Kuinka olla ilman.

Moikka,

Olen 31-vuotias lapseton nainen. Aloitin tupakoinnin jo yläasteelle siirtyessäni eli n. 17- vuotta sitten. Pöllittiin kaverin vanhempien light- tupakoita ja hihiteltiin kun ei jääty kiinni. Yläasteella sain jo itse tupakkaa kiskoilta, ikäraja kun oli 16 vielä silloin. Merkki vaihtui punaiseksi jo 15- vuotiaana. Lukio aikaan poltin askinkin päivässä mutta täysi-käisenä olen polttanut n. 7 tupakkaa päivässä baari-iltoja lukuun ottamatta.
En ole oikeastaan koskaan aikaisemmin halunnut edes lopettaa tupakointia sen terveyshaitoista tai muista haitoista huolimatta. Parina viime vuonna useampi ystäväni on lopettanut ja ajatus alkoi hiipimään mieleeni että josko minäkin.

Tänä kesänä (2011) päätin että nyt loppuu, ajattelin että poltan ne tupakat jotka askissa on ja se on sillä selvä. Ei pitäisi olla vaikeaa kun poltan niin "vähän". Ja kakat. Säännöstelin viimeistä askia kolme tupakkaa päivässä kaksi päivää ja sitten telttailemassa tupakkaa oli mennyt jo klo 10.00 mennessä kolme. Se ajatus jäi siihen. Seuraava yritys oli 16.11. Tänä valmistauduin henkisesti jakerroin ystävilleni sosiaalisessa mediassa että lopetan ja kaikki oli hyvin kolme päivää. Lankesin.
Seuraava yritys alkoi vahingossa kun sairastuin keuhkoputkentulehdukseen itsenäisyyspäivän alla. Neljä päivää ilman-> pikkujoulut, repsahdus jatkuu yhä. Sähkötupakka on ostettu/ kokeiltu. Nikotiini-inhalaattori ostettu/ kokeiltu. Purkat ja laastarit liian vahvoja minulle nykyään 3-4 tupakkaa päivässä polttavalle.

Ymmärrän ja tiedostan haitat. Suurin toiveeni olisi saada lapsi johon tupakointi ymmärrettävästi omalta osaltaan vaikuttaa. Edes tämän tiedostaminen ei tunnu saavan järkeä päähäni. Olen tehnyt taas päätöksen lopettamisesta 1.1.2012. Toivon että tällä kertaa päätös pitää. Ongelmani taitaa olla psykologinen enemmän kuin fyysinen. Itsehillintää ei tunnu olevan ollenkaan. Masennus hiipii takaraivoon saamattomuudestani.

Katsotaan kuinka käy. Nyt on ainakin paikka jossa vuodattaa "nimettömänä". :D

Viestejä yhteensä

  • editoi joulukuu 2011
    Voi älä masennu työttö hyvä. Olen samanlainen "luuseri" (huumorilla huom. :) )kuin sinäkin, eli lopetuskertoja on kertynyt jo lukematon määrä ja aina tuntuu kaatuvan siihen, että kun ei vain tunnu sitkeys riittävän.

    Olen myös tehnyt päätöksen, että 1.1.2012 on ensimmäinen savuton päiväni ja todella toivon että nyt onnistuisi. Kyllähän se aina "syö miestä" kun huomaa että taas palaa tupakki huulessa.
    Tällä kertaa uskon, että minua auttaa se, että mieheni on myös lopettamassa, joten houkutukset repsahtamiseen ainakin tällä kertaa ovat vähäisemmät kuin ennen. Usko ja toivo ovat tällä kertaa kovat onnistumisen suhteen.

    Ajattelin ensin, koska niin monta repsahdusta on takana, että tulen tänne vasta sitten kun olen oikeasti onnistunut olemaan hetken savuttomana, mutta kun luin tarinasi en saanut pidettyä suutani kiinni.

    Älä siis masennu, vaan yritystä kehiin eikä anneta periksi. Kyllä tässä vielä onnistutaan!
  • editoi joulukuu 2011
    Kiva että on joku muukin täällä joka samalla päivällä aloittaa savuttoman elämän. Ajattelen asian niin etten lopeta mitään vaan aloitan jotain hyvää. Positiivisen ajattelun voimaa? :-) Ehkä toimii, ehkä ei. Muutama päivä enää jäljellä savullista elämää. Sitten sen loppuu. Oikeesti. Aikuisten oikeesti. Loppuuhan? :D
  • editoi joulukuu 2011
    Kyllä positiivisella asenteella on varmasti merkitystä, sillä emmehän ole luopumassa mistään vaan saamassa kaiken.

    Suunnittelin, että kun raketit ammutaan puolilta öin niin samlla lentää jäljellä olevat kääryleet maahan ja kengän korolla perään niin lujaa ettei jäljelle jää muuta kuin ruskea pläntti!
    Sunnuntaina saattaa olla muutenkin jotakin krapulan puoleista, ettei haittaa jos sängyn pohjalla parantelee pahimmat pyörrytykset pois päiväjärjestyksestä.

    Ai niin, työkavereille pitää vielä muistuttaa, ettei sitten mitään kauheen vaikeita työtehtäviä alkuviikolle (jos mahdollista) kun välttämättä tuo ajatuksenjuoksu ei tule olemaan sitä parhainta laatua heti maanantaina :) .

