› ›

Harkitsen tupakoinnin aloittamista uudelleen

saaarasaaara
  Ärsytysosasto
Hellou, täällä yksi heikkomielinen. Poltin 8 vuotta kunnes tein päätöksen lopettaa koska; ihoni on mennyt huonoon kuntoon, hengästyin helposti, rahaa paloi, halusin tuoksua hyvältä röökin hajun sijaan, pelkäsin terveyteni puolesta jne. Nyt kohta 40 päivän savuttomuuden jälkeen epätoivo ja motivaation puute iskee. Ihoni ei ole toipunut vielä yhtään, kärsin edelleen joka hetki hirveästä tupakanhimosta, olen ärtynyt koko ajan.. Ja kaiken mukaan tämän pitäisi jo helpottaa, mutta jokainen päivä on edelleen helvettiä?? Tuleeko tämä ikinä helpottamaan?? Vai hätäilenkö turhaan? En halua viettää loppuelämääni kiukkuisena ämmänä joka näyttää peilissä edelleen tupakoitsijalta, kun voisin polttaa ja lopputulos olisi melkein sama? Pelkään myös kavereiden seuraa, koska kaikki tupakoivat ja epäilen tahdonvoimani riittämättömäksi pysymään vahvana etten repsahda heidän seurassaan. Apua!

Viestejä yhteensä

  • OliviniaOlivinia
    editoi elokuu 2016
    Hei saaara!
    Siis 40 päivää polttamatta..!! Huikeeta, olen kade. Minulla vasta ensimmäinen vuorokausi, argh. Mahtava suoritus jo sinulla takana, kannattaako palata lähtöpisteeseen?  Positiivisia vaikutuksia on jo varmasti paljon, vaikkei ihosta vielä huomaisi?
    On se tupakka kyllä yks piru, kun meitä kiusaa ja huutelee kutsuvasti.

    Minun taistelu alussa, huoh. 27 vuotta tupakointia väh. aski päivässä, siitä viim 4 vuotta hiukan vähemmän mutta silti liikaa. Joskus aski päivässä, välillä kausia ilman jne. Keskiarvollisesti varmasti siis viim 4 vuoden aikanakin 10 kessua per päivä, ellei enempikin.

