Karkauspäivän lopettajien maja
arkuuto
Etelä-Pohjanmaa
No, niin tässä tämä kaivattu maja nyt on. Uskon, että olemme jo ansainneet nämä uudet puitteet.
Ensi viikolla tulee täyteen jo 10 viikkoa, joka on kahden kuukauden jälkeen seuraava isompi tavoite
Kyllä tuo tupakka vielä käy mielessä mutta yhä helpommin sen saa siirrettyä syrjään. Eihän se ole mikään yllätys, että mielessä käy, kun on tullut poltettua ainakin 45 vuotta. Tupakka on kuulunut osana kaikkeen tekemiseen. :evil:
Olen tosi iloinen, että olen jo näin pitkällä tässä prosessissa. Saa kokea ja nauttia kesä ilman tupakkaa,,--- aivan kuin silloin vuosikymmeniä sitten, -- nuorena ja lapsena :roll:
Tsemppiä kaikille, jotka olette taipaleella kohti savuttomuutta ja vapautta orjuudesta :-) :-)
Ensi viikolla tulee täyteen jo 10 viikkoa, joka on kahden kuukauden jälkeen seuraava isompi tavoite
Kyllä tuo tupakka vielä käy mielessä mutta yhä helpommin sen saa siirrettyä syrjään. Eihän se ole mikään yllätys, että mielessä käy, kun on tullut poltettua ainakin 45 vuotta. Tupakka on kuulunut osana kaikkeen tekemiseen. :evil:
Olen tosi iloinen, että olen jo näin pitkällä tässä prosessissa. Saa kokea ja nauttia kesä ilman tupakkaa,,--- aivan kuin silloin vuosikymmeniä sitten, -- nuorena ja lapsena :roll:
Tsemppiä kaikille, jotka olette taipaleella kohti savuttomuutta ja vapautta orjuudesta :-) :-)
v
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.
Viestejä yhteensä
Hyvältä näyttää sinun taivallus!
Stemppiä jatkoon!
Kerro siitä, mikä saa vuoden savuttomuuden jälkeen tupakoimaan...
Koska voi olla "varma" siitä, että on voittanut tupakan orjuuden :?:
Olisi se hienoa, jos tämä parempi elämä nyt voittaisi ja nikkisherra kotoaisi loppu elämäksi :thumbup:
On taas kerran todettava, että tämä stumppilandia on meille lopettaville tosi mahtava, kannustava ja tukea antava foorumi.Kiitos taas kerran kaikille, jotka täällä pohditte tuota tupakan ylivaltaa.... tai,, tai,, siitä vapautumista... :-)
Näyttää siltä, että kun aika kuluu niin alkaa unohtaa, miksi pitää lopettaa tuo tapa, joka on kuulunut nniin tiiviisti jokapäiväiseen elämään......... Onkohan terveysvaikutukset jo unohtumassa :shock:
Mutta tietysti savuttomana huomiseen ja mieluusasti koko loppuelämän.....
Tsemppiä kaikille, jotka olette savuttomalla taipaleella.........
Tuoksuvaa kesää meille kaikille :thumbup: :-D
Olen lukenut paljon tekstejäsi ja saanut niistä paljon voimaa tässä prosessissani. Sinulla on paljon samaa historiaa kanssani ja hiihtämäsi ladut on tosi hyvät hiihtää perässä
Näyttää hienolta ja toivon etten saa sinua koskaan kiinni tässä hienossa prosessissa
Joko kevään merkit näkyy, sitten pian tulee kesä ja ne uudet lapsuudenajan tuoksut
Tsemppia kaikille siinä omassa tekemisessä kohti orjuudesta vapaata elämää
Ollaan toistemme tukena,niin tavoite varmasti saavutetaan.... TSEMPPIÄ...
Niin, empä tiedä onko siihen olemassa mitään yksiselitteistä syytä, tuota olen itsekkin pohtinut. Savuttomuus oli jo itsestään selvää, osa mua. En ajatellut, saatika kaivannut sitä. Mielessä ei käynyt et olisipa kiva mennä tupakalle.
Sitten moni ihminen alkoi samaan aikaan kyselemään, vieläkö oon ollu polttamatta, joko oon taas polttanu..
