Elokuu -17 lopettajat

2456725

Viestejä yhteensä

  • Tänään on ollut VAIKEA päivä. Varsinkin nyt illalla on tuntunut, että miksi kiusaan itseäni. Tuntuu ettei sumutteesta ole mitään apua, päätä särkee, hermostuttaa, ärsyttää...suomeksi sanottuna v...ttaa. Vielä olen pysynyt sitkeänä... Ja tuossakin lauseessa alku; vielä... En nyt kyllä halua luovuttaa. Tänään en ainakaan... Huominen on pakko olla parempi päivä!
  • Periksi ei anneta prkkkle  :D Oletko koittanu niin että pari suihkausta puolen tunnin välein vaikka ei mieli tekisikään? Vähän niinkuin varmuuden vuoksi. Huomenna on jo varmasti parempi päivä. Varaa huomis illaksi jotain hyvää niin on mitä odottaa. On se sitten jäätelöä tai mitä hyvänsä. Se on auttanut mua jaksamaan 
  • Kävin saunassa ja nyt roikun täällä ja lueskelen juttuja. Olen ottanut sumutetta normaalia useammin ja kyllä tämä nyt on helpottanut jo. Taidan vielä ottaa "varmuuden vuoksi" suihkaukset ja lähtee pehkuihin ja kirjan pariin. Voin sanoa että selvisin tästä päivästä. Nyt tuntuu siltä
  • Hienoa.
  • Nyt pitää testata, kun aloitin aamun täällä töissä kokeilemalla laskurin lisäämistä allekirjoitukseen ihan läppärillä ja näytti, että onnistuin. Saapa nähdä miten kävi:-)

  • Yes! Onnistuin. Jospa tämä päivä jatkaisi samaa rataa...

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Hienoa Maria72! Tuo laskurikin on motivoiva. Aika on ystävämme, se kun tuossa savuttomana aikana pyörii, se antaa konkreettisen kuvan henkisestä ponnistuksesta.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Hei, täällä uusi elokuun lopettaja, viimeinen tupakka poltettu toissapäivänä. Taustoista sen verran että lopetin 5/2006 edellisen kerran palstalle kirjoittelun ja lukemisen avulla, viikon käytin myös imeskelynicoretteja tms. Muistan että kolme ekaa viikkoa oli jonkun verran tuskaista, mutta ei mitään ylivoimaista. Joka päivä huomasin silloin uusia positiivisia vaikutuksia mm. maku- ja hajuaistissa. Pari vuotta sitten aloitin uudestaan. Ensin pummailin silloin tällöin, sitten aloin ostamaan ja aski riitti parikin viikkoa. Nyt parin kuukauden ajan on aski riittänyt enää pari päivää. Olen kypsytellyt ajatusta lopettamisesta taas jo pitkään mutta en ole oikeasti halunnut olla polttamatta, vasta nyt on sellainen olo etten oikeasti halua enää polttaa. Ikinä. Sitä kohti siis, nicoretet taskussa ja palstan tukeen ja turvaan luottaen.
  • Jee!! Kolmas savuton päivä lähtenyt käyntiin yllättävänkin hyvin :) Viikonloppu vähän jännittää, mutta täytyy keksiä paljon korvaavaa tekemistä.. Hyvä Maria72, itsekin huomannut, että yllättäen illat ovatkin kaikkein vaikeimpia! Ja tervetuloa Maria1981 :)
  • Mennään hetki kerrallaan. Vähän meinaa nikkikset jälleen ilmoitella itsestään. Pari vastoinkäymistäkin tälle aamulle jo käyty, mutta ihmettelen itsekin kuinka rauhallisesti tilanteisiin suhtauduin. Suihketta suuhun ja tulta päin!
  • Hermoon meinaa vähä ottaa, kuka on keksiny koulukirjojen kontaktoinnin
  • Niin vaan hissuksiin kitkutellen on päivä menty. Nyt iltaa kohti ehkä vähän helpottanut olo. Vaikka kyllä mieliteko lähteä ulos, kaivelee tuolla jossain takaraivossa. Toivottavasti Maria1981 on saanut kirjat päällystettyä ilman hermojen menetystä
  • Huomenta. Juuri töihin lähtö edessä. Hieman paremmalla fiiliksellä jälleen. Vieroitusoireita on, mutta ehkä hieman laantuneina. En osaa sanoa, kääntyykö enemmän psyykkeen puolelle. Fyysisesti oireet on mielestäni helpottaneet. Viikonloppua kohti. Siinä iso koitinkivi sitten...
  • Niin ja tsemppiä päivään kaikille muillekin!
  • Huomenta. Toinen päivä takana, ei niin kovin tuskaista. Koko ajan pitää olla jotain touhuamista niin tupakka unohtuu. Kirjat on vielä päällystämättä, jospa viikonloppuna sitten
  • Maria72, hyvin se viikonloppu menee kun päätät vain niin, sitten on sekin koetinkivi voitettu. 
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Maria72 ja Maria1981, jos olette saaneet hyvin nukuttua, uusi päivä on aina helpompi.
    Tsempit perjantaille ja viikonloppuun.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Tsemppii kaikille elokuussa lopettaneille.

