Syyskuun lopettajien suuri laihdutusketju

13

Viestejä yhteensä

  • editoi tammikuu 2016
    Hyvä, että täällä on muitakin suklaahimoisia. Hyvä ja hyvä... :wink:
    Mulla meinas jäädä joulusta päälle ihan mahdoton himo. Ei meinaa päästä kaupasta pois ilman suklaapatukkaa.
    Onneks on joulusuklaat nyt syöty. Ja liikkeelle taas kun pakkaset helpottaa. Kävelylenkit on jäänyt vähemmälle. Yks päivä kävin kaupungissa ja jätin auton keskelle kaupunkia parkkiin ja hoitelin kävellen kaikki asiat: KELA, kirjasto, apteekki, ruokaostokset. Siinä tuli vähän askelia.

    image

  • editoi tammikuu 2016
    No niin. Kävinpäs äsken taas vaa'alla ja nyt se näytti 102.5 kg. Suunta on oikea
  • BCBC Helsinki
    editoi tammikuu 2016
    Tuo porkkanoiden napostelu on muuten hyvä idea :thumbup: . Duunikaveri suositteli samaa (omaa kokemustaan kertoi). Ja niin minä taisin edellisellä lopetuskerrallakin tehdä. Parempi porkkanoiden rouskuttelu kuin jatkuva suklaan, karkin ja voileipien syönti :D .
    Liikuntaa lisäilen myös. Tänään reilun tunnin sulkapallopeli! Tulihan hiki, mutta hengitys kulki siedettävästi. Jos vielä polttaisin, olisin varmaan pyörtynyt :mrgreen: . Ja uusi vuoro on varattu ensi sunnuntaille. Josko tuosta viikottaisesta sulkkiksesta tulisi pysyvä tapa. Ja siihen vielä kävelyä ja viikottainen jooga (käynyt nyt kaksi kertaa), niin ehkäpä saan nyt nousussa olevan painokäyrän vaihtamaan suuntaansa...

    image

  • editoi tammikuu 2016
    Huhheijaa, yötyöt menossa joten unohtuipa eilen koko punnitus. No aamulla kun kotia pääsee käyn kyllä puntarilla. Herkkulakko on toiminut... no aika hyvin.Viikonloppuna tuli vähän mässättyä, ja leivoin sitte kakun jota tietysti piti syödäkin... :mrgreen: :shock:
    Mites muitten alkuvuosi on mennyt? Tänään ajattelin ihan tosissani että menen ja ostan tupakkaa. Mutta onneksi sain taottua itselleni järkeä päähän :lol:
  • editoi tammikuu 2016
    Suklaata menee edelleen :roll: ja pakkanenkin kiusaa.
    Selityksiä selityksiä :wink:
    Huomenna menen ekalle tanssitunnille. Jännittää ihan vietävästi.
    Vaa-alle en viitsi edes mennä, kunhan ensin sais housut mahtumaan. Mutta eiköhän se tästä. Kevättä kohti...

    image

  • editoi tammikuu 2016
    Palstan vilkkaudesta saatan päätellä, että kilojen karistamisessa ei ole vielä suuria saavutettu.

    En ole saavuttanut minäkään. Paino on nyt aika tasan siinä missä se neljä kuukautta sitten tumpatessani oli. Kenties jopa puoli kiloa enemmän. :mrgreen:

    Jonkinlainen puolustus on se, että viikkoa ennen joulua alkoi flunssakierre, joka ei ole ohi vieläkään. Huonojalkainen ei uskalla näillä keleillä juuri kynnyksensä yl mennä, ja ennen näitä kaljamia oli liian kylmää.

    Siis seli seli. Ruoka on hyvää ja herkut vielä parempia :oops:
  • editoi tammikuu 2016
    Juu, ei vielä suuria saavutettu. :wink:
    Joulun suklaasyönnin olen saanut katkaistua.
    Ulkokelit on tosi surkeat, kävely on ihan jäänyt.
    Tanssitunnilla kävin viime viikolla. Oli tosi kivaa ja rankkaa, hiki virtasi. Nyt on vaan flunssa päällä, niin se jää tällä viikolla.
    Eilen oli ihanan valoisaa (huomasin lääkärireissulta kotia tullessa), vaikkei edes aurinko paistanut, niin oli tosi kirkasta. Houkuttelis ulkoilemaan.
    Ostin uuden sienikirjan, metsään...
    Joten eiköhän se tästä...
    Omenan olen syönyt joka päivä :D (eikä sekään pitänyt lääkäriä loitolla)

