Mitä tapahtuu, jos kokeilee "yhtä tai kahta tupakkaa"?Kokemuksia?

Millaisia kokemuksia teillä on siitä, että olette lopettaneet ja kuitenkin sitten pitkänkin ajan kuluttua polttaneet yhden-kaksi tupakkaa? Mitä seurauksia siitä on yleensä? Tuntuu, että kyllähän sitä pystyy hallitsemaan. Mutta pystyykö?
«1345

Viestejä yhteensä

  • Tomppa74Tomppa74 Maaseutu
    editoi tammikuu 2011
    Melko suurella todennäköisyysprosentilla se ei jää siihen yhteen tai kahteen. Niitten yksien ja kaksien väliin jäävä aika alkaa hiljalleen mutta varmasti lyhetä. Kuukausista viikkoihin ei varmaan tunnu vielä hälyttävältä ja vielä voi ylläpitää ajatusta sitten että hallitsee tilannetta... sitten jossain vaiheessa huomaa polttavansa päivittäin ja ainakin joka toinen päivä.

    100% omista "yhden" polttamisista on johtanut tupakoinnin uudelleen aloittamiseen ja siitä syystä en voi enkä halua enää ikinä polttaa sitä "vain yhtä."

    Jos olet nyt savuttomana ja mietiskelet oikeasti vetäisitkö sen yhden niin älä ihmeessä tee sitä!
  • PeTeR 2011PeTeR 2011 Asemattomaksi kauppalaksi taantuva turha taajama Kuopijon ja Kajjaanin välissä.
    editoi tammikuu 2011
    Eipä tapahdu juuri mitään ja jäljelle jää vain hölmistynyt ilme kasvoille muuntautuen kaameaksi pettymykseksi, että kuinkas nyt längistä meni tollainen vanhanaikainen klisee.

    Jos todella meinaat kokeilla ja pilata lakkosi/lopettamisesi, suosittelen mallua, nimittäin savuttomuuden jälkeen laatutupakista maistuvat aromit parhaiten, eli ei kannata ainakaan halvalla antaa itteään panna. Tupakoinnin paradoksi on, että ensimmäiset savut todella maistuvat joltain, aluksi tietysti tyrmistyttävän pahalta, mutta nikotisoituessaan tupakoitsija etsii juuri niitä, koskaan enää tavoittamatta, sillä hengityselimet tervaantuvat ja ihvaantuvat limoineen toimimattomaksi, eli oikeastaan ei kannattaisi polttaa kuin yhdet savukkeet per ihmiselämä...ja epäilen tämän kiintiön ylittyneen kohdaltasi jo aiemmin.

    Helpottaaksesi olotilaasi, kannattaa lopettaa haikailemasta savujen perään, tupakansavu ei ole mikään palkinto, savuttomuuden myötä voit moisen vielä oivaltaa löytäneesi. Tietysti valinta on henkilökohtainen, itsekin olen liian usein valinnut väärin-tai nautinnollisemmin, miten vaan :)
  • editoi tammikuu 2011
    Prikulleen samaan tulokseen tullu ku tomppa.. alkaa kessunpaikkaa löytyä ku niitä syitä etsii sen yhen vetassa :shock:
  • editoi tammikuu 2011
    "Tuntuu, että kyllähän sitä pystyy hallitsemaan. Mutta pystyykö? "

    Oman kokemuksen mukaan ei pysty. Useamman vuoden savuttomuuden jälkeen luulin olevani niin vahva että voin maistaa se yhden. Ja ei todellakaan edes tehnyt mieli tupakkaa, kunhan huvikseni kokeilin. Viikon ajan huijasin itseäni polttamalla "vain sen yhden". Ja kaikista hulluinta tässä on se että ne ekat savut oli tosi kamalan makuiset, mutta niin vaan aktivoitui aivoissa joku osa vaatimaan lisää.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    editoi tammikuu 2011
    En suosita kokeilemista. Harva, aniharva on niin vaffa, että vois noin tehdä. Ja kun on sitten sen kahden jälkeen vaikka kuukaudenkin polttamatta, ajattelee, että voinhan taas ne kaksi, menee viikko ja - voinhan taas ne...kunnes polttaa yhtä paljon tahi enempi kuin ennen. Ja sitten se onkin taas liian myöhäistä, voipi vain todeta, että mä luulin voivani polttaa ne kaksi. Usko niitä, jotka ovat homman sun puolestas testannut, että sinä voisit jo valmiiksi uskoa ettei kannata.

