Kyllä se tästä, eikö niin?

Huoh, tässä s nyt menee, 3 ja ½ päivää savuttomuutta takana...

Eka päivä meni helposti, krapulassa.. 8) , toinen päivä vähän siinä sivussa... Eilinen ja tämä päivä on ollut aikamoista itkun pidätystä, mielialat heittelee kuin raskaana ollessa :-) . Purkkaa kuluu tasaista tahtia, leukalihakset huutaa jo apua! :shock:

Onko teillä muilla minkälaisia kokemuksia näistä tunneryöpytyksistä, helpottaahan ne, edes joskus?

Tsemppiä meille kaikille! :lol:

Viestejä yhteensä

  • Tanya_2Tanya_2 Kanta-Häme
    editoi syyskuu 2007
    Syötkö nikkispurkkaa, vai tavallista purkkaa?

    Kun nikotiinista päästää irti kokonaan (ei siis nikkispurkkaa ym.)
    pahimmat vieroitusoireet kestävät 1-3pv ja kokonaisuudessaan noin kolmisen viikkoa niin pitäisi olla kuivilla. Toki ajatukset pitää olla kurissa ja muistaa ettei sitä yhtä tupakkaa ole olemassa...
  • SanjaSanja Helsinki
    editoi syyskuu 2007
    Nikotiinipurkkaa, kyllä. Varmaan vaan hidastaa tosiaan riippuvuudesta eroon pääsemistä, mutta yksi askel kerrallaan, jos saisi vaikka sitä tapaa ensin aisoihin!
  • Tanya_2Tanya_2 Kanta-Häme
    editoi syyskuu 2007
    Minäkin söin reilun viikon nikotiinipurkkaa. Mutta huomasin että tuijotin koko ajan kelloa, että milloin voin ottaa seuraavan purkan... eli nikotiinia vain kaipasin- en sitä tupakkaa. Mutta kukin lopettaa niin kuin parhaaksi tuntee - kunhan lopettaa :wink: :D
  • MarikattiMarikatti Tampere
    editoi syyskuu 2007
    Kyllä ne mielialat sitten tasoittuu aikanaan, ja voi olla päiviä kun kaikki on ok, ja sitten on taas sellaisia itkupäiviä. Mutta onnittelut hienosta päätöksestä!
  • tuputupu Hyvinkää
    editoi syyskuu 2007
    Onnittelut Sanja hyvästä päätöksestä.
    Niinhän se taitaa olla, että on niitä helppoja päiviä ja sitten taas mieliala heittää. Itse syön vielä myös purkkaa, tällä hetkellä on pääasia,etten polta. Nyt olen kyllä ottanut Veskustakin mallia ja käynyt ostamassa fisherman`s friendejä. Tänään olen käyttänyt niitä purkan sijasta. Helpottaa jo se että on jotain suussa. Ja mitä väkevämpää sen parempi :D
    Tsemppiä tähänkin päivään :thumbup: :thumbup:
  • SanjaSanja Helsinki
    editoi syyskuu 2007
    Heh, kiitos tsemppauksista! Eilen jo vähän parempi ilta, ei kyyneleen kyyneltä! :D

    Ottaa kyllä kovemmalle, kun osasin kuvitellakaan... Edellinen lopettaminen meni vähän niin kuin "siinä sivussa" raskaaksi tullessa... typerä kun olin, jatkoin polttamista imetyksen päätyttyä.. :oops:

    Nikotiinipurkaa, tikkareita, sisua, porkkanaa, omppua, tavallista purkkaa... kaikkea vuorotellen, tuntuu, että suuhun pitää olla koko ajan tunkemassa jotain tavaraa... Mut hei, se helpottaa ja auttaa! :)

    Viides päivä meneillään, viikko täynnä ei ole enää niin utopistinen ajatus!

    Raikasta tätä päivää kaikille!

    Sanja
  • TaistelijaTaistelija Kymenlaakso
    editoi syyskuu 2007
    Hyvä Sanja! Loistopäätös!

    Itse lopettelen Zybanilla, joka on muuttanut persoonaa niin paljon, että en meinaa ihteäni tunnistaa. No, niidenkin syöminen on väliaikaista. Ja olenpahan ollut yli 3 viikkoa polttamatta. Niistä huolimatta itku on herkässä ja aivan ihmeellisistä asioista :cry:

    Imeskelin alussa nikkistabletteja. Nyt menee päiviä ilman niitä. Jos tulee suurempi v..tutuskohtaus, sitten tabu kielen alle.

