~~Stumpista Lainattua~~

Ajattelin lattaa tähän viestiketjuun asiallisia ja hienoja kommentteja , asiaan perehtyneiltä kirjoittajilta. Onhan tälle foorumille kirjoitettu jo yli 80000 viestiä.

Nm. Esa kirjoittama

"Lopettamisessa on kaksi puolta. Nikotiinista toipuminen menee kutakuinkin automaattisesti ajan kanssa niin, että puolen vuoden päästä viimeisestä tupakasta tai muusta nikotiinitankkauksesta se on käsitelty. Mutta tuo henkinen puoli ei tapahdu automaattisesti, vaikka aika siinäkin on iso apu. On ihmisiä, jotka ovat olleet vuosia polttamatta ja sitten aloittaneet uudestaan. Se johtuu juuri siitä, ettei henkinen irtautuminen tupakasta ole vielä onnistunut, vaan edelleen kuvittelee, että tupakasta voisi tulla hyvä olo.

Siihen en valitettavasti pysty antamaan mitään patenttiratkaisua, millä sen lopulliseen vapautumiseen johtavan ymmärryksen saavuttaa, mutta ainakin asenne vaikuttaa paljon. Pitää olla valmis muuttamaan käsityksiään ja myöntämään olleensa väärässä. Tupakointiinhan liittyy aina itsepetos, siinä sulkee tietoisuudestaan tupakan haitat ja omaksuu mielellään kaikki uskomukset, jotka saavat tupakoinnin näyttämään vähemmän typerältä. Jokainen tupakoija tekee näin, koska kukaan ei halua ajatella olevansa säälittävä huumeriippuvainen, vaikka juuri sitä tupakoija on. Lopettamisen jälkeen pitää päästä omaksumistaan virheellisistä käsityksistä eroon. Tai oikeastaan niistä ei pääse kokonaan eroon, mutta pitää ymmärtää, että ne eivät ole totuudenmukaisia. Silloin niistä häviää voima.



Ehkä kaikkein keskeisin harha on, että tupakointi on miellyttävää. Ei ole. Tupakoija alkaa suunnilleen tunnin kuluttua edellisestä tupakasta kokea nikotiinivieroitusoireita, jotka ovat epämiellyttäviä. Jos ei heti pääse tupakalle, tupakoija hermostuu, on levoton ja tuskainen. Kun hän pääsee tupakalle, vieroitusoireiden loppuminen on helpotus. Se on se, mitä nimitetään tupakan nautinnoksi. Mutta se on pelkkä harha. Hyvä vertaus on liian pienien kenkien pitäminen. Kun kengät saa pois jalasta, se on samanlainen nautinto kuin tupakka. Mutta tupakoinnin lopettaminen vastaa kenkien vaihtamista sopiviin. Kun nikotiinista pääsee eroon, ei ole mitään vieroitusoireita, mihin tupakka voisi auttaa. Tupakoimattoman olo on koko ajan parempi kuin tupakoijalla edes juuri savukkeen jälkeen, sillä nikotiini pitää elimistön jatkuvassa stressitilassa. Tupakoija on aina hermostuneempi kuin tupakoimattomana olisi. Tämän kun ymmärrät, olet jo pitkällä.[/quote]
«134567

Viestejä yhteensä

  • LalaLala Tampere
    editoi joulukuu 2008
    Hyvä idea, Tupakoimatta!
    Helpottaa suunnattomasti tämmöisten kärsimättömien otusten elämää, jotka ei jaksa aina kaikkia ketjuja läpi koluta! :)
  • editoi joulukuu 2008
    Jep , täältä löytyy niin uskomattoman hienoja kirjoituksia , miksi mennä ns.merta edemmäs kalaan



    Nm . Boondock kirjoittama



    Koettakaa heikkohermosimmat kestää kun,minä nyt taas höpisen tarkotuksella vähän eri näkökulmasta tohon tylsistymiseen, koska minua se autto tajuamaan tupakkariippuvuutta paremmin ja varsinki sitä millanen huume nikotiini on neurobiologisesti.