Ensiksi ketutti, ku kaikki kyseli, ajattelin et onko noi oikeesti niin tyhmiä, et en kai nyt enään alkaisi polttamaan..Mut siitähän se sit lähti.
Jotenki noi kyselyt sai aikaan sen, että tupakka alkoi taas pyöriä mielessä, ja leikittelin ajatuksella polttaa "vaan sen yhden". Meni ehkä viikko, ja sittenhän mä jo seisoin tuol pihalla polttamas "vain sen yhden". Ja taas seuraavana päivänä meni yks, ja seuraavana meni vissii jo kaks. Ja se johti tähän, et tässä taas ollaan. Kokemassa uudestaan ekoja savuttomia päiviä, viikkoja..
Kyllähän se ketuttaa NIIN paljon, mut oon huomannu, et sitä ei saa liikaa ajatella. Tehty mikä tehty ja nyt tärkeintä on katsoa eteenpäin
Mutta nyt tiedän, että savuton elämä on niin paljon parempaa ja ainakaan itselleni ei ole olemassa "sitä yhtä".
Niin kuin on tullut todettua, niin oma elämä on vähän kovilla tällä hetkellä, mutta kuitenkin haluan olla täällä teidän joukossa niin paljon, kuin vaan pystyn.
Äitini tilanne näyttää hyvin pahalta ja oma usko meinaa välillä hiipua, mutta jostain se sitten taas löytyy, kun sitä tarvitaan.
Jäin miettimään noita uudelleen aloituksia ja niitä tuntemuksia.
Itsellänihän näitä lopetus kertoja on paljon ja pisin tupakoimaton aika on ollut viisi vuotta ja sitten puolentoista vuoden ja tietenkin lyhyempiäkin.
Se on niin kuin sarkku tuossa puhui (antakaa anteeksi jos teidän nikit menee väärin), ei mitään järkevää selitystä ole sille uudelleen aloittamiselle.
JOkuhan siinä varmaankin on sellainen juttu, että kokeilempa nyt vähän polttaa,(tai jonkun tilaisuuden kunniaksi, esim.loma) kun on niin pitkään ollut savuton, että miltä se maistui ja sitten taas jatkan savuttomuutta. Mutta surullista ja niin totta, näin ei ole ikinä käynyt. Vaan sauhuttelu on jatkunut siitä vuosia sen ensimmäisen jälkeen.
Ja vaikka tämä lopetus on ollut huikeasti erilainen, kuin koskaan ennen niin silti uskon, ettei se erossa pysyminen lopullisesti ole sen mutkattomampaa kuin ennenkään, eli tarkkana täytyy olla ja päätöksessä pysyä....tuli mikä tuli vastaan.
JOten ihan täällä nöyränä edelleen mennään, mutta onnellisena savuttomuudesta.
Kymppi viikkoa odotellen :-)
Tmk, kyllä minä ainakin vielä olen ihan hyvällä tiellä ja kunjoitan kovasti tuota aikaa, jonka olen saanut jo elää savuttomana.
Kyllä tuo tupakka mielessä liikkuu, mutta ihan hyvin sen kanssa on tullut vielä toimeen. Olihan se kaverina niin tosi kauan mutta kyllä todella kesti paljon aikaa ymmärtää miten katala tuo käärylä-kaveri on kaikki nämä vuodet ollut :x
Sietää edes tässä elämän vaiheessa häipyä elämästäni :roll:
Syöpäkääryle se kauan pyrkii hivuttautumaan salaa ajatuksiin. Sen kans pärjää kun tietää että se on vain väliaikaista nikkistä joka koukuttaa. Aina kun muistaa että huomenna on uusi päivä. Silloin mielessä muut asiat.
Tsemppiä jatkoon :thumbup: :thumbup:
Viimeinen tumpattu 22.5.2011
Itselläni tämä on raskauksia lukuunottamatta ainoa lopetuskerta, kauan ja hartaasti valmisteltu. Vielä ei ole tehnyt kertaakaan mieli tupakkaa, mutta pidän itseäni kyllä ikuisena nikotinistina joka saa lopun elämää olla skarppina. Tällä hetkellä tuntuu mahdottomalta ajatus sytyttää tupakka mutta koskaan ei voi vannoa.