    Kun tähän lopettamiseeni ryhdyin aikoinani, päätin, etten koskaan, en milloinkaan, en kuuna kullanvalkeana enkä mistään syystä polta enkä ota yhtään henkostakaan. Se on se pienimmän riesan tie, kuten Tuntemattomassa sanottiin.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • tutetututetu Helsinki
    editoi tammikuu 2011
    Melisa kirjoitti:
    En suosita kokeilemista.. Ja sitten se onkin taas liian myöhäistä, voipi vain todeta, että mä luulin voivani polttaa ne kaksi. Usko niitä, jotka ovat homman sun puolestas testannut, että sinä voisit jo valmiiksi uskoa ettei kannata.

    Kun tähän lopettamiseeni ryhdyin aikoinani, päätin, etten koskaan, en milloinkaan, en kuuna kullanvalkeana enkä mistään syystä polta enkä ota yhtään henkostakaan. Se on se pienimmän riesan tie, kuten Tuntemattomassa sanottiin.

    Melisa on oikeassa.

    Minulla noin sata epäonnistunutta yritystä päästä irti tupakan orjuudesta päättyi aina "siihen yhteen". Eroon pääsin sillä ajatuksella, että enää ikinä en sytytä yhtäkään.

    Tämä irtipääsy on onnistunut nyt 3 vuotta - enkä ikinä halua ottaa sitä riskiä, että testaisin. Olen tupakka-addikti, eikä minun todellakaan tarvitse testata. Ikinä.
  • editoi tammikuu 2012
    Huonosti käy melko varmasti. Minäkin uskoin 100% etten ikinä polta kun olin niin onnellinen raittiina. Uskoin ihan koko sydämestäni, ettei se johda mihinkään. Se oli täyttä kusetusta.

    Kiinni jäi, että kopsahti. Nyt taas kaikki kurjuus ja sonta eessä. Tehtyä ei saa tekemättömäksi.

    Nyt hitto soikoon painan kallooni sen, että yhtä ei ole olemassakaan. Yksi johtaa aina siihen, että olen taas polttaja.
  • Ansku73Ansku73 Hämeenlinna
    editoi tammikuu 2012
    Niinkuin Allen sanoi; Yhtä tupakkaa EI ole!
    Eli ei kannata kokeilla...
  • editoi tammikuu 2012
    Jos yhden oikein lupaa itse itselleen, se ei onnistu. Voisin kuvitella, että jos olisin vaikka puolitiedottomassa kännitilassa ja sortuisin aamulla tarkempia yksityiskohtia muistamatta, sen voisi ehkä unohtaa, mutta se "luvan kanssa" poltettu johtaa aika varmasti jatkuvaan polttamiseen. Ei ehkä heti, sehän siinä se oveluus onkin, vaan pikkuhiljaa, kuten täällä on mainittukin. Satunnaispolttamista saattaa kestää vaikka puolikin vuotta ja sitä luulee olevansa tilanteen pomona, kunnes kohta imee nurkan takana piilossa pikaröökiä "koska nyt mä tahdon". Eli älkää hyvät ihmiset kokeilko yksiäkään savuja.
  • HalluHallu Lahti
    editoi tammikuu 2012
    Ei kyl kannata koklata, tuntuu jotenkin ihan hullulta ajatukselta kun jokainen tietää riskin ja sen kuin työn ja tuskan takana lopettaminen on -> kannattaako riskeerata ja minkä takia? Yhden tupakin? Miks?

    Jos päättää että polttaminen on ok niin mikäs siinä mutta jos olet lopettanut niin älä hölmöile :D :wink:
  • editoi tammikuu 2012
    Joo se alkaa just sillain salakavalasti. Luulee olevansa vahvoilla, mutta on jo ekasta koukussa jälleen. Ihminen on niin "fiksu", että ei ala heti roihuttelee niitä tupakoitaan putkessa, koska on ollut niin pitkään polttamatta. Tajuaa sen itsekin siinä, että ei kannata olla hullu nyt kun olen jo näin kauan ollut sauvuton.

    Mutta se tupakan himo heräs kovana uudestaan ja pysyy pitkään. Siinä vaiheessa yrittää olla polttamatta juurikin allanin mainitseman ns. turvallisen ajan, jolla muka todistaa itselleen, että ei ole riippuvainen tupakasta.

    Sitten tuntien, päivien tai viikkojen jälkeen kun on yrittänyt pysytellä erossa tupakasta, antaa itselleen luvan polttaa toisen jossain erikoisessa tilanteessa, vaikkapa työpäivän jälkeen perjantaina.