    image

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    editoi tammikuu 2016
    Minulla on vieläkin tupakkikiloja n. 5-6 kg. Tai, voiko niitä enää niin edes nimittää. Muutakin pudotettavaa olis lisäksi ainakin 10 kg.
    Pitkään ei kukaan lääkäri sanonut kiloista mitään, koska olin muuten ihan terve ja polttaminenkin lopetettu.
    Sitten kun rupesivat noi nivelet kulumaan loppuun, tulikin yht'äkkiä lääkärien mieleen tämä paino.
    Nyt, kun ikää on jo reippaasti ja liikkuminen nivelten takia minimissä, onkin laihduttaminen tosi haasteellista.
    Varsinkin kun mies joutais vaikka vähän lihoamaan.
    Olen nyt pikkuhiljaa pudotellut pari kiloa pois. Ei kuureja enää tässä iässä, vaan pullat pois, suklaat pois, annoskokoa pienemmäksi jne.
    Hidas homma on tämä, mut niin kauan kun putoaa ees pari sataa grammaa per viikko, jatkan näin.
    Tsemppiä muille pudottajille.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • editoi tammikuu 2016
    Hei Melisa ja muut kilojen kanssa taistelevat Stumppilaiset. Kyllä niitä tupakkakiloja minullekin on jäänyt noin kuutisen kiloa, välillä enemmänkin. Ei tunnu paljolta, mutta ärsyttää silti. Eipä niitä pois enää saa, jos ei nälkäkuurilla halua olla. Ylipaino ei saisi tulla, tuon reuman vuoksi. Nyt kiikun normipainon ylärajalla. Likuntaa olen harrastanut kokoajan väh. 5 kertaa viikko, siis jo silloin kun poltin. Uskon vahvasti, että tupakanpolton lopettaminen hidastaa aineenvaihduntaa paljon enemmän (ainakin minulla), kun mitä viralliset tutkimukset antaa ymmärtää. Tsemppiä kaikille painonpudottajille <3

  • editoi helmikuu 2016
    No niin,

    Nyt alkaa tapahtua. Tai ainakin pitäisi.

    Olen tänään käynyt terveyskeskuksessa liikunta-apteekissa ja elämäntapaneuvonnassa. Jääkaapin ovi on ohjeita täynnä.

    Liikunta-apteekissa fysioterapeutti kävi läpi liikuntatottumukseni ( :oops: vähäiset) ja antoi ohjeet tuoljumppaan, venyttelyyn, käsipainojumppaan ja keppijumppaan. Kävelyä tulee pääsääntöisesti jo tarpeeksi (tyttären antama aktiivisuusmittari vilkuttaa juuri nytkin punaista ja aion vielä ennen nukkumaanmenoa tehdä muutaman sadan askeleen kotikävelyn (jos naapurit näkisivät, pitäisivät varmaan kahelina mummoa joka ramppaa eteisestä makkariin, makkarista olkkariin, olkkarista työhuoneeseen ja samaa reittiä takaisin. Kuusi tai seitsemän kertaa.) jääkaapin ovessa on nyt lukujärjestys. Tänään kävelyä (nyt 12598 askelta) ja käsipainot.

    Elämäntapaneuvonnassa käytiin toista tuntia läpi sitä miksi olen reilusti ylipainoinen. punnittiin, mitattiin omppuvyötärö. Käytiin läpi syömiset.
    Jos oikeasti haluan laihtua, kalorimäärä pitäisi puolittaa. Ihan niin kovaa tavoitetta en halua. Tavoitteeksi asetettiin kymmenen kilon pudotus tänä vuonna. Kuukauden päästä on kontrolli, vastaanottoaika terveydenhoitajalle.

    Masennuin niin että kävin ostamassa laskiaispullat. :oops: Mutta huomenna alkaa.