    Siteraan tässä NIDA tutkija Nora Volkovin tutkimusta. Elikkä, kun ihminen on riippuvainen huumeesta(nikotiini jne) kemiallista riippuvuutta sairastavan ihmisen dopamiinirata on jatkuvassa yli kiihtyneessä tilassa. Tuohon dopamiinirataan kuuluu D2-reseptori joka määrittelee kuinka riippuvaiseksi ihminen tulee. D2-reseptoreiden määrä määrittelee kenestä tulee huumeriippuvainen helpoiten. D2-reseptorin määrä/toiminta elänkokeissa on osoittanut sen, tämä reseptori kehittyy eläimillä/ihmisellä elämänkokemusten, tiedon, positiivisuuden yms vaikutuksesta(on muuten aika uskomatonta). D2-reseptoreiden lukumäärää aivoissa vähentää stressi, epävarmuus, pelot, huonot elämäolot/kokemukset yleisesti.

    Tunnetusti tupakka kiihdyttää ihmisen adrealiinitasoa ja sitä kautta tupakoiva on jatkuvassa stressitilassa tietämättään, joten se vähentää näitä D2-reseptoreiden määrää radikaalisti aivoissa. Kun lopettaa tupakoinnin niin tämä dopamiinirata alkaa elpymään pikku hiljaa. Se ei tapahdu muutamassa kuukaudessa. Mitä enemmän pyrkii kohta uudenlaista ajatusmallia, ymmärtämistä ja peräti elämää, niin tämä järjestelmä tervehtyy nopeammin. Jos jää tuleen makaamaan, ihmettelemään ja odottelemaan, niin näiden D2-reseptoreiden määrä ei kasva ja ihminen tuntee olevansa koukussa edelleen. Mitä aktiivisemmi psykoanalyyttisesti ja fyysisesti pyrkii edistämään muutosta, sitä nopeammin ja parempia tuloksia

    Eli lyhyesti sanottuna kyse ei ole tahdonvoimasta jne vaan muutoksesta. Aivojen toiminta muuttuu neurobiologisesti lopettamisen jälkeen, joten on selvää että ihmisen psyyke myös muuttuu. Tupakoinnin lopettaminen sysää aivot täysin erinlaiseen toimintamalliin, mutta ihmisen psyyke vielä voi jäädä vanhaan kiinni ja siinä on se klikki joka tulee neurobiologian ja psyykkeen kohdatessa, kun toinen näistä muuttuu. Tupakkoinnin lopettaminen ja varsinkin sen onnistuminen vaatii ihmiseltä aktviivista uudelleen sopeutumista uuteen tilanteeseen. Tietysti se on eri asia kun se tekee halusta kuin että on pakko sopeutua.

    Tätä kyssäriä oon kyselly yleisesti ihmisiltä, että kuinka monta yli 30 ikävuoden ylittämisen jälkeen tupakoinnin aloittajia tunnette. Tuo kyssäri liittyy siihen oppimisen vaiheeseen, se oppiminen määrittelee noita neurobiologisia asioita, miten käyttää aivoja.
  • editoi joulukuu 2008
    Esan kirjoituksissa on se olennainen juttu, että sen tajuaa kaikki, vaikka pää olisi kuinka sekaisin lopettamisen tuskissa! Hyvä nosto!
  • editoi joulukuu 2008
    :!:
  • editoi joulukuu 2008
    Tuohon Esan kirjoitukseen (joka lainaa sujuvasti, mutta oikein, Carria) on "sisäänleivottu" ajatus myös väärin lopettamisen mahdollisuudesta. Olen aina ollut samaa mieltä, sillä tuntuu siltä, että jotkut ovat tupakkalakossa lopunikää, vailla savutonta identiteettiä.
  • editoi helmikuu 2009
    J
  • editoi joulukuu 2008
    Ei ole olemassakaan "väärää" tapaa lopettaa.
  • editoi helmikuu 2009
    Ni
  • editoi joulukuu 2008
    Yritän tehdä tästä viestiketjusta järkevään , asialliseen keskusteluun perustuvaa.
    Olisiko mahdollista miettiä ennenkuin painaa sitä enter -nappulaa, antaako lähettämäsi viesti mitään rakentavaa keskusteluun.