    Lopulta sun on aina saatava perjantaina sitä muka rentouttavaa tupakkaa muuten viikonloppu on pilalla ja olet kärttyinen.

    Ja siitä se lähtee lapasesta, on vain ajankysymys milloin on taas tupakoitsija.

    Koko myrkkykääryle on kamalan kiero pirullinen sontiainen, jonka kanssa ei todellakaan kannata leikkiä.

    Itse pelleilin ja nyt taas edessä tämä lopetus, vaikka vannoin, että viimeinen lopetuskerta oli viimeinen, niin inhottavaa se oli. Mutta vietiin kuin pässiä narusta. Orjana taas puoli vuotta ja nyt taas uudestaan kaikki alusta.

    Se on niin totta, että ei ole yhtä tupakkaa. On vain savuttomuus ja tupakointi.
  • HalluHallu Lahti
    editoi tammikuu 2012
    Balleriina kirjoitti:

    Itse pelleilin ja nyt taas edessä tämä lopetus, vaikka vannoin, että viimeinen lopetuskerta oli viimeinen, niin inhottavaa se oli. Mutta vietiin kuin pässiä narusta. Orjana taas puoli vuotta ja nyt taas uudestaan kaikki alusta.

    Se on niin totta, että ei ole yhtä tupakkaa. On vain savuttomuus ja tupakointi.

    Sulla on se vahvuus että tiedät pystyväsi lopettamaan ja se on jo paljon.
    Tosin eihän tää herkkua oo...
  • editoi tammikuu 2012
    Tää on mun kolmas ja viimeinen lopetukseni, aiemmat kaksi on loppuneet n. 8-9kk päästä lopettamisesta. Ja tietenkin ne on lähteneet yhdestä. Lopulta, eikös polttaminen ole juurikin yksien polttamista.

    Ei yhdessä ole mitään järkeä, ei siitä saa mitään. Paitsi halun polttaa taas yhden. Ja yhden. Tupakassa kun on vielä se jännä puoli, ettei siitä todella seuraa mitään kivaa, toisin kuin vaikka oluesta. Hiprakka muuttaa mielialaa usein paremmaksi, mutta ei tupakka mitään sellaista tee, siitä saa vain ne haitat. Ja ehkä ensimmäisestä sen himpun pyörryttävän tunteen. Mutta mitä ihmettä? Miksi polttaisi? Se ei tosiaan oo palkinto, lähempänä se on rangaistusta kuin palkintoa.
  • Ansku73Ansku73 Hämeenlinna
    editoi helmikuu 2012
    Mä en ymmärrä, että jos haluaa lopettaa tupakoinnin ja päästä siitä saastasta eroon niin miksi edes haluaisi sen yhden?? :shock:
  • editoi helmikuu 2012
    Ei sitä kannata halutakaan. Tuskin edes oikeasti haluaa, luulee vaan haluavansa jostain syystä testata. Kai se on sama kaikissa päihderiippuvuuksissa. Alkoholista eroon päässyt saattaa välilä saada ajatuksia, miltähän maistuisi lasi konjakkia yms..

    Ne pitää vaan opetella kääntämään heti pois sellaiset typerät ajatuksen. Itse olen ainakin täysin nähnyt mihin johtaa tollaiset typeryydet.

    Itseäni harmittaa todella hirveästi se "yksi" minkä poltin. En olisi koskaan uskonut ihan oikeasti, että voisin ikinä, en kuuna päivänä jäädä tähän uudestaan koukkuun! Siis en koskaan olisi uskonut jos joku olisi mulle sanonut, että näin tulee käymään.

    Olin nimittäin niin onnellinen tupakoimattomana. Ei ollut juurikaan mielitekoja enää, elämä oli rauhoittunut ja tuntui ihan hullulta, että olin ikinä muka polttanut. Ei ollut enää tupakan himoja, olin vain onnellinen siitä vapaudesta.

    Että mitä ihmettä päässäni oikein pyöri kun sen yhden kaiken sen jälkeen menin polttamaan? Mitä pyöri kun poltin toisen ja lopulta ajauduin taas nalkkiin. Mitä päässä pyöri kun salasin tämän kaikilta ja joudun kaventamaan sosiaalisen elämän lähes nolliin, että sain vain pössytellä?

    Sen ainakin opin, että nyt en ota enää riskejä yhtään. Ensinnäkin se maistuu todella pahalle pitkän ajan jälkeen, kamala maku jää suuhun, samantien elimistö yrittää ilmoittaa, että lopeta helkkarissa se mitä olet tekemässä ja tulee oireita jotka kertovat myrkyllisten aineiden vetämisestä sisään; pyörryttää, syke nousee jne...

