tupakoinnin lopettaminen ja mielenterveys

1457910

Viestejä yhteensä

  • editoi lokakuu 2014
    Moi! Mielenterveydestä, hmm. Sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, joka on oireillut rajusti viimeisen neljän vuoden aikana. On ollut masennusta ja vauhtikausia (maniaa). Tupakoinu oon aina hirveästi. Lähes ketjussa koko ajan, varsinkin sairaalassa ollessa tuli poltettua melkein kaksi askia päivässä. Oon huomannu, että mielenterveyskuntoutujat polttaa tosi usein. Ei voi tietty yleistää, mutta vertaisryhmissä melkein kaikki on polttanu.

    Miulla kuitenkin nyt lopettamisen jälkeen on ollut paljon tasaisempi, jopa tyyni olo, jota ei oo viimeiseen neljään vuoteen juuri mahtunut. Ei oo ahdistanu samalla lailla kuin aiemmin. En tiedä johtuuko se hyvän päätöksen tuomasta euforiasta vai mistä. Voihan se olla, että vuosia jatkunut syyllisyyden tunne tupakoinnista on poistunut. Elämäntaparemontti (tupakoinnin lopettaminen ja laihdutus) on antanu ihan uutta sisältöä elämään. Terapeutillekin ylistin omaa uutta olemustani :-) Jospa se tästä menisi eteenpäin tämä minun elämäni, niin tupakoimattomuuden kuin mielenterveydenkin osalta.

    image

  • jounih1958jounih1958 Etelä-Savo
    editoi lokakuu 2014
    Hyvältä kikatsu kuulostaa nuo tämän hetken fiilikset, hienoa!
  • editoi lokakuu 2014
    Vedämpä aiemmat sanani takaisin. Edelleen ahdistaa ja itkuisuutta esiintyy vaikka yli kuukausi viimeisimmästä savukkeesta. Tupakkaa ei edelleen tee mieli mutta haluaisin oman persoonani takaisin. Ennen olin porukan hauskuuttaja ja melkonen pelle. Nyt esim töissä on ihan tuskaa jos meinaa välillä itkettää. Oon kuitenki aikuinen mies ja raksalla töissä:D Tuolla edellä mainittiin että KAHVIN pois jättäminen on helpottanut ahdistuneisuutta. Taidampa itsekkin kokeilla!
  • editoi lokakuu 2014
    Voi jukkapoika. Voin vain kuvitella kuinka vaikeaa sinulla on. Mutta kyllä se helpottaa ajan oloon,kun muistaa,että omaa terveyttään vaalii.
  • editoi lokakuu 2014
    Mä en kestä näitä pelkotiloja! Muutin ruokavalioni just ennen tupakoinnin lopettamista kun sairastin viikon kestävän mahataudin jonka johdosta aloin VAHINGOSSA syömään pienempiä määriä ja useemmin. Lisäksi vettä tulee juotua nykyään vähintään 2 litraa päivässä. Aiemmin vettä meni 7kuppia per päivä kahvin muodossa...Ja minulla on näinä viitenä viikkona tippunut paino ainakin 8kiloa!!! Miten on mahdollista?? Onko sairaus?? Tuskin on mutta ajatukset kummittelee joka toinen minuutti päässä. Yleensä ihmiset lihoo kun lopettaa ja mää vaan laihdun. Lähtöpaino oli 92kg ja oon 178cm pitkä että onneks on varaakin tippua mutta en haluis mennä alle 80kg muttei ruoka oikein maistu. Kauhee sota pään sisällä!!
  • editoi lokakuu 2014
    jukkapoika kirjoitti:
    Mä en kestä näitä pelkotiloja! Muutin ruokavalioni just ennen tupakoinnin lopettamista kun sairastin viikon kestävän mahataudin jonka johdosta aloin VAHINGOSSA syömään pienempiä määriä ja useemmin. Lisäksi vettä tulee juotua nykyään vähintään 2 litraa päivässä. Aiemmin vettä meni 7kuppia per päivä kahvin muodossa...Ja minulla on näinä viitenä viikkona tippunut paino ainakin 8kiloa!!! Miten on mahdollista?? Onko sairaus?? Tuskin on mutta ajatukset kummittelee joka toinen minuutti päässä. Yleensä ihmiset lihoo kun lopettaa ja mää vaan laihdun. Lähtöpaino oli 92kg ja oon 178cm pitkä että onneks on varaakin tippua mutta en haluis mennä alle 80kg muttei ruoka oikein maistu. Kauhee sota pään sisällä!!