    Isosti tsemppiä taistoosi! Upeasti mennyt, älä luovuta! Varmasti helpottaa ajan myötä. Se nyt sinua vain koettelee, muttei "maailman tappiin" :smile: 
    5.8.2016 savuttomuus, elämäntapamuutos numero 1.
    8.8.2017 painonhallinta, elämäntapamuutos numero 2.
  • saaarasaaara
    Olivinia, kiitos lohduttavista sanoista! Voimaa sinne sinunkin taisteluun, ekat päivät on tärkeitä! Silloin kun se motivaatio on kirkkaimmillaan :)
  • OliviniaOlivinia
    Kiitos saaara! Kyllä tästä varmasti melkoinen taistelu tulee, mutta annetaan tulla. Hittolainen, ei anneta periksi! :smiley: 
    5.8.2016 savuttomuus, elämäntapamuutos numero 1.
    8.8.2017 painonhallinta, elämäntapamuutos numero 2.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Olikos sulla saaara mitään apukeinoja? Uskaltaisitko ajatella sellaisia, vai onko tämä nyt jo enempi sellaista henkien taistoa? Varmaan jo fyysinen riippuvuus on muuttunut tapariippuvuudeksi ja haikailuiksi niihin menneisiin päiviin, jotka tuntuvat jälkeenpäin ajatellen mukavilta, mutta olit kuitenkin tupakan orjuuttama.
    Ihomme toipuu kyllä, mutta siihen vaikuttaa tupakan lisäksi se mitä syömme ja juomme, ulkoilu, joka pistää veret kiertämään sekä geeniperimämme. Mutta kyllä kait sinäkin jotain hyvää olet huomannut itsessäsi? ainakaan sinä, hiuksesi ja vaatteesi eivät haise tupakalle, vaan jollekin tuoksulle, jonka voit itse valita.
    Motivaatio voi hävitä helposti, jos ei sitä ruoki. Roiku Stumpissa vaan, älä vielä luovuta. Voima löytyy omasta itsestäsi loppuviimein. Voisit oikeasti olla eka porukastanne, joka onnistuu. Lähes kaikki oikeasti haluaisivat lopettaa, mutta pelkäävät epäonnistumista, sinä olet jo pitkällä, joten olet sivuuttanut jo yhtä ja toista. Rohkeasti eteenpäin.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • saaarasaaara
    Hei Melisa! Kiitos upeasta viestistä. Koko ajan on ollut minulla purkat matkassa mukana. Nicotinell -sovellus apuna myös. Ajattelen päivittäin että tämä taistelu kestää loppuelämän.. Että kaipaan tupakkaa aina, eikä riippuvuuden ote hellitä koskaan. Toivon että olen väärässä. Vielä olen siinä vaiheessa että kaupungilla ihmisten sormissa savuava tupakka tuoksuu taivaalliselta.... Odotan sitä että haju alkaa kuvottaa. Sitten on helpompaa päästää irti. Parisuhde on myös kovilla kun olen niiiin mahdottoman kiukkuinen kokoajan. 
  • jaakarhujaakarhu
    Kyllä se olo siitä paranee, aivoilla menee vaan hetki tottua uuteen tilanteeseen. Kokemusta löytyy. Muista vaan olla iloinen jokaisesta savuttomasta päivästä. Hyvää kesän jatkoa!!
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    saaara kirjoitti:
    Hei Melisa! Kiitos upeasta viestistä. Koko ajan on ollut minulla purkat matkassa mukana. Nicotinell -sovellus apuna myös. Ajattelen päivittäin että tämä taistelu kestää loppuelämän.. Että kaipaan tupakkaa aina, eikä riippuvuuden ote hellitä koskaan. Toivon että olen väärässä. Vielä olen siinä vaiheessa että kaupungilla ihmisten sormissa savuava tupakka tuoksuu taivaalliselta.... Odotan sitä että haju alkaa kuvottaa. Sitten on helpompaa päästää irti. Parisuhde on myös kovilla kun olen niiiin mahdottoman kiukkuinen kokoajan.

    Voin sulle vannoa ja vakuuttaa, että riippuvuus irroittaa kyntensä. Sitä nopeammin, mitä paremmin ymmärrät sen koukutusmetodit. Ajattelet itses ulos sen vaikutuksesta ja lopetat kaihoamasta. Tupakka voi tuoksua hyvältä, sikarikin eilen, kun naapurin setä pihalla poltteli ja pysähdyin juttelemaan. Tuoksuu hyvältä moni muukin asia luonnossa tai tervatut veneet aahhh... Mut ajan mittaan tupakankaan tuoksu ei aiheuta sinussa enää kytkentää omaan polttamiseen.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • mummi64mummi64
    Melisa, kiitos tuosta tervattu vene - jutusta. Tästä lähtien joka kerta kun tupakka kaupungilla tuoksuu hyvältä tulen muistamaan tervatut veneet. Ne tuoksuvat todella hyviltä, mutta tunkisinko suuhuni?
    jäin myös miettimään monia muita hyvältä tuoksuvia asioita. Lempihajuvesi. Suihkusaippua. Tuomenkukat, kielot. Saunavasta. Tuulessa kuivatut lakanat. Himoitsisinko mitään niistä suuhuni? En, enkä siis tupakkaakaan, tuoksui kuinka hyvältä tahansa.
    Ja onneksi nykyisin se tupakka aika usein jo haisee, ei enää tuoksu.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Hih, siis uusi mielikuva  :p tervatut veneet.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • photariphotari
    Kiitos Saara tuntuu kuin itse olisin sanonut. Joskus ehkä osaan. Kunhan nää piikit selvitän eli aika tarvis paikata. Se on joskus aika kettumaista. Teidän kokemuksia tärkeää jakaa, ainakin minä saan teiltä paljon. Aika kuluu hyvin kun luen näitä tarinoita.
  • photariphotari
    Rakkaus- voima ja rahan mahti ratkaisee käsittämättömiä sanoja paitsi toi voima sitä sulleB) kolmas kerta ja vielä alkaa tää savottomuus siis savuttomuus.
  • bluezkaabluezkaa
    Tupakanhimoissani tulin onneksi tänne hengailemaan.. en ole vielä mennyt tupakalle. Jospa kaivan tuon Stumppaa tähän -kirjan uusintaan, selailen ainakin jos se motivaatio kasvaisi toiseen suuntaan. Vasta kuudes päivä menossa mutta tavallaan pahin alkaa olla taitettu.. Huoh. Tää on pahin päivä näistä, mutta sain huonoja uutisia ja se on mun heikko kohtani tupakoinnin suhteen.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Hyvä, että keksit itse ratkaisun. Pahimmat päivät on takana, ihan heti ei ole pysyvää autuuttakaan jaossa, mutta tämä savotta voitetaan tupakka tai sen aiheuttama himo kerrallaan. Tilanne tilanteelta, tunne tunteelta.
    Tsempit!
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • MiruMaruMiruMaru
    Kovin on vaikeaa- se seitsämäskin päivä. Sinnittelen ”vielä hetken” ennenkuin todella en pysty. Ehkä sillä ”hetkellä” voi ratsastaa kohti savutonta horisonttia?Loppuelämän ajatus on liian suuri, just haldaan hetken. Juuri nyt.
  • annemaaannemaa
    editoi heinäkuu 27