    Ei mitään järkeä.
  • tintt1tintt1 Espoo
    editoi helmikuu 2012
    En ole kokeillut, älä kokeile sinäkään! Pliiiiis! Siinä käy huonosti! :(

    Tupakan hajukin saa minut voimaan pahoin, sen verran aikaa on kulunut lopettamisesta. Olen myös ilokseni huomannut, että ihmiset, joiden kanssa olen tekemisissä eivät tupakoi. Olin siis ainoa.... :oops:
    "Olisinpa lopettanut ennen kuin aloitinkaan!"
     Viimeinen tupakka 4.7.2008
  • editoi helmikuu 2012
    Elämänhalu kirjoitti:
    Millaisia kokemuksia teillä on siitä, että olette lopettaneet ja kuitenkin sitten pitkänkin ajan kuluttua polttaneet yhden-kaksi tupakkaa? Mitä seurauksia siitä on yleensä? Tuntuu, että kyllähän sitä pystyy hallitsemaan. Mutta pystyykö?

    Ei toimi.Piste.Mot.
  • editoi maaliskuu 2012
    Ite just niin vaiheilen nyt, että mennäkö tupakalle vai ei. Kaks päivää ollu ilman, vähän niinku vahingos. Jatkaakko, vai ottaakko taas takapakkia jo kivuttomasti alkaneesta savuttomuudesta.. "koska kuitenki sorrun, ni miks en sit jo nyt"
    Varasin kirjastosta Stumppaa tähän kirjan.
    Taas, niinkuin aina "lopetan sit, voin polttaa siihen asti"

    Ei tosiaan oo mitään fyysisiänikoja, mut vaan huvittais polttaa.. vaikka oonki kipee ja hirvee yskä! Henkiset nikat on paljon vahvemmat mulla aina ku fyysiset..
    Vielä en mennyt!

    ps. sekava ensimmäinen postaus tälle foorumille (: hih
  • editoi maaliskuu 2012
    Itse "lopetin" jälleen uutena vuotena. 15 vuotta tupakointia takana, joukkoon mahtuu lukemattomia lopetusyrityksiä, pisin n. 3kk.

    Ensimmäinen kuukausi meni tällä kertaa hienosti - ei ollut vierotusoireita, vain hyvä fiilis omasta onnistumisesta. Sitten erään typerän riidan jälkeen sallin itselleni hermosauhut ja poltin pari tupakkaa putkeen. Ryhtiliikkeen jälkeen meni taas pari viikkoa hyvin, kunnes oli mukamas työstressiä, ja poltin jälleen pari. Viikko polttamatta, ja jälleen keksin jonkin hyvän syyn... Tahti tiheni, ja tänään ostin toisen askini tänä vuonna, edellisen ostin viikko sitten. Eli ei se taaskaan siihen yhteen jäänyt, saati kahteen. En siis suosittele, kuten eivät muutkaan.

    Itselleni on ollut lohduttavaa löytää tällainen mahtava foorumi ja huomata, että en ole ainoa ikuinen repsahtaja - ja huomata että toivoa on silti :lol: Voin siis jälleen huomenna (koska tämä päivä on jo menetetty...) aloittaa tupakoimattoman identiteettini etsimisen, jättää ensi kerralla sen "yhdenkin" väliin, ja onnistua!

    Summa summarum, ei ole vain sitä yhtä, joten jätä sekin polttamatta!
  • editoi maaliskuu 2012
    Sit kun alkaa miettii, et no tätäkään päivää ei oo enää jäljellä ku 3 h ku voi mennä nukkuu, kyl mä 3 h jaksan. Eikä sen yhen takia kannata alottaa alusta. Syön dallaspullaa! :D
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    editoi maaliskuu 2012
    Eppulin arina oli melkein sama kuin minulle edellisen lopetuksen kanssa vuosituhannen alussa. Kun päättää polttaa "vain sen yhden" on jo tavallaan hiljaisesti antanut itsellensä luvan polttaa enempikin. Ajatusta ei oikeasti edes tunnista, koska päätös polttamisesta tehdään niin kuin itseltäänkin piilossa. Aivot ovat kuin narikassa, silloin voi tehdä mitä vaan ja kiroilla sitten jälkeenpäin. Tapauksia on todella paljon täälläkin. En tässä nyt tuomitse ketään, koska olen itsekin niin toiminut. Mutta onneksi on nyt tämä Stumppi, josta voi lukea asioista jo etukäteen. Ettei tartte sanoa, etten tiennyt, että siinä voi käydä näin :mrgreen:
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • editoi kesäkuu 2012
    Mun mielestä se ei oo niin vakavaa jos pystyy sen jälkeen palata ruotuun.