    Harras toiveeni on , jos et halua jättää itsestäsi kovin yksinkertaista kuvaa, perustele väittämäsi , pelkkä esim ." ei ole olemassakaan "väärää" tapaa lopettaa"- ei anna mitään keskusteluun.

    Jos saan kohteliaasti pyytää : toivoisin mahdolliset vastaväittämät , tästä aiheesta esim. ärsytysosastoon.
    kiitos

  • nipanipa Eteläsavo
    editoi joulukuu 2008
    Tota, minulle yksinkertaiselle tyhmälle iski sellainen uteliaisuuden puuska että kertokaa mitä on väärä tupakoinnin lopetus ja mikä oikea tapa lopettaa. :oops: :roll:
  • editoi joulukuu 2008
    Olisiko sillä väärällä-tavalla-lopettaa jotain tekemistä ymmärryksen kanssa. Jos ihminen HALUAA lopettaa ULKOPUOLELTA TULEVISTA (vääristä) syistä, esim. näyttämisen halusta; kyllä minä pystyn mihin tahansa.. tai pakon edessä, ei ole rahaa ostaa tupakkaa, tai kun työporukalla päätetään, tai puoliso/äiti/kaverit käskee/suosittelee/painostaa, tai sairastumisen pelosta tai kun tupakointi ei ole trendikästä/ se on epäterveellistä tai jostain muusta ulkoisesta syystä, ILMAN OMAA SISÄISTÄ HALUA, TIETOA JA YMMÄRRYSTÄ. Niin onhan repsahduksen vaara huomattavasti suurempi kuin silloin kun hän HALUAA LOPETTAA sen tietoisesti: ITSE HALUAA OIKEASTI IRTI TUPAKASTA. YMMÄRTÄÄ että nikotiiniriippuvuus on sairaus. SE HALU LOPETTAA TULEE ITSENSÄ SISÄLTÄ. Kun TIEDÄT että tupakka on vihollinen etkä näe sitä missäntapauksessa ystävänä, josta joudut luopumaan... Usein kun ihminen oikeasti haluaa jotakin, hän on valmis tekemään töitä saavuttaakseen haluamansa. Sama tässä irti-tupakasta-projektissa, kun haluaa elää savuttomana, eikös olekkin luonnollista hakea apua, etsiä tietoa, kokeilla eri vaihtoehtoja, mutta mennä päämäärätietoisesti kohti päämääräänsä. SISÄISEN HALUN JA YMMÄRRYKSEN ANTAESSA PUHTIA JATKAA HUONOINAKIN HETKINÄ.


    Karrikoidusti lyhennettynä: väärin lopettanut suree menettyä ystäväänsä ja kaipaa sitä lopun ikäänsä, Oikein lopettanut on ymmärtänyt että on päässyt eroon vihollisestaan loppuiäkseen.
  • editoi joulukuu 2008
    Hienoa pohdintaa Hammer !!
    Laitetaan vielä yövirkuille pientä pohdittavaa :wink:




    Nm. Boondock kirjoittama

    Kun lopettaa tupakoinnin, niin kannattaa tutustua netistä löytyviin tieteellisiin tutkimuksiin huumerippuuvuksista. Niitä lueskelemalla voi kenties saada tietoa siitä psykologisesta mekanismista mikä meitä kaikkia huumeriippuvaisia vaivaa, miten se riippuvuus ohjailee ajatustasolla meitä. Huumeriippuvuus(nikotiini on täysverinen huume) nykyään luokitellaan täysin aivosairaudeksi ja sen mekanismeja neurobiologisesti ja psyykkisesti tunnetaan varsin hyvin. Itselleni oli aikamoinen järkytys, että tietyssä vaiheessa lopettamisessa tulleet tuntemukset on niin selvästi diagnosoitu sairauden oireyhtymäksi.