Pysytään tarkkana ja nautitaan tästä raikkaasta uudesta elämästä
Kyllä, olen samaa mieltä, että skarppina kannattaa elää tästvastedes
Olen lukenut teidän taivallusta täällä ja annan suuren arvon sille esikuvalle, jota te molemmat edustatte tässä prosessissa, kun ollaan tiellä, ---etsimässä sitä terveellisempää ja vapaampaa elämää;;;; siis vailla suurta orjuuttajaa :roll: :-)
Tsemppiä meille kaikille, jotka haluaa siitä pahasta eroon
Kuten mainittiin, polttamisen aloittamiseen ei löydy järkevää syytä. Kaikki syyt ovat järjettömiä, jos tarkaan ajattelee. Ja toivottavasti kaikki ehtivät ajatella tarkkaan ja laskea sataantuhanteen, ennen kuin tekevät tuon teon ja polttavat. Varsinkin kun ollaan hyvässä juoksussa savuttomaan elämään. Olipas sarrna! :oops:
No joo, mutta tarkoitus oli tietenkin olla kannustava.
Olen aina oikein hirmuiloinen,
Minun pitää valitettavasti pysyä vielä tuolla päätöksen tehneiden puolella, viime viikolla riskipeli realisoi kaikki riskit, eli ratkesin taas muutamaan otteeseen polttamaan. Ensin vappuna ja sitten vielä perjantaina saunaillassa.
Nyt sitten jauhetaan taas nikkispurkkaa nolona...
Pöh. Pitänee lopettaa tuo alkoholinkin käyttö toistaiseksi.
Minulla on ollut muutamana päivänä toi tupakka omituisesti mielessä, sillä seurauksella, että muutaman siiderin jälkeen lauantaina maistoin,,,voi kamala miten pahaa...hiprakassakin. Maistoin ja poltin yhden. Koko ajan syyllistin itseäni tekemisestäni ja silti tein. Aivan järjetöntä.
Nyt olen kamppaillut tämän tilanteen kanssa tässä pari päivää ja todella joutunut hakemaan taas niitä syitä miksi lopetin.
En sen yhden jälkeen ole polttanut, vaikka pari kertaa kyllä olen pohtinut luovutanko.
Tää on niin karsee asia koko tupakka. Että se todellakin on huume. Ja se iskee siihen kohtaan, kun ihminen on heikoilla. Olen niin hiton väsynyt tähän kaikkeen rumbaan mitä omassa elämässä tapahtuu ja tämä hirvittävä aine vielä tuolla mielessä piinaa.
Nyt kyllä tuntuu paremmalta, kuin kertaakaan sen lauantai illan jälkeen.
Mutta on se juuri niin, että joku käsittämättömän typerä ajatus lähtee liikkeelle humalassa tutuissa kuvioissa ja tupakoivien seurassa. Mä niin toivon itseni takia, että tämä oli tässä, etten tarvitsisi enää toista kokeilua koskaan.
Että pysyisin savuttomana ja löytäisin noihin salakavaliin hetkiin voiman olla edelleen savuton.
On ehkä vähän sekavaa tekstiä, mutta sekava on mielikin.
Elä anna elämän vaikeuksien ja surun murtaa tuota sinun mahtavaa asennetta tässä yhteisessä prosessissa. Lue noita sinun blogejasi, itse olen saanut paljon voimaa ja asennetta noista sinun teksteistäsi :thumbup:
Älä anna tuon yhden jutun vaikuttaa tähän meidän yhteiseen prosessiin. Unohda se ja jatka tätä hienosti alkanutta savutonta matkaasi.
Sinulla on syystäkin mieli maassa mutta sitä asiaa ei tupakka millään lailla paranna, sen kyllä itsekkin tiedät.
Palaa siihen alkuhetkeen, kun Allen Carrin teksti antoi oivalluksen, miksi ja miten tupakointi pitää välittömästi lopettaa
Voimia Salsa ja jatka kuten tähänkin asti, koetaan kesä uusilla aisteilla,,-- savuttomana
Tämä tupakan poltto on iso ongelma,,, mutta ne muut elämän asiat ja murheet ovat asioita, joita ei voi tupakoimalla lievittää..
Voimia ja tsemppiä Salsa, tiedän sen, että sinä klaaraat tämän ongelmasi ja prosessi jatkuu kohti savutonta kesää;;;; eikö niin Salsa :-) :-)
Edelleen savuttomana sen yhden jälkeen. Ja näin mennään.