    Itsekin repsahdin eilen illalla baarissa mutta tänään palasin taas ruotuun enkä ole yhtäkään polttanut vaikka olen ravannut kaupungilla ym. paikoissa ja julkisia kulkuvälineitä odotellessa on ollut tapana vetää ketjussa röökiä.
  • editoi kesäkuu 2012
    Varmaan 20 kertaa kokeillut yhtä tai kahta ja todennut ettei se koskaan siihen jää. Ja hei, jos on lopettanut niin miksi silloin edes pitäisi kokeilla?!
  • OnervaOnerva Valkeakoski
    editoi kesäkuu 2012
    Ei ole olemassa "sitä yhtä"...ainakaan minulle! Jopa 10 vuoden savuttomuuden jälkeen pelleilin yhdellä pikkusikarilla, ja siitä se lähti.

    Monta muutakin aikaisempaa lopetustani on kariutunut juuri siihen yhteen. Taitaa olla sama juttu kuin alkoholistilla, että yksi on liian vähän ja kaksi jo liikaa...vai miten se meni?

    Nyt on jo toinen savuton vuosi aluillaan, enkä ole edes aivojen kaukaisimpaan lokeroon jättänyt ajatusta mahdollisuudesta enää ikinä kokeilla sitä yhtä. Tiedän, että kamalalta maistuu, tulee huono olo ja karmea potutus kaupan päälle!

    Tupakatonta loppuelämää (!)kaikille!graphics-cigarette-593387.gif
  • editoi kesäkuu 2012
    ritva-käärme kirjoitti:
    Mun mielestä se ei oo niin vakavaa jos pystyy sen jälkeen palata ruotuun.
    Hmmmm. kuinka monta kertaa ajattelit palata ruotuun , ajattelin vain miksi kiusaat itseäsi ?

    tosiasia on ettei sitä "yhtä tupakkaa" voi nauttia , kuten tässä ketjussakin moni on kertonut.
    kuten myös itselläni yksi lopetus meni mönkään sen " yhden " poltettuani. tuli vuosi poltettua.
    nyt yli 4 vuotta ilman ja ei ikinä yhtäkään !
  • editoi kesäkuu 2012
    Minä en voi kokeilla yhtään tupakkaa, huonosti siinä käy.
  • OikkuOikku Rauma
    editoi kesäkuu 2012
    Sama juttu, viimeksi kun lopetin olin viisi vuotta polttamatta! Sitten otin yhden ja viikon päästä sujuvasti kärytin askin päivässä. Niinpä olen nyt päättänyt tehdä asian helpoksi itselleni, kieltäydyn vain siitä ensimmäisestä :-).
  • editoi kesäkuu 2012
    tupakoimata kirjoitti:
    ritva-käärme kirjoitti:
    Mun mielestä se ei oo niin vakavaa jos pystyy sen jälkeen palata ruotuun.
    Hmmmm. kuinka monta kertaa ajattelit palata ruotuun , ajattelin vain miksi kiusaat itseäsi ?

    tosiasia on ettei sitä "yhtä tupakkaa" voi nauttia , kuten tässä ketjussakin moni on kertonut.
    kuten myös itselläni yksi lopetus meni mönkään sen " yhden " poltettuani. tuli vuosi poltettua.
    nyt yli 4 vuotta ilman ja ei ikinä yhtäkään !

    No itse ainakin lankesin siihen "yhteen" josta tuli baari-illan takia kaksi mutta seuraavana päivänä palasin tiukasti ruotuun ja yhtäkään en ole sen jälkeen polttanut..
  • editoi kesäkuu 2012
    Minusta sekin on jo erävoitto jos ei muuten polta lainkaan mutta baarissa polttaa kaksi, jotta en mä repis ressiä kunhan ei tosiaan karkaa mopo käsistä :-)
    Joskin itseni en anna sortua siihen yhteenkään, ei sovi mulle...
  • editoi kesäkuu 2012
    Ei kannata.Miksi pitäisikään alkaa " urheilla " :), kun tupakka on niin pahaa.
    Mä ainakin jäisin taas kaipaamaan sitä seuraavaa, tiedä sitten muista.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.