    Vaikeinta on luopua leivonnaisista ja juustoista, karkki ei ole ongelmani. Mutta isoin asia on katsoa kaikkea määrää. Jos syö kuin norsu, alkaa myös näyttää norsulta :mrgreen:

    Näihin kuviin, näihin tunnelmiin siskot.
  • editoi helmikuu 2016
    mummi64 kirjoitti:
    Masennuin niin että kävin ostamassa laskiaispullat. :oops: Mutta huomenna alkaa.

    Painonhalllinnan aloittamisen kanssa lienee sama asia kuin tupakoimattomuuden aloittamisessa, eli suunnittelu ja aikataulutus on avainasemassa. Mä luulin kanssa alkuun, että hyvinhän tää menee kun paino nousee vain vähän tai ei ollenkaan. Nyt kohta neljän viikon savuttomuuden aikana paino kuitenkin noussut 7 kiloa. Noin nopea lihominen selittää miksi musta tuntuu kuin olis sydän- ja kauhkosairautta. Ei ihminen tollasta kestä. Muutos tapahtuu, päätin eilen. Huomenna se alkaa. Tänään voi vielä lohduttaa itseään herkuilla. :)
  • editoi helmikuu 2016
    Voi Tony,

    Tervetuloa laihtujien :mrgreen: joukkoon. Hienoa jos jo noin varhaisessa vaiheessa osaat rajata energian saantiasi.

    Minä annoin ekan kuukauden mennä kuin menee, suuhun meni kaikkea muuta kuin tupakkaa. Tuli joku 1,5 kiloa. Sitten tarkensin, ja sainkin painon ennen joulua laskemaan lähtötilanteeseen nähden miinus kahteen kiloon. No sit tuli joulu, tuli kaksi peräkkäistä flunssaa, hirmu pakkaset ja vielä matka: hotellin ylellinen aamiaispöytä ja joka ilta kolmen rokalajin illalliset. Nyt on lähtötilanteeseen nähden melkein puolitoista kiloa plussaa.

    Ja tänään siis alkaa. Pienet liikkeet: ei juustoa iltaleivällä vaan pelkkiä kasviksia, pastat ja potut puoleen, kermaisia soosseja vain pyhäruualla. Ja pullat pois, se tässä koskee eniten. :cry:
  • BCBC Helsinki
    editoi helmikuu 2016
    Katsoin tuossa, että edellinen kommenttini tänne on kirjoitettu 10.1. Tupakkakiloja edelleen ne neljä ja muutenkin ylimääräistä jonkun verran. Sulkapallo on nyt ollut säännöllistä eli kerran viikossa, samoin jooga. No, nuo eivät paljoa energiaa kuluta ja syöminen ei ole vähentynyt minnekään. En vain osaa olla mutustelematta. Kuinkahan monta Runebergin torttua olen jo tammikuun aikana ostanut ja tänään alkoi laskiaispullakausi.
    Joka tapauksessa kymmenestä kilosta on päästävä eroon. Sitten olisin kutakuinkin normaalipainoinen. Vyötärömakkarat roikkuvat ja nyt pitää keksiä jotain aerobista, että alkaa rasva palaa.
    Pieniä juttuja olen myös alkanut tekemään kotona. Kaivoin tasapainolaudan sohvan alta esiin ja nyt se on keskellä lattiaa. Päivän mittaan siinä tulee heiluttua useampikin minuutti. Samoin aloitin taas vatsa- ja kylkilankut. 2*1min vatsa+molemmat kyljet/ilta + selkälihasliikkeitä näin ensi alkuun.
    Kiloista on oikeasti päästävä eroon ennenkuin itseinho kasvaa liian suureksi. Mielihän on tottakai tarjoillut tähänkin ratkaisuksi tupakkaa. Ja kyllähän se mutustelu jää, jos alkaa elää kahvi+tupakka linjalla. Mutta haluaisin nyt kuitenkin elää hieman terveellisempään tyyliin.

    image

  • editoi helmikuu 2016
    Tänään alkaa painonhallinta. Eilen vielä sai herkutella, minkä teinkin. Nyt tänä aamuna tajuan, että ei mulla ole mitään erityisempää muuta suunnitelmaa kuin että tänään se alkaa. Teen hätäsuunnitelman.

    1. Kaikki makea pois ensimmäiseksi viikoksi. Tämän osan kohdalta tarkistan suunnnitelmaa viikon päästä.

    2. Ruoan osalta vois pyrkiä siihen, että annokset olis järkevän kokoisia ja ravinto monipuolista. Ei erikoisdieettejä. Santsauksesta tulee pidättäytyä. Ruoka on hyvä tehdä ehkä itse.