    Minulla on joka toinen minuutti joku kuolemansairaus. Patti siellä tai täällä, verisuoni katkeaa, tukehdun jne. Että sillä lailla. Muistat pahimpana hetkenä, että rauhallisesti vaan ja kaikki on pään sisäistä. Kun olotila on hyvä niin mietit rationaalisesti asiaa ja kysäiset neuvoa lääkäriltä, täältä tai muualta. Terveisin neurootikko2 (nykyinen vaan ei entinen eikä tuleva kunhan tästä päästään).

    Niin, ja paino putoaa vaikka ei saisi koska painan jo muutenkin liian vähän.

    Ja entisenä kahvin suurkuluttajana, nyt juon 2 litraa vettä päivässä, teetä ja mehua. Kahvia vain vähän. Näin on tullut pysyttyä tolpillaan 5 viikkoa.
  • editoi lokakuu 2014
    Itsellä tuli aloitettua tuo astanga jooga kolme viikkoa tupakoinnin lopetuksen jälkeen ja sillä on ollut molemminpuolinen vaikutus olotiloihin. Ensiksi se rentouttaa mutta sitä mukaa kun lihasjumeja aukeaa mitä ei tiennyt olevankaan tulee kaikenlaisia kipuja ja puutumisia mikä taas aiheuttaa paniikkia pääkopassa. Mutta tänään tajusin mistä kaikki pelkoni on johtunut, masennuksesta joka aiheutui erosta 8vuotta elämää hallinneesta tupakasta. Siitä myrkkypötköstä joka pikkuhiljaa hiippaili osaksi kaikkia arkisia askareitani. Vähän samanlainen fiilis kuin olisi pitkästä parisuhteesta eronnut mutta onneksi jättävänä osapuolena. On se ihmisen mieli ihmeellinen laitos. Nyt vaan tarvis keksiä joku toinen tapa tupakan tilalle. Liikunta toimii mukavasti muttei sitä aina viitsis lähtee lenkille kun esim puhelin soi tai saa jonkun työn valmiiksi. Ennen näissä tilanteissa toimi tupakka.
  • jounih1958jounih1958 Etelä-Savo
    editoi lokakuu 2014
    Juu, hyvinkin todennäköistä että nuo oireet ja tuntemukset on johtuneet ja johtuvat tupakoinnin lopettamisen joillekin (myös minulle...) aiheuttamasta masennuksesta ahdistuksineen ja pelkoineen. Väheksymättä fyysistä nikotiiniriippuvuutta niin kyllä tuo psyykkinen riippuvuus voi olla tiukassa. Ihan kuin ois joku hiiiirmuisen tärkeä asia jäänyt elämästä pois, vaikka tosiasiassa pois jää jotain mitä ei olis ikinä edes tarvinnut. Voi helevata, on tuo pääkoppa niin kummallinen laitos, kuten kirjoitit.
  • editoi lokakuu 2014
    Oli todella ikävää herätä yöllä ja koko oikea jalka oli puutunut. Tämä on tätä vihaamaani oireilua nimenomaan.
  • editoi lokakuu 2014
    Minäkin olen huomannut puutumisia mutta vain aina joku tietty osa raajasta. Tällä hetkellä maha möyryää ihan hulluna. Ei vissiin tee tuo nikotiinipurkka pitemmän päälle hyvää. Ruokahalukin on kateissa. Jotenkin kaikki syöminen yököttää. Tupakkaa ei edelleenkään tee mieli mutta välillä silti miettii että häviäisikö kaikki fyysiset sekä psyykkiset oireet sitä myötä kun pistäisi tupakaks.
  • vkovko
    editoi lokakuu 2014
    jukkapoika kirjoitti:
    mutta välillä silti miettii että häviäisikö kaikki fyysiset sekä psyykkiset oireet sitä myötä kun pistäisi tupakaks.
    Sitä tuli pähkäiltyä monta monituista kertaa, on se koukuttavaa tavaraa.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    editoi lokakuu 2014
    Ei taitais vaivat yhdellä tupakalla häipyä. Monihan tätä yrittää, mut ei se käy niin. Lisäksi tulee morkkis yleensä.
    En tiedä, jos mielenterveyden päälle kovasti ottaa, mutta fyysiset vaivat vähenevät ajan myötä. Tietenkin on psykosomaattisiakin oireita.