    Elikkä mun pointti on se, että kun haluaa päästä huumausaineesta eroon, se vaatii riittävästi tietoa ja halua ymmärtää omaa addiktiotaan. Kannattaa unohtaa jo mielikuvatasolla ne nikkispeikot sun muut vertauskuvallisesti olkapäällä kuiskuttelevat hahmot ja tarkastella koko asiaa täysin eri näkökulmasta. Riippuvuus on psyykkinen ja neurobiologinen sairaus ja nikotiinin kohdalla tuntuu olevan sillä tavalla, ettei siihen riittävän vakavasti osata suhtautua sen laillisuuden vuoksi, vaan kaikenlaista örrimörriäisnikkikset vielä hallitsee ihmisten mielikuvamaailmaa.

    Tietysti on ihmisiä jotka pääsee eroon helpostikkin, mutta riippuvuus jää uinumaan taustalle yhtä helposti. Tärkeintä ja paras vaihtoehto on se että jättää ne yhdetkin savut pois ja lisää ne klassisiin neronleimauksiin sanonnoissa. Ehkä joskus tuo sanonta iskostuu ihmisten tajunaan riittävästi , että siitä yhdestä röökistä tulee lähinnä vitsi, eikä sitä kukaan ajattele vakavasti edes.
  • editoi joulukuu 2008
    tupakoimatta kirjoitti:
    Hienoa pohdintaa Hammer !!
    Laitetaan vielä yövirkuille pientä pohdittavaa :wink:




    Nm. Boondock kirjoittama

    kyllä ne nikkispeikot mulla ainakin toimi. Oikeastaan ne oli keksittyjä nimiä vieroitusoireille. Jos ja kun nämä peikot olivat minulle muistuttajia oikeista asioista, niin en koe näiden lääketieteellisten asioiden "peikottamista" ongelmana subjektiivisella tasolla.

    Luulempa, että lääketieteen opiskelijat ovat mestareita keksimään muistisääntöjä opetellessaan ihmisen ruumiintoimintoja korkeammalla tasolla kuin "ruoka sisään, paska ulos" :wink:
  • editoi joulukuu 2008


    #Tietysti on ihmisiä jotka pääsee eroon helpostikkin, mutta riippuvuus jää uinumaan taustalle yhtä helposti. Tärkeintä ja paras vaihtoehto on se että jättää ne yhdetkin savut pois .#

    Tähän haluan ottaa kantaa ja tuoda oman näkökantani pohdittavaksi:
    Minulle tämä irti-tupakasta-projekti on ollut myös henkisen kasvun projekti, lähdinhän taistoon vaikka läpi harmaan kiven-fiiliksellä. Projektin edetessä olen kiinnostunut entistä syvällisemmin aiheeseen "sairaus nimeltä riippuvuus" sekä siitä miten se toimii ja miksi se toimii niin. Tietomäärän ja ymmärryksen kasvaessa olen mielestäni löytänyt sen punaisenlangan, ymmärtänyt lopultakin miksi tupakoija tupakoi vasten tahtoaan (ei tietenkään kaikki tupakoijat, sillä osa heistä tupakoi siksi kun haluaa tupakoida?? :D ) Enää en tarvitse keskustella itseni kanssa siitä että tekeekö mieleni polttaa, vaan siitä miten helpotan näitä oireita jotka aiheutuvat tästä toipumis vaiheesta, kun minun mieli toipuu riippuvuudesta ja kroppa palautuu pikkuhiljaa siihen pumppaamastani myrkkykuormasta... Aiheesta voisi kirjoittaa vaikka sata sivua pitkän tarinan, niin paljon uusia ajatuksia on syntynyt ymmärryksen ja tiedon myötä, mutta taas lyhyesti ilmaistuna: TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN ON VÄHINTÄÄN YHTÄPALJON HENKINEN KUIN RUUMILLINENKIN PROJEKTI.
    Minin ihmeeseen minä sitä tupakkaa olen tarvinnut? .. tämä kysymys alkaa jo vähitellen hymyilyttää.. niin mihin tosiaankaan..
  • editoi joulukuu 2008
    Samaa olen minäkin miettinyt, että mihin ihmeeseen minä olen tupakkaa tarvinnut.Minulta vei yli 40 vuotta ennen kuin edes älysin yrittää tätä irtiottoa.Nyt kun olen olluyt yli 3 kk polttamatta,niin en todellakaan halua enää palata siihen orjuuteen.Kaikki on nykyisin niin paljon helpompaa.Tupakka ei enää rytmitä päivääni vaan minä.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    editoi joulukuu 2008
    Hienoja juttuja ovat kaikki.. tieteellisetkin.. myös kauheat kuvat syövän turmelemista keuhkoista, suusta tms. voivat auttaa lopettamisen motivoinnissa.