    Tuossa ekan viikon suunnitelma. Kaloreja en osaa laskea, mutta joku taju on siitä minkä verran nyt olen syönyt ja yritän siitä vähän pienemmäksi.

    Tupakointiin en aio palata ja lihota en aio enempää.
  • editoi helmikuu 2016
    Tsemppiä tony ja BC!

    Itselläni elää haave pysyvämmästä syömätapojen muutoksesta. Kun kävin elämäntapaneuvonnassa, minulle krkastui se, että annoskokoni ovat liian suuria ja että salaattilisäke kerran päivässä ei riitä. Nyt korvaan leikkeleitä ja välipaloja kasviksilla (aamujuustosta en luovu, iltajuusto meni jo).

    Kermakastikkeet siirtyvät meillä arkipäivistä viikonloppuun. Ja pullat jokapäivältä :oops: korkeintaan joka toiseen päivään. Jne.

    Haastetta lisää se, että ukkokulta on pikemminkin kuivankälpäkkä, eli hänen ei pitäisi laihtua yhtään. Vaatii luonnetta työntää hänelle päiväkahvilla laskiaispullaa ja tyytyä itse hapankorppuun ja kurkkusiivuihin...
  • Siitä kun säikähdin vajaa viikko sitten mun painoa, niin paino alkoi pudota todella nopeasti. Lähes kilo per päivä vauhtia. Tuore läski sulaa nopeemmin, niinkö se menee? :wink: Havaintona totean, että olo on huomattavasti vähemmän tukala, hengästyn vähemmän ja jaksan enemmän. Tärkeämpi havainto on se, että miten monta erilaista mielitekoa päivän aikana voikaan tulla ruokaan ja herkutteluun liittyen, joita en ole edes ajatellut vaan olen vain toteuttanut mielitekoni. Nyt taas tajuan mitä on kohtuullinen syöminen ja kuinka ihmeen vähällä ihminen pärjää ilman että tuntisi nälkää. Sekin on ollut mielenkiintoista huomata miten "haluan syödä" eroaa "mun täytyy syödä" -tunteesta.
  • hippaheihippahei Varsinaisesti-Suomi
    Olen kyllä niin perso kaikelle ruoalle, että oikein hirvittää. Pääkoppani antaa kuin Uuno turhapurolla konsanaan käskyjä hankkia mitä tahansa syötävää, ja tunkemaan kaikki vaikka väkisin kurkusta alas. Vielä syksyllä paino pysyi kurissa, mutta sitten tuli joulu ja pakkaset ja ja ja... Nyt olo on sitten turpea. Painoa on lähtötilanteeseen +7 kiloa. Onnekseni tuo +7 kg ei vielä ole ihan hirvittävän paljon, koska lähtötilanteeseen oli vara jopa pikkuisen lisää saadakin kiloja. Ei kuitenkaan seitsemäää.

    Liikun nyt, kuten olen aina liikkunut paljon, ainoa konsti siis helpottaa oloa ja pudottaa kiloja, on vähentää syömistä. NYYYYYH! Paluu ruokaruotuun on tehtävä tämän akan kohdalla nyt.
  • Hippahei, juuri samoin kävi minulle: syksy meni aika tiukassa ruodussa ja vähän keveninkin, mutta sitten joulu suklaineen, leipomuksineen jne vei painon iloiseen nousuun. Nyt viikon olen pyrkinyt keventämään, ja olo alkaa tuntua hyvältä.
    Erikoisinta näyttää olevan, että mitä vähemmän syö makeaa sitä vähemmän sitä tekee mieli. Tänään runebergin päivän knniaksi ostettiin silti tortut, mutta en oikeastaan viitsinyt syödä puolikastakaan, kun oli niin makeaa. Tähän saakka liika makeus ei munua ole karkoittanut, päin vastoin :D
  • Täytyy olla tyytyväinen kun tällä hetkellä tupakoimattomuus on helpompaa kuin herkuttelusta kieltäytyminen. Hauska tapahtuma kävi eilen. Perjantai ja mietin että jotain erikoista tarttis työviikon jälkeen itselleen palkinnoksi. En keksinyt mitään. Ostin kaupasta kaikkea terveellistä ja kohtuudella. Päivällinen ei poikennut mitenkään mun tavanomaisesta. Koitan nyt vältellä kaikkea nopeasti verensokeria nostavaa ja erityisesti sokeria. No, yhtäkkiä kotona iskee hirveä jäätelönhimo. En voi vastustaa mitenkään. Olin jo mukavasti kotiasussa niin ei kun laittaudun kauppareissua varten. Kaupassa kävelin suoraan jäätelöosastolle ja valitsin herkkuni: niitä Aino-jätskejä, yli litran paketti. Kassalla tajusin, että lompakko ei ole mukana! Voi sitä pettymyksen määrää. Palautin jätskin pakkaseen ja poistuin kaupasta. Kotiin kävellessä tuumasin, että ehkä tällä oli tarkoitus. Tänä aamuna mulla on hyvä mieli kun sattuma auttoi mua heikolla hetkellä.

