rubiinihääpäivää jo viettty - Nikkinen ja minä »
Siirry viestiin
|
Kyllä kiitos Rööki! Kättä päälle!  Tähän hommaan tarvitaan seuraa ja persiille potkijaa. Täällä kotona mulla ei sitä tällä hetkellä ole. Ukko ei polta ja on vielä hetken tuolla maailmalla töisä.
Ymmärsinkö oikein noista viestiesi päivämääristä, että juuri tänään olet palannut ruotuun? Ilahduttavaa, jos on joku ihana samoilla metreillä. Minä polttelen tänään noita viimesiä oikein ajatuksen kanssa tuosta askista ja se on sitte siinä. Mulla on 3 vkoa aikaa keskittyä puhtaasti tähän, kun parantelen täällä operoitua kättäni. Ajattelin käyttää ajan hyödyksi. Töihin palaa hapettunut ihiminen
Jos vaihteeksi hakis Carrin lainaan...
|
|
Päätöksen tehneet »
Rubiinihääpäivää jo viettty - Nikkinen ja minä »
Siirry viestiin
|
Varovasti ryömin taas korvat luimussa esiin täältä loukostani. Raivaan tietäni vapauteen. Avioeroki on helepompaa, ku tämä. Tupakki vie, minä vikisen. Näin on ollut jo 40 vuotta. Puoltoista vee sitten yritin viimeksi tosissani riipiä ittiäni irti tästä elämäni pitkäaikaisimmasta suhteesta. Sitte onki taas menty täysillä nikotiinieloa.
Huomasin ainakin Mirkun kaipailleenkin pari kuukautta viimeisimmän kirjotukseni jäläkeen. Eikö se ole selevää, jotta jos täältä joku häviää, niin se on useimmiten merkki menetyksestä. Ei kehtaa ennää kirjotella, ku on antanu periksi. 
Lueskelin äsken aiempia kirjotuksiani. Hyvin meni ja hyvältä tuntu. Viikon verran. Mihin se sitte taas kaatu?! Tuntu ilimeisesti vielä paremmalta se myöten antaminen. Ja varmaankin tapahtu luppauksella itelleen, jotta kyllä minä vielä joskus. Justjust.
No tuo "vielä joskus" pitäs lunastaa. Nyt on oivallinen mahdollisuus - oon pidemmällä sairaslomalla eli on aikaa keskittyä itteensä ja voisin palata töihin kaikipuolin kunnostautuneena.
Neljäkymmentä vuotta. Se pannee miettimään. Mitäköhän silläki kaikella ilimaan puhallellulla rahalla olis voinu muuta tehä. Tai kuinka palijo paskaa mun keuhkot on joutunu käsittelemään näitten vuoskymmenien aikana. On muuten ihime värkki tämä ihimisruoto - tuon kaiken se on nielly iliman suurempia oireita. Toistaiseksi.
Mutta eiköhän tämä nyt riitä. Yhtään pidempään en ennää uskalla testata ihimisruumiin sietokykyä. Ku se vielä käy ja kukkuu aika sujuvasti. Olosuhteisiin nähen.
|
|
Päätöksen tehneet »
50 vuotta - kannattaako enää lopettaa? »
Siirry viestiin
|
Kyselit tuolla ylempänä, miten tämä minun projekti sujuu. Löydät hiukan enemmän tietoa tuolta "Taistoon tiellä tumppien" -otsikon alta. Mutta lyhyesti näin 7. päivänä voin edelleen todeta, että hyvin sujuu. Ja se 1,5 vuoden pitkä henkinen valmistautuminen lienee suurin syy. Ei vierotusoireita, ei mielitekoja, ei nikkishyökkäyksiä.