    Kuitenkin uskaltaisin väittää, että meitä lopettavia on moneen junaan. Niitäkin, jotka selviytyvät, on monenlaisia. Toisilla tunteet, mielikuvat (nikkispeikot) pelaavat enemmän kuin järkisyyt. Niin se vaan on. En osaa sanoa onko varsinaista väärin lopetusta, mutta jatkon kannalta tietenkin omien kestojuttujen pitää pelata. Tässä tulee nimenomaan kriittisiksi ns. "toisille tehdyt lopetukset". Kun lopettamisesta on kulunut niinkin pitkä aika kuin minulla, asiasta alkaa tulemaan itsestään selvyys - jollain tasolla. En kuitenkaan voi koskaan olla kuin sellainen, joka ei ole koskaan polttanutkaan. Riski sortua ja jatkaa pahaa tapaa on varmaan tavallaan sama kuin alkoholisteilla. Heillä "Ei pisaraakaan" ja meillä "Ei henkostakaan". Tarkkana joutaa olemaan. Näillä eväillä kuitenkin ajattelin pärjätä tämän neläjännen vuoden.

    Toivottavasti tässä kirjoituksessa ei ollut liikaa itsestään selvyyksiä, ristiriitaisuuksia tms. tarkoitukseni on vilpitön.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • editoi joulukuu 2008

    Hienoja pohdintoja , laitetaanpa lisää

    nm. Ares kirjoittama



    Syvään hengittäminen auttaa rentoutumaan. Tässä tapauksessa kannattaa tosiaan hengittää syvään ja miettiä mitä haluaa ja mikä on nikotiini riippuvuuden aiheuttamaa harhaa. harhaa, joka saa sinut luulemaan, että sinä haluat tupakoida.....mieti! jokainen kerta kun nikotiini tekee tämän tempun mielellesi, niin mieti onko todella kyse omasta halustasi, vai riippuvuus sairaus sinussa.

    Pysähdy myös kuulostelemaan nikotiinin himoasi kun se kohtausluontoisesti iskee. Mieti miltä se tuntuu. Onko se vain pieni kutiava näppylä rintalastan alla, jota et savuttomana ylety rapssuttamaan? Onko se oikeasti niin paha tunne, että se saa sinut hyppimään seinälle? auttaako seinille hyppiminen?
    No mikä siihen sitten auttaa? Vastaus on yksinkertainen: ei mikään, joten rauhoitu ja hengitä syvään. Se tunne helpottaa kohta kun vain rauhallisesti kuulostelet sitä.

    Kun lähdit nikkiksissä kioskille, on se juuri tätä seinille hyppimistä. Matkalla sinne jatkoit seinälle hyppimistä, etkä edes huomanut, että kohtaus on jo lievenemään päin; jätithän ostamatta kuitenkin, vaikka reissulle lähtökynnyksen ylititkin. Näissä tilanteissa olet kuitenkin heikoilla, koska olet ajanut itsesi tilanteeseen ja tunnetilaan, jossa voit helposti langeta, ja villitä itsesi tilaan, jossa uskottelet kaiken jo menneen pieleen. Itsepetoksen voima on suunnaton.

    hyvä autonkuljettaja oikaisee auton sivuluisusta, mutta vielä parempi kuljettaja ei edes joudu tilanteeseen, koska huomio keliolosuhteet.

