Harkitsen tupakoinnin aloittamista uudelleen
Hellou, täällä yksi heikkomielinen. Poltin 8 vuotta kunnes tein päätöksen lopettaa koska; ihoni on mennyt huonoon kuntoon, hengästyin helposti, rahaa paloi, halusin tuoksua hyvältä röökin hajun sijaan, pelkäsin terveyteni puolesta jne. Nyt kohta 40 päivän savuttomuuden jälkeen epätoivo ja motivaation puute iskee. Ihoni ei ole toipunut vielä yhtään, kärsin edelleen joka hetki hirveästä tupakanhimosta, olen ärtynyt koko ajan.. Ja kaiken mukaan tämän pitäisi jo helpottaa, mutta jokainen päivä on edelleen helvettiä?? Tuleeko tämä ikinä helpottamaan?? Vai hätäilenkö turhaan? En halua viettää loppuelämääni kiukkuisena ämmänä joka näyttää peilissä edelleen tupakoitsijalta, kun voisin polttaa ja lopputulos olisi melkein sama? Pelkään myös kavereiden seuraa, koska kaikki tupakoivat ja epäilen tahdonvoimani riittämättömäksi pysymään vahvana etten repsahda heidän seurassaan. Apua!
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.
Viestejä yhteensä
Siis 40 päivää polttamatta..!! Huikeeta, olen kade. Minulla vasta ensimmäinen vuorokausi, argh. Mahtava suoritus jo sinulla takana, kannattaako palata lähtöpisteeseen? Positiivisia vaikutuksia on jo varmasti paljon, vaikkei ihosta vielä huomaisi?
On se tupakka kyllä yks piru, kun meitä kiusaa ja huutelee kutsuvasti.
Minun taistelu alussa, huoh. 27 vuotta tupakointia väh. aski päivässä, siitä viim 4 vuotta hiukan vähemmän mutta silti liikaa. Joskus aski päivässä, välillä kausia ilman jne. Keskiarvollisesti varmasti siis viim 4 vuoden aikanakin 10 kessua per päivä, ellei enempikin.
Isosti tsemppiä taistoosi! Upeasti mennyt, älä luovuta! Varmasti helpottaa ajan myötä. Se nyt sinua vain koettelee, muttei "maailman tappiin"
8.8.2017 painonhallinta, elämäntapamuutos numero 2.
8.8.2017 painonhallinta, elämäntapamuutos numero 2.
Ihomme toipuu kyllä, mutta siihen vaikuttaa tupakan lisäksi se mitä syömme ja juomme, ulkoilu, joka pistää veret kiertämään sekä geeniperimämme. Mutta kyllä kait sinäkin jotain hyvää olet huomannut itsessäsi? ainakaan sinä, hiuksesi ja vaatteesi eivät haise tupakalle, vaan jollekin tuoksulle, jonka voit itse valita.
Motivaatio voi hävitä helposti, jos ei sitä ruoki. Roiku Stumpissa vaan, älä vielä luovuta. Voima löytyy omasta itsestäsi loppuviimein. Voisit oikeasti olla eka porukastanne, joka onnistuu. Lähes kaikki oikeasti haluaisivat lopettaa, mutta pelkäävät epäonnistumista, sinä olet jo pitkällä, joten olet sivuuttanut jo yhtä ja toista. Rohkeasti eteenpäin.
jäin myös miettimään monia muita hyvältä tuoksuvia asioita. Lempihajuvesi. Suihkusaippua. Tuomenkukat, kielot. Saunavasta. Tuulessa kuivatut lakanat. Himoitsisinko mitään niistä suuhuni? En, enkä siis tupakkaakaan, tuoksui kuinka hyvältä tahansa.
Ja onneksi nykyisin se tupakka aika usein jo haisee, ei enää tuoksu.
Tsempit!
Aikamoisissa henkisissä paineissa oman mieheni osalta olen, Elikkä hänellä pahaa masennusta ja kiukkuisuutta, joka purkautuu lähinnä minuun, lisäksi omat kaikki ongelmat.. taitaa olla parasta että jatkan champix kuuria myöhemmin kun ja jos tämä vaikein vaihe ohittuu.. on paljon ongelmia kasaantunut, huhhuh.. Mutta ainakin nyt tiedän ja opin sen, että ilman nikotiinia tai nikotiinikorvaushoitoakin pärjää, kunhan saisi tukea jostakin läheltä hiukan enemmän.. toivon näin. Nyt siis repshdin ja jatkan kun saan taas jostain voimaa.. niin ja nuo yhdet kipulääkkeet pois mitkä vie voimat ilman champixiakin.
Tuu sit takaisin, kun tilanne sallii. Täällä ollaan.
Näin teen ja kiitos sinulle Melisa. Masennus on hankala joskus kai huomata itse ja mies taisi päästää taas tilanteen pitkittymään liikaa ilman hoitoa.
Oman mielen rauhoittamiseen on usealta taholta kuulemani perusteella tosi hyvä asia, jos on mahdollisuus mieluummin yksin katsella akvaariossa uiskentelevia kaloja. Minulla ei ole ollut tällaista mahdollisuutta. Siksi kai akvaario on aika yleinen varsinkin, jos on lapsia. En tässä nyt vertaa masennuksesta kärsiviä ja tupakointia lopettavia aikuisia lapsiin, vaan tuo vaikutuksen vuoksi.
Aikuisilla on aikuisten huolet, harvoin kuitenkaan ylipääsemätöntä vaikka siltä juuri sillä hetkellä tuntuu että mikään ei auta.