Niin kuin sanoin, niin kaksi päivää tuossa kipuilin, mutta nyt on taas hyvin selkeenä ne syyt miksi en halua polttaa. KIitos tämän foorumin ja Carrin.
Oli yllättävän terapeuttista myöntää tuo lipsahdus täällä. Koska vain sitä kautta pystyin antamaan itselleni sen anteeksi ja nähdä miten mitätön se yksi oli tämän savuttoman tavoitteeni rinnalla.
MÄ luin kaksi päivää täällä muiden kirjoituksia ja todella hain tukea ja onneksi sitä sain Ja kyllä on kiva, että meillä on myös tämä maja missä on helppo kertoa tapahtumista.
Viikonlopun henkisen romahtamisen jälkeen nyt näyttäisi taas olevan parempi olo.
Joten savuttomana jatketaan kohti kesää.
Kaatuihan Lasse Virenkin aikanaan ja voitti kilpailun silti :-)
Olen samaa mieltä, että tämä foorumi jo sinällään antaa motivaatiota tässä prosessissa. Luen näitä eri ketjuja usein, ne ovat tosi mahtavia ja monesti saa nauraa hienoille "letkautuksille".
Menneitä ei muistella, vain tulevalla on tässä prosessissa merkitystä ja sehän on savuton, uusi elämä.
Kiitos Melisa kukasta, se koristaa tätä uutta majaa. Sinun esimerkkisi tässä prosessissa antaa uskoa,että tuon riippuvuuden tupakkaan voi todella voittaa
Kymmenes viikko toteutuu jo huomenna;; JEA
En ole aiemmin ymmärtänyt miten tärkeää on armahtaa itsensä ja jatkaa matkaa lipsahduksesta huolimatta. Aiemmilla kerroilla se asia on aina jäänyt kalvamaan mieltä, mutta nyt sain asian käsiteltyä ja pystyn jatkamaan savutonta matkaa hyvillä mielin.
Elikkäs hyväntuulinen salsa on täällä taas
Jei, oiskohan bullakaffen paikka huomenna
Huomenna juhlitaan täysiä kymmeniä.. on tämä mahtavaa, kunpa tämän olotilan saa vain säilyttää, on niiiin paljon parempi kuin, jos polttelis koko ajan ja miettisi lopettamista
Nyt on tavoitteena se, että kuukausien määräkin voidaan ilmoittaa kaksinumeroisesti
Uskon, että tuo on mahdollista tämän mahtavan stumppilandian ihanien ihmisten esimerkillä ja ennen kaikkea heidän antaman tuen tuella,-- kiitos siitä Teille kaikille....
Jees,, hyvä me, olemme vapaita mutta skarppina silti
Uusin aistein uuteen kesään;; tsemppiä kaikille omalle taipaleelle tässä uuden elämän opettelemisessa
Kun näin pitkä aika on jo kulunut siitä viimeisestä niin on jo tapaorjuutta, jos vielä haluaa polttaa,,,;; tai sitten on vielä sen verran nuori, että on varaa myrkyttää omaa,,;;;;;;;;; kaippa itsellekin RAKASTA omaa kehoa :roll:
Oli tarkoitus kirjoittaa siitä ihanalta tuoksuvasta uudesta ja yli 40 vuotta kadoksissa olleesta kesästä,,, siis kokemusperäisesti
-- Savuttomana ja aistit herkkinä kohti uutta kesää, jonka tuoksut jälleen voi kokea,,-- muutaman kymmenen vuoden tauon jälkeen
On se vaan järkyttävää, miten huumeet saa meistä yliotteen ja orjuuttavat meidät :twisted: :twisted: ;;;;;;;;; mutta tämä stumppilandia on se todellinen voittoon tähtäävä taistelutanner tuota orjuuttajaa vastaan
JEE ja kohti vapautta
Ittelleni kolmas kuukausi oli asteen vaikeempi kuin aiemmat.
Tupakkaa en kaivannut mutta jotenkin tylsää, alkuriemulointi ohi.
Stumpilla sekin kriisi kirjoittamalla ohi.
9kk:n kohdalla alkoi sitäpaitsi sujumaan. Kaivattu savuton elämä.