Minä olen aina ollut yltiöpositivisti ja kaikenlaisiin ongelmiin olen suhtautunut aina haasteina, jotka otetaan vastaan ja pyritään selvittämään. Tätä hapetusta pidän myös haasteena, josta on selvittävä. Kuten Melissa tuolla jossain totesi "tupakoinnin lopettaminen on kuin matka, matka omaan itseensä". Ja erityisen mielenkiintoinen matka, matka vapauteen, kun siitä sellaisen onnistuu tekemään. Päivittäin oppii itestään jotain uutta ja sitä uutta opittua ei halua pilata palaamalla entiseen kessun vankilaan.
Minusta tuntuu siltä, kuin olisin seikkailunhaluinen pikku kakara, joka on päässyt aiemmin estettyyn mielenkiintoiseen paikkaan. Ja estottomasti kiittelen itteäni siitä, että lopulta älysin tähän ruveta. Pitkään se kyllä otti!
|
|
Päätöksen tehneet »
Taistoon, taistoon tiellä tumppien! »
Siirry viestiin
|
Niin just - ajatukset on käännettävä muualle. Ja onneksi mulla näyttää väkisinkin kääntyvän tälle ihimettelyn puolelle. Monesti päivässä löydän itteni typerä virne naamalla naatiskelemasta tilanteesta. Kun tämä on niin upiaa! Tämä fyysinen ja psyykkinen olotila, kun ei tarvii seurustella sen kessun kans.
Olen todellakin törmännyt siihen vapauttavaan kokemukseen! Ja tästä kelepaa naattia 
|
|
Päätöksen tehneet »
9 vuotta - Nyt loppu »
Siirry viestiin
|
Hyvä sinä! 
Eläkä ennää mieti sitä kessua, vaan jo sitä tunnetta, ku savu ei tuki keuhkoja. Ja erityisesti sitä miten ylypiä oot itestäs, ku oot selevinny tänne asti! Nyt on lupa elvistellä tolokusti 
|
|
Päätöksen tehneet »
9 vuotta - Nyt loppu »
Siirry viestiin
|
Oijoi! Nyt sinun täytyy saada se puolisko kimppaan. Kehitelkää savuttomuudesta uusi yhteinen harrastus
No juu, tiedänhän minä, että siinä on turha toisten tuputtaa lakkoehotuksilla, jos iteltä puuttuu motivaatio. Tuputushan saa vain uhallaki polttamaan. Tai ainaki mulle on takavuosina niin käynyt, ku ukko ja best manimme kimpassa kettuilivat mulle lakkoyrityksistä. Kaikessa rakkaudessa Mutta nytpähän saan näyttää pitkää nenää niille. Nih!
Mutta jos sinä onnistut, niin ehkäpä se puolisko sitten innostuukin. Toivomme niin! Hyvää alkavaa savutonta viikkoa!
|
|
Päätöksen tehneet »
50 vuotta - kannattaako enää lopettaa? »
Siirry viestiin
|
Ehdottomasti kannattaa! Minun kessuhistoriani jää naftiin 40 vuoteen, mutta samassa tilanteessa kanssasi eli kuudes vrk on juuri alullaan ja ilman muita apuja. Vain hyvä, pitkä henkinen valmentautuminen.
En ole onnekseni joutunut vielä tekemään tuttavuutta keuhkoahtaumataudin kanssa, mutta eikö sen eteneminen pysähdy, jos tupakanpolton heittää syrjään. Eikö siinä ole hyvä syy?
Jotta jatka ihmeessä hyvää alkua! Meitä on täällä kainalosauvoiksi, jos alkaa horjuttamaan tiellä
|
|
Päätöksen tehneet »
Taistoon, taistoon tiellä tumppien! »
Siirry viestiin
|
Nyt on livetukikin lähellä eli yhdelle lähimmistäni kerroin projektistani. Hyvä tuki onkin, kun 1,5 vuotta sitten on itse lopettanut yhtä pitkän tupakkauran.