    Ensimmäiset 3 vkoa oli ainakin mulla melkosta vuoristorataa. Sitten alkoi tulla asioita jotka kannusti: hajuaisti palasi, hengästyminen katosi jne. Mulla oli kaikista pahinta väsymys. Se oli niin valtavaa että työmatkan (100 km) aikana puolivälissä oli pakko pysähtyä nukkumaan 5-15 min. Ja sitä väsytystä kesti kauan. Yhden kerran nukahdin jopa työpöytäni ääreen ...

    Ja vieläkin tulee hetkiä jolloin ajattelee et nyt röökin paikka. Ne vaan tulee vaikkei röökiä tee mieli.

    Itse kerroin lopettamisestani vasta kun olin kuukauden ollut polttamatta. En uskaltanut aikaisemmin jos olisin vaikka sortunut niin sitä häpeän tunnetta ....
  • Täällä mennään. Ihan kohtuullisesti on päivä mennyt, vielä vähän työpäivää jäljellä. Limaa alkanut irtoamaan ja hajuaisti on parantunut. Olen töissä paikassa, jossa asiakkaat saattavat tuoksahtaa milloin miltäkin ja tänään olen sen todellakin huomannut! Kyllä viekkareita vaan meinaa olla. Nukkunut olen hyvin eikä väsymystä kyllä ole. Semmoinen ajatus on alkanut pyöriä päässä että vitsi mikä mahtava onni niillä jotka ei oo koskaan polttaneet. Siis ei mitään käsitystä näistä tuntemuksista. Kyllä sitä saa katsoa peiliin että mikä idiootti on kun haluaa tämmöisessä kärvistellä ja vielä miettii että pistäskö palamaan että sais vielä joskus uudelleen kärvistellä....
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Ihminen on kumma otus. Ehkä sitä näin sit oppii vasta arvostamaan savuttomuutta. Toivottavasti ei kenenkään nyt lopettaneen tartte enää uudelleen kärvistellä. 
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Samaa olen minäkin miettiny että nyt on onnistuttava. Ei tätä uudestaan viitsi läpi käydä. Viekkarit tosiaan taitaa olla aika yksilöllisiä. Mullakaan ei ole ollut vaikutusta uneen vaikka aika monilla se taitaa olla yksi oire.
  • Onpas täällä mukava pöhinä täällä elokuisissa :) Loistavaa.
    Hienoa kaikki, sinnikkäästi vain päivä kerrallaan etiäpäin. Kyllä ne olot siitä ajallaan helpottaa, ihan varmasti.  B)
    5.8.2016 savuttomuus, elämäntapamuutos numero 1.
    8.8.2017 painonhallinta, elämäntapamuutos numero 2.
  • Ehkäpä siirrän vuodatukseni tänne tuolta omasta. Näin sen on varmaankin tarkoitettu toimivan eikä niin että jokainen lopettaja availee omia ketjuja :)

    Smoke freen tilastoa: 8 päivää ja 5 tuntia ilman tupakkaa ja 56€ säästettyä rahaa. Olenpa ylpeä itsestäni :blush:  

    Tänään on ensimmäistä kertaa viikkoon tuntunut hieman normaalimmalta. Ei vielä normaalilta mutta parempaan päin. Hiukan olen lisännyt nicoretten käyttöä joten voi johtua siitäkin tai sitten perjantaista mutta viekkarihuimaus oli lievempää. Ehkäpä se tästä. Tupakkakin on ollut ajatuksissa hieman vähemmän. Ehkä vain enää 80 prosenttia ajasta :smiley: Tuo banneri tulee hieman jäljessä kun siihen ei saanut tarkkaa aikaa laitettua mutta smoke free näyttää 189 polttamatonta tupakkaa. On se melkoinen määrä mitä on viikossakin sytkäriä raapinut. 