    Aikamoisissa henkisissä paineissa oman mieheni osalta olen, Elikkä hänellä pahaa masennusta ja kiukkuisuutta, joka purkautuu lähinnä minuun, lisäksi omat kaikki ongelmat.. taitaa olla parasta että jatkan champix kuuria myöhemmin kun ja jos tämä vaikein vaihe ohittuu.. on paljon ongelmia kasaantunut, huhhuh.. Mutta ainakin nyt tiedän ja opin sen, että ilman nikotiinia tai nikotiinikorvaushoitoakin pärjää, kunhan saisi tukea jostakin läheltä hiukan enemmän.. toivon näin. Nyt siis repshdin ja jatkan kun saan taas jostain voimaa.. niin ja nuo yhdet kipulääkkeet pois mitkä vie voimat ilman champixiakin.

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    No voi, elämä on tällaista välillä. Ymmärrän sinua. Tällä hetkellä en itsekään pystyisi lopettamaan, sellaisia on meilläkin läheisten tilanteet.
    Tuu sit takaisin, kun tilanne sallii. Täällä ollaan.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • annemaaannemaa

    Näin teen ja kiitos sinulle Melisa. Masennus on hankala joskus kai huomata itse ja mies taisi päästää taas tilanteen pitkittymään liikaa ilman hoitoa.

  • ent. Vaarient. Vaari

    Oman mielen rauhoittamiseen on usealta taholta kuulemani perusteella tosi hyvä asia, jos on mahdollisuus mieluummin yksin katsella akvaariossa uiskentelevia kaloja. Minulla ei ole ollut tällaista mahdollisuutta. Siksi kai akvaario on aika yleinen varsinkin, jos on lapsia. En tässä nyt vertaa masennuksesta kärsiviä ja tupakointia lopettavia aikuisia lapsiin, vaan tuo vaikutuksen vuoksi.

    • s. 1935
    • Polttanut 60 vuotta
    • Lopettanut 15.11.2015
  • KessutPoisKessutPois
    Tuo akvaarion katselun rauhoittava vaikutus on täysin totta. Ei ole sattumaa että Meilahden lasten osastolla odotustilassa ainakin 70- luvulla oli iso akvaario. Minä olin menossa "vain" puheterapiaan kun R- kirjain oli hukassa mutta tilassa oli myös hyvin vaikeavammaisia lapsia. Kaikki me istuimme hiljaa kaloja katsomassa.
    Aikuisilla on aikuisten huolet, harvoin kuitenkaan ylipääsemätöntä vaikka siltä juuri sillä hetkellä tuntuu että mikään ei auta.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.