    Luin jostakin, että joku happoinen tuoremehu (esim. karpalomehu) nopeuttaa nikotiinin poistumista verestä. Sitä suositeltiin juotavaksi 3:na ensimmäisenä päivänä. Aion kokeilla onko asiassa perää. Myös oli mainintaa (mistä en ole aiemmin huomannut mainintaa) että nikotiinin poisjääminen muuttaa hetkellisesti sokeriaineenvaihduntaa (tai jotakin sellaista) joka aiheuttaa sitä pyörryttävää tunnetta kun aivot saavat kyllä happea tehokkaammin kuin ennen mutta eivät riittävästi ravintoa. Eli alkuun olisi hyvä rytmittää ruokailuja siten että ruokamäärä per päivä voisi pysyä samana, mutta söisi useammin pienempiä annoksia. Pitää testata myös tämä, että helpottaako yhtään tuohon pyörryttämiseen ja väsymykseen mikä on ollut joka kerta seurauksena lopetuksen alkupäivinä.
  • editoi joulukuu 2011
    Hei. Huomasin tämän keskustelun selaillessani. Olen itsekkin päättänyt lopettaa 1.1.2012. Olen polttanut n. 5 vuotta ja lähinnä pelkkää punaista.

    Olen yrittänyt jo monesti lopettaa tupakaointia,koska eihän siinä mitään järkeäkään ole, mutta terveysriskeistä huolimatta aina on tullut lopulta lipsahdettua polttamaan.

    Ja lähinnä syynä lipsahdukseen on juuri ollut se kun jotain vastoinkäymisiä on tullut, niin jo tottumuksesta sytyttää sen tupakan ja jatkaa polttamista. Toki ystäväpiirinikin on suhteellisen tupakoivaa tyyppiä... :s

    Mutta tsemppiä kovasti kaikille lopettaville ja yritetään kaikki pysyä nyt tulevana vuotena siinä savuttomuudessa ja hyvät uudet vuodet! :)
  • editoi tammikuu 2012
    Jaahas. Päivä kaksi menossa. Huimausta ja hillitön himo päästä tupakalle. Yritän keskittyä siihen on ihan naurettavaa jos ei kestä edes kahta päivää ilman. Kestää, kestää. Huomenna on jo sitten helpompi. ehkä. :-)
  • editoi tammikuu 2012
    Täällä vähän samoja fiiliksia. Ei mene viittä minuuttia ettei oo tupakka mielessä, nyt siis toinen päivä ilman.

    Mutta kestää kestää. Tunti kerrallaan, jokainen tunti on saavutus, näin minä ajattelen. Mihin me sitä tupakkaa tarvitaan, ei mihinkään? Selvitään ihan hyvin ilmankin!
  • editoi tammikuu 2012
    Su 1.1.2012 ilman tupakkaa
    Ma 2.1.puolikas tupakka
    Ti 3.1.puolitoista tupakkaa
    Ke 4.1.mieli tekee ihan pirusti. Nikotiini-inhalaattori ja sähkötupakka mukana, ei tunnu vievän intoa..

    Yöllä valvoo, päivällä väsyttää. Huimausta yhä.

    Ilmottauduin myös korvaushoito-yrityksen sivuilla olevaan lopettamisen apuohjelmaan. Oli outo tai sitten minä vaan tyhmä.. :-)
  • editoi helmikuu 2012
    Moikka kaikille! Itse olen poltellut tupakkaa säännöllisesti jo vuodesta 1991. Lopetus yrityksiä on olluta takana useita. Parhaimmillaan olen ollut polttamatta melkein 2 kk.

    Nyt ajattelin lopettaa kuitenkin "luomuna". Lopetin 1.1.12 eli tällä hetkellä on menossa neljäs vuorokausi ilman röökiä. Tiukkaa on tehnyt eilinen ja tämä aamu. Taistelujen kautta voittoon! Nannalle pitää sanoa, että lopeta ihmeessä sen nikotiinin vetely kaikissa muodoissa. Se ainakin omalla kohdallani vain pitkitti ja vaikeutti tupakan lopettamista.. Tsemppiä!
  • editoi tammikuu 2012
    Täällä kyllä eriävä mielipide korvaushoidoista. Luomuna olen yrittänyt muutaman kerran, ja aina viimeistään viikossa polttanut, koska nikotiiniriippuvuus on sitä luokkaa. Tässä on toki eroja, ja toiset pystyy siihen, minä en. Siksi kannattaakin valita itselleen sopiva keino, ja jos keho oikeasti vaatii sitä nikotiinia sen sorttisesti, että se korvaushoito auttaa edes pääsemään pahimmasta tapariippuvuudesta irti ennen kuin alkaa vierottaa itseään nikotiinista, niin se kannattaa :)

    Itselläni ensimmäiset 3 päivää lopettamisen jälkeen ovat nyt olleet helpommat kuin koskaan aiemmilla kerroilla, ihan vain purkan ansiosta. Toki suunnitelmat on jo tehtynä purkan lopettamiseksi aikanaan, ei sitäkään voi ikuisuuksia syödä. Mutta katsotaan miten menee, minusta tähän ei ilmankaan olisi, yksinkertaisesti ei pää kestäisi.

    Voimia! Kyllä, sinä voit olla ilman. Vaikeaa se on, mutta jossain vaiheessa palkitsee.
  • TimothyTimothy Etelä-Karjala
    editoi tammikuu 2012
    Tässä sodassa mitä me käydään Mr Nikkistä vastaan on kaikki keinot sallittuja. ;-)

    :thumbup:
  • editoi tammikuu 2012
    Day 17. still going strong :D
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.