Olen kierrellyt noilla sinun tumpittomilla tiluksilla ja puhtaaksi todennut
Olet käynnistänyt prosessisi loppuetapin , tiedän, että se on sinulle yhtä helppo, kun näiden tiluksien hoito;; Olethan onnistunut alistamaan herra nikkisen härkineen käytännön töiden suorittajaksi. Eihän se töiltään jaksa sinua kuisata, ,, taitaa jo hieman pelätäkin noin määrätietoista toimintatapaa
Tsempiä siihen loppurutistukseen
Ansaitsematon tukesi vei sanattomaksi,
nöyrä kiitokseni. Ole siunattu.
Ja savuton
Jos olisi entinen minä niin kyllä olisi mennyt tupakkaa, kun katselin tuota Suomi-Kanada peliä. Mutta nykyään tuota peliäkin saattoi katsella ilman mitään paniikkia tupakalle menon voksi.
Sateista on, mutta savuttomuus antaa tähän harmauteenkin ilon aiheen
Tsemppiä kaikille jokaisen omaan prosessiin kohti savutonta elämää, josta saa uudet aistit, joilla taas voi nauttia uudella tavalla kesästä
On niin kovasti nyt erinäköistä härdelliä elämässä...hyvää ja ei niin hyvää, mutta savuttomana mennään
Minulla myöst taitaa olla vaikeampi tämä kolmas kuukausi, niin kuin tillukas myös tuossa omasta menneestään mainitsi.
Hyvä kuulla jonkun toisen samankaltainen kokemus, antaa paremmin jaksamista itselle.
Se on jännä, kun ei omia edellisiä lopetuksia muista niin tarkasti, että muistaisi missä oli hankalat hetket. JOten kiitos tillukas tuosta muistosta :-)
Tänään uutta asuntoa katsomaan ja nenä kohti uuden näköistä tulevaisuutta savuttomana
Ihana kuulla arkuuto, että sinulla menee siellä hyvin, aina yhtä mukava lukea sinun hyviä tekstejä, joten kiitos sinulle myös :-) .
Ihanaa äitienpäivää kaikille :-)
Joo en minäkään niin muistaisi, mutta Stumpista löytyy arkistoituna oma historia.
Ja esim. jos vaikka retkahtaa niin voi tehdä sitten eri tavalla.
Ai niin totta! Pitää ensin kirjoittaa se oma historiansa.
Tsemppiä kaikille!
Kiitos Tillukas käynnistä ja kannustuksesta :-)
Hienoa, että ehdit tilusten hoidoilta vierailemaan. Onko nikkis-herra pysynyt nöyränä tilanhoitajana :?:
Tämä stumppi on tosiaan siitä hyvä, että kunkinhetken tunnelmat tallentuu tänne, kunhan vain ne aina ajallaan kirjaa muistiin.
Minä en ole vielä kirjoittanut paljoa omasta lopetushistoriastani, siis ajasta ennen karkauspäivää. Se johtuu vain siitä , että olen ollut niin innoissani tästä prosessista, pitää vain hehkuttaa näitä positiivisia tunteita
Mutta alku on mielestäni hyvä ja mikä tärkeintä en ole vielä koko tämän prosessin aikana epäillyt tekemääni päätöstä;;; Olla savuton loppuelämäni ja toivon, että sen myötä saan olla vapaa tupakan akuuteista taudeista..... Menipä syvälliseksi
Kaiken kaikkiaan tupakka tosiaan on yhä harvemmin mielessä ja, kun ehdotuksia olkapäältä tulee, niille on yhä helpompi hymähtää, koska päätös on ja pysyy
Tsemppiä kaikille omassa työssään kohti uutta, vapaata ja raikasta elämää..
UUsin aistein kohti uudelta maistuvaa kesää
Kirjoitit:
"Minä tiedän sen tosiasian, että vähän yli kahden kuukauden savuttomuus
ei vielä merkitse paljoa yli 40 vuoden savuttelun jälkeen."
Kyllä se merkitsee kaikkea. Rakentaako hiekalle vai kalliolle.
On pohja ja perustus.
Muistan itse, kuinka jumalattoman ylpeä olin itsestäni 2 kk:n savuttomuuden jälkeen. En nimittäin ollut juurikaan ollut sellaista aikaa yhtä soittoa savuton.