Illalla tuli testattua sekin, että ei tarvinnut suuttuessaan käyttää tilannetta hyvänä tekosyynä ja sytyttää tupakki rauhottuakseen. Niinku olisin aiemmin tehny. Ja mihin muutamat lyhyet lakot on joskus loppuneet. Tämä suuttuminenkaan ei johtunut tästä tupakittomuudesta vaan olis tapahtunu myös savullisena. Suuttumus tosin väisty pikasesti, kun tajusin miten riemastuntu olin siitä, että ei tullut mieleen kaivaa sitä kessua esiin. Meni terä koko tilanteelta 
Kuudes vuorokausi pyörähtää kohta käyntiin - ei minkäänlaisia vierotusoireita, ei fyysisiä eikä psyykkisiä. Erittäin rauhallinen, energinen ja mukava olo. Kilon on painokin pudonnut. Ilmeisesti 1,5 vuoden henkinen valmistautuminen on kypsyttänyt minut tähän siivousoperaatioon.
|
|
Päätöksen tehneet »
9 vuotta - Nyt loppu »
Siirry viestiin
|
Ohhoh! Johan olit tipalla. Onneksi rimpuilit irti sieltä parvekkeelta. Et ole sitte hävittäny kaikkia kessuja huushollista, kun löysit jotain sormien hankaan?
Minä muka aiemmin aina piilotin iteltäni jonkkun lootan perälle loput tupakat. Hah! Sehän oli jo selvä tulloin, jotta joskus tulee tilanne, että ne pitää kaivaa esiin. Nyt katkoin viimeset roskiin. Suurempi kynnys ylitettävänä, kun on ensin vääntäydyttävä kauppaan, jos aikoo polttaa.
Mutta hyvä sinä, kun läpsit nokkaan eilen sitä nikkistä!
|
|
Päätöksen tehneet »
Taistoon, taistoon tiellä tumppien! »
Siirry viestiin
|
No johan se taisto sieltä tuli. Perjantai ehtoo osottautu hiukan haasteeksi, kun perinteisesti silloin olen hakenut viikonlopun herkkupunkun. Nyt en uskaltanut sitä hakea. Väistämättä kessuttomuus tarkoittaa myös tovia iliman viiniä. Ja iliman saunasiidereitä.
Hiukan levottomana marssin huushollissa töitten jäläkeen. Sitten saikin kuntopyörä kyytiä. 10 kilsan lenkille hävis muut mieliteot. Loppuilta menikin varsin rauhallisesti, hra Nikkinen oli hilijaa. Ja nukuin tukkina 9 tuntia.
Ny merelle ja hankeen testaamaan hapenottokykyä elukan kans. Upia keli näillä nurkilla!
Ai niin, ukko hokas eilen, jotta jottain on tapahtunu. Kyseli iltasella, jotta ootko lopettanu tupakin polton. Oli aika hämääntyneen näkönen...
Menestyksekästä savutonta päivää kaikille muillekin taistelijoille!
|
|
Päätöksen tehneet »
Taistoon, taistoon tiellä tumppien! »
Siirry viestiin
|
Just, luulenpa että meillä menee samalla tavalla tuon ukon suhteen. Sekään ei ole koskaan polttanut eikä taida tajuta tätä tilannetta. Tuo köökkipsykologia on ihan kohillaan. Noin minäkin uskon, jotta kun jotain saa sanoiks esim. tänne, niin se järjestää ajatuksia itellekin.
Tuo ihan vain itselle päivän tuntemusten ja tilanteiden kirjoittelu on lähinnä dokumentointia. Tämä näin historiallinen hetki on jotenkin todennettava. Voin sitä sitten joskus 10 vuoden päästä lueskella ja ihmetellä miksi rääkkäsin tätä lähintä ihimistä liki 40 vuotta.
Paulari, onneksi olkoon myös sinulle! Oot jo pääsy upiaan alkuun! Täällä perässä tarvotaan. Ja nyt jo ihmettelen liukasta iliman kulukua tuolla putkissa
|