    Jännä miten toisaalta tulee vähän väliä mieleen miten olis mukavaa mennä kessulle ja toisaalta koko ajatus tuntuu oudolle...tuntuu että siitä on ikuisuus kun on viimeksi poltellut.  

    No onneksi on taas viikonloppu. Mulle työpäivät on vaikeinta aikaa olla polttamatta. Sen yhden viikonlopun perusteella mitä olen savuton ollut. Toimistopäivät pahimpia kun ei ole niitä tunnin välein tapahtuvia "ulkoiluja". Koitin käydä vesilasinkin kanssa haukkaamassa happea mutta on se myönnettävä että eihän se oo lähellekään sama asia.


  • Astetta rankempi päivä takana. Selkä pamahti, vanhat pullistumat kiusaa. Hermot ihan h*lv. kireällä ollu, saa itteään hävetä.. Ihan vieraille ihmisille menin valittamaan, aiheesta kylläkin mutta HIEMAN asiaa liioitellen. Huoh. Itkiskö vai ei.  Nyt kipulääkkeitä naamaan ja taju kankaalle, saapahan ainaki yhen yön nukkua hyvin..
  • Niin ja Tumppaanko, tänne vaan kovasti kirjoitteluja, mitä enemmän täällä on luettavaa sen parempi. Muistan muuten parhaiten edellisestä lopetuksesta miten hienolta tuntui kun laskurissa näkyi ensin kuukausi, sitten puoli vuotta, ja vuosi jne. Ja ne säästyneet rahasummat, toivoin vain silloin että olisin oikeasti laittanut sen rahan sivuun :smiley: 
  • Näin vaan perjantai on kohta lusittu. Toivottavasti vois kohta vaihtaa näitä sanavalintoja positiivisempaan suuntaan eikä tarvitse enää "lusia" päiviä. Ilta ollut taasen hankalahko. Suihketta on kulunut, mutta päätin että kulukoon. Kunhan vaan en sorru röökille. Tsemppiä Maria1981 selkäkipujen kanssa. Tumppaanko; oikeesti tänään iltamassa kun oikeesti mietin että sytytänkö tupakan, mietin että ei hitto, mä haluan nähdä kun laskurissa vaihtuu uusi lukema. Smoke free mullakin ladattuna ja siit käyn välillä sekuntien kulumista seuraamassa. Halvat huvit meikällä. Ja haluaisin käyttää hymiöitä, mutta jos meen lisäämään tekstin sekaan niin katkee koko teksti, enpä tiedä miksi??
  • Niin ja ps. Nyt tuntuu ihan kohtuulliselta. Olo on rauhallinen ja kohtapa saakin painella pehkuihin!
  • Ymmärrän hyvin että on tiukkaa kun muutenkin tekis mieli tupakkia niin sitten vielä selkävaivat. Ne on pahimpia kun vie liikuntakyvyn aika tehokkaasti. Se rahan jemmaus on sellanen minkä päätin heti tehdä...juuri alkuviikosta pistin tämän kuun  röökirahat sivuun ja kotiteatterikaiuttimet siintää jo silmissä muutaman kuukauden päässä.  :) 

    Se smoke free on yllättävän mielenkiintonen huonoina hetkinä. Tulee itsekin kytättyä tuntilukemia ja niitä terveyden kehitys palkkeja. Et ei ne huvit sen kalliimmat oo mullakaan ;) 

    Mutta huonoja hetkiä tulee välillä...juurikin äsken tuli sellanen ihme fiilis että enkö mä muka enää oikeesti voi polttaa ikinä...aloin miettimään mennyttä lomareissuja että miten oli kiva pysähtyä terassille ja pistää tupakaksi. Siis voi elämä :) no se meni ohi kun piipahti täällä.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Lokdutuksen sana tuohon "ei ikinä"-juttuun.
    Helposti näin aivomme voivat manipuloida ja esittää meille tilanteita, joissa tupakka on tuonut sen suurimman nautinnon. 
    Muistan erään, joka mietti, et voiko seuraavana kesänä lainkaan nauttia mökillä saunomisesta. Tapana oli ollut istua löylyjen jälkeen saunan terassilla, ottaa kalja ja tupakka, katsoa järvelle ja nautinto oli täysi. Miten käy, kun kuvasta puuttuu tupakka?
    Kävihän siinä ihan hyvin. Hän istui terassilla kalja kädessä, kuikan huuto korvissa ja katse järvellä. Ehkä jopa parempi nautinto.
    Joskus lopettajat alkavat kiinnittää huomiota uusiin asioihin, joita eivät ennen huomanneetkaan.
    Siis pelko pois. Elämä on täyttä vastakin.

    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.