    Tää on kyllä liian tiukkaa, ettei sais sallia itelleen herkkuja. Suunnittelin, että viikon oon ilman makeaa. Puolen viikon "dieetin" jälkeen totean, että kyllä viikonloppuna täytyy saada herkutella varsinkin jos ei dokaa eikä röökaa. :smile: En tiedä vielä missä muodossa tämä tänään toteutuu, mutta tänään meen ihan mielihalujeni mukaan.
  • Tony,
    Juuri noin pitää mielestäni toimia, sillä jos on liian ankara itselleen, se saattaa johtaa repsahdukseen aloittamassamme tärkeimmässä projektissa eli savuttomuudessa. Kun kävin terkkarin elämäntapaneuvonnassa ja sovittiin miinus kmmenen kilon tavoitteesta tälle vuodelle he korostivat, että jos arki on järkisyömistä, pieniä jälkiruokia tms mahtuu silloin tällöin mukaan. Kysymys on pitkälti määristä.
    Itse olen huomannut että pari haukkaisua pullaa tai puolikas runebergintorttu maistuu ihan yhtä hyvältä kuin kokonaiset leivonnaiset (laiheliini mies syö loput).
  • Ja Tony, onnttelut ekasta kuukaudesta!
  • BCBC Helsinki
    Minulla syömisen vähentäminen ei tunnu onistuvan. Jatkuvasti mussutan jotakin. Torstaina kuitenkin taas joogassa ja nyt olen lähdössä jumppatunnille. Ja huomenna viikottainen sulkapallotunti. Liikkua olen yrittänyt, mutta syöminen on se suuri ongelma. Iltapäiväksi olen sopinut kävelylenkin kaverin kanssa. Tuskin poltan aivan hirveästi kaloreita, mutta olenpahan pois jääkaapilta edes vähän aikaa.
    Ilmastointiteippiä suun eteen tuntuu ainoalta ratkaisulta:D Siihen voisi tehdä sellaisen pillin mentävän reiän, että pystyisi vettä ja vihanneskeittoa juomaan.

    Tony!!! Onnea sinulle. Painonhallinta proggis sinulla kaikesta päätellen lähtenyt hyvin käyntiin ja kuukausi savuttomuutta. Hieno, hieno juttu!!! =D> :-bd :-bd

    image

  • Ihan pieni päivitys. Painonhallinnan osalta noin joka toinen päivä onnistuu ja joka toinen ei. Koitan olla armollinen itselleni. Tupakoimaan en ole sortunut edes yhden savun verran. Nikotiinipurkatkin on jo jääneet pois taskusta, mikä oli mun hätävara pahoihin tilanteisiin. Kun muistaa olla varuillaan jatkossakin niin selviää vaikeammista hetkistä kyllä. Saman asenteen jos löytäis syömisen suhteen. Oon melkein löytämässäkin sen.
  • Hoh hoijaa. 6 kk tulee 5,3 täyteen ja paino vaan lisääntyy, jatkuva imelän nälkä :(En tiedä mikä siihen avuksi .

    image

  • Jostakin luin, että sokerikoukusta voi päästä samoin kuin niksakoukusta. Eli sokerinhimo lakkaa tai ainakin pitkälti hellittää muutamassa viikossa, jos sen pystyy olemaan sokeritta. Pakko myöntää, etten ole kokeillut, koskapa tahdonvoima ei siihen ole riittänyt. Ainakaan vielä.
  • Aivan, joku koullu tämä on :D Luulisi jos pystyy olemaan polttamatta yksi sorei on ihan tooooooooooooosi helppo jättää pois, vaan eipä oo....suklaata menee kuin savukkeita :D :))

    image

  • Iloinen aamu. Puolitoista viikkoa sitten käynnistelty kovennettu kevennys- ja liikuntaprojekti tuottaa tulosta. Kaksi kiloa tosin lähtenyt, vasta, mutta tärkeää onkin tunnetusti se suunta.