    Itsepetoksen positiivisen kaverin nimi on itsesuggestio. Senkin teho on suunnaton. Kannattaa kokeilla. Aloita vaikka sillä, että hoet levollisessa mielessäsi 10 kertaa rauhallisesti "haluan olla savuton"
  • editoi joulukuu 2008
    Hienoa pohdintaa !

    nm. Tuide kirjoittama

    Mietin paljon elämää... itsekuria... ihmisten käyttäytymistä erilaisissa elämäntilanteissa... kuinka kaikki koetut asiat vaikuttaa henkiseen kasvuun.. liikunnan tärkeys psyykeen... henkinen väsy fyysiseen jaksamiseen.. ym, ym.... kuinka kroppa toimii ja mitkä asiat siihen vaikuttavat milläki tavalla.. Kuinka paljon vaikuttaa aineriippuvuudet henkiseen ja fyysiseen "minään".. kuka olen ilman mitään ylimäärästä ainetta kropassa.. tupakoiva ja savuton minä on todellakin kaksi eri tyyppiä... Eihän se mikään uutinen kenellekkää oo, mutta ei siitä voi liikaa koskaan täällä kirjoittaakkaan, niin tärkeä pointti se loppuviimeksi on... ymmärtää huumeriippuvuus kokonaisuudessaan... ja kun siitä PÄÄSEE eroon.

    *kuinka sun hermot kestää, jos vastustaa.. ku et voi enää poltellakkaan sillon...

    *minäkin haluaisin lopettaa, mutta ku stressaa kaikki asiat.. ei oo ajankohtasta.. en pysty ees ajatteleen semmosta tällä hetkellä...

    *mä en ainakaan halua tupakkia koskaan lopettaa, eihän mulla olisi sitte enää mitään iloa elämässä...

    *mäki lopettaisin, mutta ku lihoo.. en varmasti lopeta sen takia...

    *mä polttelen niin vähä, etten pidä sitä mitenkää vaarallisena.. pystyn lopettaan koska tahansa..

    *ei se haittaa paljoko tupakkiin menee rahaa, menee se muuhun sitte.. ja kaikkihan täällä terveyttä pilaa, ei pelkästään tupakki...

    *oon ihan ulkopuolinen sitten, jos en käy tupakilla muiden kanssa esim. töissä

    Tommosia lausahduksia kuulee
  • editoi joulukuu 2008

    nm. 51sth kirjoittama


    Olen tutustunut Allen Carrin audiokirjaan "Easyway to stop smoking permanently" ja täytyy sanoa että kolahti. Vielä en ole lopettanut tupakointia koska olen tunnistanut tupakan olevan itselleni monen monessa asiassa selviytymiskeino ja jos nyt lopettaisin seinään, eivät nuo keinot hetkessä muuttuisi ja lopettamisesta tulisi entistä tuskallisempaa.

    Olen miettinyt tupakkaa tietyllä tapaa lähinnä sosiaalisena turvana ja rentoutuksen aiheuttajana. Tupakasta oli tullut selviytymiskeino moniin asioihin, mutta todellisuudessa tupakka ei auta mihinkään mitenkään. Tuo oli lähinnä yksi Allen Carrin sanomista, ettei tupakasta ole mitään etua, vaan päin vastoin. Mutta siinä se tuleekin tupakkamiehen ristiriitainen ajattelu esille, että Carr on väärässä, eikä voi tietää miten se auttaa minua, miten nautin siitä, jne. Ei kaikilla, mutta minulla heräsi tällaista. Moni sanookin haluavansa tupakasta eroon, mutta ei haluaisi luopua niistä eduista mitkä ITSE on ITSESTÄÄN antanut tupakalle ja näitä etuja ei tiedosteta, joten homma jatkuu entisellään.

    Tuonkin siis esille omia ajattelutapojani esille tupakasta, lähtökohtana se, että tupakka ei auta mihinkään. On tiettyjä tilanteita joista ihmiset puhuvat etteivät tupakatta selviäisi, ne ovat juuri niitä syitä miksi he ylipäänsä polttavat. Kun käännetään ja parhaalla mahdollisella tavalla todistetaan uskomus vääräksi, tulee savuttomuus pala palalta luonnollisemmaksi ja lopettamisen tuska voikin olla onni.