    Varmaan jokainen tuntee sen tyhjyyden tunteen ja ahdistutstakin lopettamisen alkuvaiheessa. Itseään ei oikein tunne, mieli roikkuu ilmassa.
    Ajan myötä siitäkin toipuu. Ihan sama entinen itsensä enää harva on, jotain on muuttunut, kun on lopettanut.
    Niin montaa asiaa joutuu
    uudelleen elämässään säätämään. Varsinkin, jos on polttanut vuosikymmenet.

    Tsemppiä - voimia, sisua ja kärsivällisyyttä :thumbup:
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • editoi lokakuu 2014
    Joo o. Hyvin menee. Oon masentunu siitä että oon masentunu. Tuntuu jotenkin että tuosta sähköröökistä tulee paha olo vaikka olisi nikotiinittomat nesteet ja sama homma nikotiinipurkallakin. Haluisin lopettaa kaikki nikotiini tuotteet mutta pelottaa. Pelottaa oikeesti ihan tosissaan! Tässä nyt on kaikenlaisia tilanteita, pitäs muuttaa muijan kanssa yhteen ym mikä vaatis keskittymistä jne. Stressaa ihan perhanasti että tää lopettamishomma pilaa noi muut tärkeet asiat. Miks juuri nyt piti lopettaa kun on kaikkee?!?!?!
  • editoi lokakuu 2014
    Älä anna jukkapoika periksi. Mulla on kans tullut tosi uupunut olo. Mutta tupakkaan en koske, vaikka asiat olisi miten tahansa. Täytyy olla armollinen itselleen. Kaikkein pahiten sitä itse tuomaroi itseään.
  • editoi lokakuu 2014
    Tuo taitaa olla myös yksilöllistä miten vaikea on luopua sähkötupakasta tai sätkän rullaamisesta tai muista liikemuistitavoista. Minä en ehtinyt ajatella järkevää lopetusta vaan ajoin täysillä päin seinää. Hengissä ja parempaan päin päivä päivältä! Huomaatteko, jo vähän jopa naurattaa (nyt juuri tällä hetkellä) :mrgreen:
  • jounih1958jounih1958 Etelä-Savo
    editoi lokakuu 2014
    jukkapoika, eipä taida paljon lohduttaa mutta samoissa syvissä vesissä mennään, pää vielä jotenkuten pinnalla
  • editoi lokakuu 2014
    Pakko myöntää että helpottaa kummasti etten ole yksin näiden tuntemusten kanssa. Muijan kanssa ei oikein voi keskustella kun se on niin prkleen kiukkunen (itsekkin lopettamassa). Kaikki vertaistuki on tervetullutta kiitos:)
  • editoi lokakuu 2014
    Hei kaikki kärvistelijät : ) Tuttuja tuntemuksia käytte läpi. Kyllä tuo lopettaminen on niin iso asia ja vaikuttaa koko hyvinvointiin pitkän aikaa. Minustakin tuntui välillä, että mielenterveys horjuu. Lisäksi kroppa oli totaalisen jumissa. Antakaa aikaa itsellenne. Ei se vielä kuukauden jälkeen hyvältä tunnu. Pikkuhiljaa hyvä tulee. Tsemppiä <3

  • editoi lokakuu 2014
    En tiedä onko mukava kuulla, että ollaan ns. jäljillä tai raiteilla. On kai, kiitos.