    Lähipäiviltä osaan kuitenkin odottaa takapakkia. Sisko savosta tulee tänään miehineen kylään, huomenna miniä tarjoaa turkkilaisen illallisen ja tiistaina lähes ysikymppinen tätini miehineen tulee syömään blinejä. Niin että loistava mahdollisuus on saada ne pari kiloa takaisin vieläkin nopeammin kuin ne putosivat. :D
  • Kyllä tuo sokerista irtautuminen on näköjään vaikeampaa kuin nikotiinista. Sokeria on vähän joka paikassa piilossa näkyvän lisäksi. Itselläni oli jo välillä hyvä tilanne, mutta nyt on ihme pöhötys päällä. Hiilareiden rajoittaminen ja sen jälkeen taas vapaa syönti veti nestettä kehoon. Yritän nyt jollain muulla kuin "ihmedieeteillä" jatkaa, jotta paino putoaisi 10-15 kg tänä vuonna. VIime vuoden projekti oli tupakan ja viinan lopettaminen, kumpikin onnistui joten nyt on terveyshaasteista seuraavana vuorossa läskien vähentäminen.
  • Onnistuin tuossa aiemmin todella nopean painonnousun katkaisemaan. Nyt olen painonhallinnan vaiheessa. Muutama kilo pitäisi saada pudotettua että olisin tupakoimattomuutta edeltäneessä painossa.

    Liikunta väheni työmatkakävelyjen osalta kun tuli nuo vesisateet pidemmäksi aikaa. Sen myötä laiskistuin. Tupakoinnin lopettamisen jälkeinen masennus tässä ollut päällä ja siihen on auttanut lohtusyöminen. Nyt musta tuntuu, etten enää tarvitse niin paljon lohdutusta ja voisin kohtalaisen vähällä itsekidutuksella luopua herkuista. Jos vaikka ensi maanantaina aloittaisi, niin saisi tän viikonlopun tehdä surutyötä asian eteen. Mun kohdalla pitäisi kieltää kaikki kaupan pakastealtaasta löytyvät (jäätelö, pakastepitsa, ranskalaiset yms.). Kiellänpä myös karkkihyllyn. Kaikki ruoka tulisi tehdä itse eikä mitään helppoovalmista.

    Sellainen myönnytys pitää tehdä, että herkutella saa ja valmista ruokaa saa syödä, mutta se tulee tehdä ravintolassa. :)

    Onnistuiskohan tuolla. Otan tänään töissä lähtöpainon (kotona ei ole vaakaa) ja seuraava punnitus viikon päästä. Parempi mitta on vatsanympärys. Tällä hetkellä se on 102 cm. Jos saisi sentin viikossa pois niin olisin "terveysmitoissa" huhtikuun puoliväliin mennessä. Tämä olisi tärkeää.
  • Murhetta riittää. Painosta siis.
    Kävi juuri kuten pelkäsin. Koko viime viikonloppu ja vielä alkuviikkokin meni mässätessä. Vieraita, vierailuja. Viiniäkin vähintäänkin kohtuullisesti. Kaksi kiloa tuli lisää. Toinen on pois, toinen tuntuu aika pysyvästikin asettuneen vyötärölle.
    positiivistä on se, että kävelyä, puntti- ja keppijumppaa ja muutakin aktiivisuusrannekkeen yllyttämää liikkumista olen saanut toteutettua suunnitellusti. Kunto siis nousee, mutta ne kilot alkavat pian tosissaan masentaa.
    Toisaalta, viiden kuukauden raja lähenee. Ja lupasinkn itselleni alunpitäen, että painonhallintaan vasta kun puoli vuotta on täynnä.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.