    Nyt tarkoituksenani on lopettaa syysloman alkaessa ja teen kartoitusta porsaanrei'istäni ajattelussa jotka eivät tue lopettamistani. Mieleni tekisi jo nyt lopettaa, mutta en tee sitä kun vasta hyvin valmistautuneena. Oikein ilolla odotan sitä onnen päivää kun viimeisen tietoisesti tumppaan. Hauskaa tässä on se, että reilu viikko sitten olisin ollut kauhuissani moisesta päätöksestä

    Mitkä ovat teidän pahimmat tilanteet polttaa ja miksi? Miten ajattelette tilanteista joissa te ette polta (varsinkin jos ennen poltitte)?

    (Seuraava lista on subjektiivinen, minusta lähtöisin, eikä välttämättä koske kaikkia)

    Oma listani on seuraavanlainen (tätä listaa ei ollut viikko sitten edes päässäni):

    Tupakointi on hyvin epäsosiaalista, sillä:
    - Sinä haiset (henki, vaatteet, hiukset)
    - Joudut poistumaan sosiaalisista tilanteista tupakalle
    - Tarvitset tupakan sinun ja toisen ihmisen väliin
    - Olet stressaantuneempi ja se ei viehätä ihmisiä
    - Ulkonäöllisesti olet epäterveemmän näköinen ja huonovointisemman oloinen
    - Tupakkayskä ei viehätä ketään ja saa sinut vaikuttamaan sairaalta
    - Olet voimattomampi ja nuutuneempi tupakan vuoksi ja se ilmenee huonompana keskittymiskykynä
    - Nikotiinin hukkuessa alat muuttua äreämmäksi ja se ei edistä sosiaalisia suhteita
    - Nikotiini piristää myös tavalla, että unta saattaa olla vaikeampi saada ja se vaikuttaa tulevaan päivään ihmisten kanssa
    - Nälän tunne saattaa unohtua tupakan vuoksi ja nälkä saattaa tulla voimakkaana yllättäen jolloin olet äreämpi

    Tupakka aiheuttaa stressiä, sillä:
    - Nikotiinin hukkuessa alkaa jo kohta nikotiinin kaipuu
    - Aina ei ole mahdollista polttaa (koulu, työ, tms.)
    - Rahaa kuluu tupakkaan paljon
    - Vaikka ihmiset harvemmin tupakasta valittavat, he silti valittavat siitä
    - Tupakka heikentää toimintakykyä ja heikko toimintakyky lisää stressiä
    - Tupakasta aiheutuvat sairaudet vaivaavat, vaikkei niitä vielä olisi (todennäköistä kun on kuitenkin niihin kuolla 50%)
    - Tarvitsee miettiä seuraavia tupakointimahdollisuuksia ympäristössä joka on vieras tai jos aikataulutukset ovat epäselviä

    Tupakointi juodessa on huono vaihtoehto, koska:

    - Juomasi maistuu pahalta tupakan kanssa
    - Seuraavan päivän mahdollinen krapula on huomattavasti voimakkaampi
    - Joudut poistumaan seurasta tupakalle
    - Haiset
    (+ ed. mainitut mahdollisesti vaikuttavat tekijät)
  • editoi joulukuu 2008
    Jokainen omaa junaansa ohjaa...
    olen kai jokin outo, kun ei mitään negatiivista, ei korvaavaa, ei mitään tiedettä,
    se siitä.
    Nyt syyskauden viimeisen rankan duunikokouksen jälkeen,
    tein vahvistettua glögiä, testi...
    ja yrjöttää ajatuskin tupakasta.
    Muut jouluvalmistelut tökkivät huomiseen, väsyttää.
    Tänään puol v savuton, kiukuttaa kun on joskus...
    vaan mitäs siitä menneitä muistelemaan.
    Hyvää joulunodotusta kaiikille.
  • editoi joulukuu 2008
    Ohjaa , jep.
    Ihmettelen jos noin lauleskellen tai soitellen on homma onnistunut. Hieno asia tietenkin.
    Yksi kysymys jos sallitte , luuletteko tämän foorumin olevan tarpeellinen ? Itselläni on ollut helvetin moiset vieroitusoireet,
    Unettomuutta , hikoilua , jatkuvaa päänsärkyä.
    Tuohon kysymykseeni vielä palatakseni : jos kaikilla olisi noin helppoa , niin mihin tätä foorumia tarvittaisiin .
    Silläpä näillä muitten kirjoittamilla , hienoilla neuvoilla, kommenteilla ja selviytymistarinoilla on täällä paikkansa.
    Tieteellistä puoltakaan unohtamatta.
  • editoi joulukuu 2008
    Tämä foorumi on ollut todella tarpeen, ainakin minulla. Tietoa ja tukea, sitä olen tarvinnut ja sitä olen saanut.
    Minulla ollut myöskin he**etin kovat vierotusoireet, välillä jo luulin etten selviä tästä, vaan selvisinpäs :lol:
  • editoi joulukuu 2008
    Todellakin on ollut ja on tarpeen! Mulla ainakin lähipiiri kessuttelee ja aika yksin tässä projektissani olen ollut, on hienoa että voi vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien tai olleiden kanssa :D Myös tieteelliset kirjoitukset ovat olleet hurjan mielenkiintoisia.