    Mikään ei tunnu omalta, keho, pää, mieli tai keuhkot. Aikaa ei saa kulumaan ja tapahtumalle pitäisi keksiä järkevää korviketta.
  • editoi lokakuu 2014
    Tätä vuoristorataa jatkuu se 6 kuukauttako?
  • samsung76samsung76 Jyväskylä
    editoi lokakuu 2014
    Moro jukkapoika ja muutkin. En tiedä vaikuttaako se että lopetin luomuna siihen, että minulla on päinvastoin virtaa ja ei väsytä yhtään. Yöt nukun jo tosi hyvin ja muutenkin tuntuu et voiton puolella olen jo, vaikka aikaa mennyt vasta 12 päivää kohta lopettamisesta. Ainut mikä häiritsee enää on se et ei pysty keskittymään kpvin hyvin mihinkään. Aiheuttaisiko nikotiini suuruus tai sen vähyys korvaavista noita väsymyksiä ja masennuksia? Pitäisi varmaan tehdä galluppi tästä et mitänoireita on niillä jotka luomuna lopettaa ja miten kauan ja sama niille jotka korvaavien avulla joissa nikotiinia. Itsenarvelen et kun nikotiinista pääsee eroon niin nopeammin toipuu muistakin oireista. Omat kokemukset ainakin tukee tätä.
  • editoi lokakuu 2014
    Kyllä mullakin oli ekat pari viikkoo hyvinkin helppoo lukuunottamatta ummetusta ja ruokahaluttomuutta mutta sitten seuraavat viikot on ollukkin aika vaikeita. Ensiksi oli sumuisuutta, huimausta tyhjyyttä. Seuraavaksi päänsärkyjä ja ketutusta. Sitten vuorossa pelkotilat, masennus ja ahdistus oireet. Tällä hetkellä ahdistaa. Ja tottakai aftoja suussa, finnien ilmestyminen naamaan ja selkään, lihas pistoja, päänsärkyjä jne jne. 8 vuotta poltin ja sähkötupakalla pyrin eroon. Tottakai tuo sähköröökikin aiheuttaa huonoa oloa liikaa käytettynä. Itse vedin varsinkin alussa monet överit..
  • vkovko
    editoi lokakuu 2014
    Sillä on vaikutusta, kuinka kauan on polttanut ja miten addiktoitunut on. Jos on koko aktiivielämänsä ajan polttanut, on mahdottomuus selvitä viikossa lopetuksesta. Jos on ollut muutaman vuoden ns. "bilepoltaja", asia on eri. Näyttää kuitenkin olevan muutaman prosentin ryhmä täällä Stumpissa, joilla ei mitään riippuvuutta kehity ja ovat heti "iskussa", ihmetellen mitä muut kitisevät.
  • samsung76samsung76 Jyväskylä
    editoi lokakuu 2014
    Itse olen 23 vuotta polttanut askin päivässä ja väitän, että olen hyvin riippuvaisuuksiin taipuvainen. Aikoinaan olin alkoholisti. Join kaksi vuotta putkeen. Ainoastaan 4 selvää päivää jotka vietin teholla. Nykyään 20 vuotta myöhemmin voin jo juoda normaalisti retkahtamatta useammaksi päiväksi mutta kauan meni siihen.pisteeseen pääsyyn. Peliriippuvainenkin olen ollut ja osittain vieläkin. Sillä hiukan kyselinkin että onko odotettavissa että tämä tästä vaan pahenee ajan kuluessa vai voisiko olla niin et helpottas entisestään ja olo vaan paranis kunnon nousun myötä. :)
  • jounih1958jounih1958 Etelä-Savo
    editoi lokakuu 2014
    Kokemus puhuu eli komppaan vko:n kommenttia. Kun 40 v ja risat on ollut tapana niin ei siitä varmaan viikossa ja parissa irti pääse. Tokihan on ehkä heitäkin onnellisia joissa tuo nikotiinipirulainen ei henkisesti ja fyysisesti ole niin tiukassa ja lopettaminen on helpompaa. Toivottavasti saat vko helpotusta selkävaivaasi, ja jukkapoika ja muutkin näihin lopetus ongelmiin.
  • jounih1958jounih1958 Etelä-Savo
    editoi lokakuu 2014