    Ystävät ja tuttavat taputtelevat selkään ja onnittelevat kovasti saavutuksesta, mutta aika vaikea heille on ryhtyä kertomaan fiiliksiä :wink:

    Eiköhän tällä forumilla löydy tilaa sekä tieteellisille pohdinnoille että hetkittäisille tunteenpurkauksillekin, kaikilla meillä kuitenkin taitaa olla sama tavoite: enää ei sytytetä!
  • tintt1tintt1 Espoo
    editoi joulukuu 2008
    Ihan varmasti tämä foorumi on paikallaan, mutta ihana huomata, miten valmiiksi psyykattuja lopettamispäätöksiäkin on. Tirlittan on päässyt vähällä, eikä itsellänikään tarvetta pössyttelyyn ole ollut. Toki tiedostamattani nikkispiru on pääkoppaa sekoittanutkin sitten kunnolla. Kun the päätös on valmis, ei nuo fyysiset oireet ole mahdottomia kestää. Juuri noihin oireisiin olen täältä apua saanut. Olen vain iloinen Tirlin puolsta, kun edes joku pääsee helpommalla! :-)
    "Olisinpa lopettanut ennen kuin aloitinkaan!"
     Viimeinen tupakka 4.7.2008
  • editoi joulukuu 2008
    Hienoa tietenkin että on päässyt vähällä ja ettei ole tarvinnut kokea minkäänlaisia vieroitusoireita.

    Ihmettelen vain , miten pystyy neuvomaan toisia niinkin asiantuntevasti vieroitusoireiden hoidossa, siis jos ei ole itse kokenut minkäänlaisia vieroitusoireita.
    Logiikka ei vaan pelaa.
  • editoi joulukuu 2008
    :thumbup:ei mullakaan ollu isompia vieroitus oireita ja "hyvin" oon osannut neuvoa muita :D :D...vahvapointti olivat mielikuvasessiot ja ajatusmallin muuttaminen.

    hyvinhän sieki olet neuvonut toisia, vaikutat naimattomalta avioliittoneuvojalta. annahan kaikkien kukkien kukkia vaan. :thumbup:
  • editoi joulukuu 2008
    :!:
  • editoi joulukuu 2008

    hyvinhän sieki olet neuvonut toisia, vaikutat naimattomalta avioliittoneuvojalta. annahan kaikkien kukkien kukkia vaan.

    Annahan olla sekaantumatta ja kaikkien kukkien kukkia vaan,
    vaikutat asioihinsekaantujalta .

    Laitoin tämän ilman peukkua , näyttää realistisemmalta.
  • editoi joulukuu 2008
    :!:
  • editoi joulukuu 2008
    Mitä ihmettä täällä taas rähjätään? Hetken näytti olevan hieman rauhallisempaa. Käydään nyt joulun viettohon taas kuusin, kynttilöin. Tänä jouluna savuttomina!
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.