    Tuo samsung76 ajatus luomuna kontrasti korvaavia käyttävien viekkareista on ihan mielenkiintoinen, mistäs tuota tietää. Oot samsung 76 selättänyt jo yhden tosi kovan jutun eli on sulla ainakin kokemusta riippuvuuden voittamisesta.
  • editoi lokakuu 2014
    Mulla tupakkihistoria noin 25 vuotta ja keskimäärin varmaan askin verran päivässä, loppuaikoina puolitoista, jopa enemmän. Nyt olen ollut huomenna 2 kk kokonaan polttamatta, lopetin kuin seinään, eli en vähennellyt yhtään, sunnuntaiaamuna 10.8. vain sain tarpeekseni ja päätin. Olen syönyt aluksi ihan kaikkia mahdollisia nicorettetuotteita ja inhalaattoriakin käytin lisäksi pari ekaa viikkoa. Nyt on enää microtabsit käytössä. Se kummallisten olojen kirjo alkoi minulla hälvenemään noin kuukauden jälkeen. Pahan hajuinen hikoilu muuttui tavalliseksi pikkuhiljaa, olo tasaantui muutenkin. Ei ole enää niin eksynyt olo. Vieläkin on öitä kun unen saanti on vaikeaa, mutta niin niitä on aina ollut. Kiukuttelen myös vieläkin välillä, mutta en enää jatkuvasti. Eli kyllä siinä toivoa on, tasaantuu se olo kun jaksaa vaan sinnikkäästi päivän kerrallaan kärsiä.
  • jounih1958jounih1958 Etelä-Savo
    editoi lokakuu 2014
    Onnea uusiminälle huomisen 2 kk saavutuksen johdosta ja kiitoksia kannustavista sanoista.
  • samsung76samsung76 Jyväskylä
    editoi lokakuu 2014
    Joo kokemusta on riippuvuuksista. Monesti joku toinen tullut toisen tilalle. Aikanaan alkon korvasin kamppailulajitreenaamisella. Silloin kokeilin tupakastakin päästä monesti mut ei ollut mitään mahdollisuuksia. Luulen et syynä oli se et ei ollut mitään syytä miksi lopettaa ku se ei vielä silloin kuntoon tai oloon vaikuttanut. Nyt huomasin kun lapset on teini-iän kynnyksellä ja varsinkin poika pyytelee jalkapalloa pelailee niin ei vaan jaksa kun aina väsyttää. Päätinkin aluksi vaan kokeilla tuleeko virtaa kun jättää kaikki nikotiinin ja tupakan.pois kerralla. Ja minun kohdalla vaikutti. Aiemmin olen aina kokeillut purkan avulla 4mg lopettaa ja en ole samanlaista piristymistä kokenut kuin ilman sitä. Tosin tuplaten paskempi olo on kolme ekaa päivää kunnes mielestäni helpottaa paremmin kuin korvaavien kanssa lopettaessa. Veikkaan kuitenkin, että motivaation syy ja vahvuus on avainasemassa, koska pään kanssa tässä lopulta taistellaan. Tuskin kukaan fyysisten oireiden takia pelkästään repsahtaisi. Pohdintoja vain. :)
  • vkovko
    editoi lokakuu 2014
    Minä olin täysin riippuvainen tupakasta loppuvuosina. Ajatus ei ei tahtonut kulkea ilman röökiä. Työpaikalla oli uudet puhelinsysteemit pelastus, pääsi puhumaan ajatusta vaativista asioista ulos. Muutenkin ei minun kohdalla pitänyt paikkansa, että tupakka olisi vienyt työaikaa, sen avulla pystyin tiukkaa ajatustyötä vaativia asoita ratkomaan ja sitten sisälle laittamaan mietinnät paperille. Tuosta elämäntyylistä kun lopetin tupakoinnin, silloin jo eläkkeellä, mihinkään en pystynyt keskittymään vaan teki yötä päivää tupakkaa mieli. Korvaavat olivat, ainakin minulle, niin kevyttä kamaa että ne vain leikkasivat kaikkein epätoivoisimmat hetket pois. Terveydellisten syiden pakottamana olen lopettanut, ilman niitä todennäköisesti polttaisin vieläkin.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.