    Olen sitä mieltä, että armollinen pitää itseään kohtaan olla näin suuren ja KUNNIOITETTAVAN päätöksen edessä. Jos tupakasta pääsee eroon, kyllä niistä nikkispurkistakin sitten joskus.

    Voimia ja tsemppiä jatkossakin :D

  • piksupiksu Lounais-Suomi
    editoi syyskuu 2007
    Moikka Sanja!
    Samassa "veneessä" ollaan.Viides pvä.mullakin menossa...tosin kyllä pillereiden avustuksella!Paljon tsemppiä sulle...mulla edelleen vaikeeta...mutta toinen päivä oli kyllä pahin...nyt jo vähän helpompaa!
    Taistellaan :evil:vastaan kynsin sekä hampain ja nyrkeinkin!!!!
  • Tanya_2Tanya_2 Kanta-Häme
    editoi syyskuu 2007
    Sanja: Hyvä, hyvä :!:
  • MuhuMuhu Tampere
    editoi syyskuu 2007
    Itse poltin viimeksi maanantaina 10.9 noin klo 17.00 edellisen kessun. Eli nyt on oltu ilman tupakkaa 4 päivää. Maanantai-iltana ostin nicotinellin mint 2 mg -purkkaa 24 kpl paketin ja niillä olen pärjännyt tähän asti, muutama on vielä jäljellä.

    En tiedä onko tämä oikea palsta mutta nyt tuli sellainen olo että jollekin on pakko avautua. (Oikein hyvä jos joku ohjaa oikealle palstalle :) )

    Eli voisin kertoa omaa tarinaani:
    Aloitin tupakoinnin n. 17,5 -vuotiaana eli melko "vanhana". Siitä se lähti kun kaverit poltti ja tarjosi, monille varmasti tuttu tarina. Nyt on mennyt vähän yli kuusi vuotta tupakan kanssa, ikää on 24. Röökiä paloi noin aski päivässä. Joskus vähemmän ja joskus enemmän. Varsinkin alkoholin kanssa baarihommissa meni hyvinkin pari askia illassa. Nyt on tilanne se että asuntolaina ja oman asunnon hankinta on suunnitelmissa. Tein vähän laskelmia ja huomasin että savuna ilmaan palaa noin 100 € kuukaudessa. Tämä tekee vuodessa 1200 € ja kymmenessä vuodessa peräti 12 000 € joka on huima summa. Tällä rahalla lyhentää jo lainaa hienosti.

    Raha ei ole ainoa syy miksi haluan lopettaa. Rahaa tärkeämpi on terveys.

    Itselle lopettaminen tuntui jotenkin luonnolliselta. Lopettamispäivänä oli kurkku sen verran kipeä että röökin jälkeen meinasin oksentaa keuhkot ulos. Flunssa iski päälle eikä tupakkaa tehnyt mieli. Nyt on mennyt neljä päivää ilman massiivisia vieroitusoireita. Muutaman 2 mg purkan olen syönyt päivässä. Tänään olen vähän ryypiskellyt. Normaalisti tässä vaiheessa olisin polttanut jo askin ellen enemmänkin. Purkalla olen pärjännyt oikein hienosti enkä ole tupakkaa tarvinnut.

    Nyt tuntuu että päätös pitää. Vaikka neljä päivää on vasta mennyt ilman, kohdallani se on paljon, ja tunne on vahva että onnistun. Olen joskus aiemmin yrittänyt päästä eroon, päivän pari olen kestänyt ja sitten taas ratkennut polttamaan.

    Toivon vain että kun flunssa helpottaa niin päätös pitää. Muutama vuosi sitten olin keuhkokuumeessa ja olin viikon polttamatta. Heti kun olo oli parempi, tupakointi jatkui.

    Mutta nyt tilanne on toinen. Nyt haluan tästä oikeasti irti. Purkka auttaa fyysisiin vieroitusoireisiin mutta henkisiin oireisiin ei auta muu kuin tahto. Ja tuki. Onneksi on työkaveri joka ei tupakoi, mutta toisaalta taas pari muuta jotka tupakoivat. Lisäki pari kaveria ovat kovia kessuttelijoita.

    Luonnollisesti tupakoimaton äitini on tukena mutta toivoisin saavani tukea lopettamiseen myös tältä palstalta. Ja vielä sellainen juttu että tälläkin hetkellä taskussani on aski punaista L&M:ää, jäljellä viisi kessua. Tämä aski ja nämä kessut ovat olleet taskussa maanantaista asti. Ja tämän lisäksi pari sytkäriä eli mahdollisuus on ollut koko ajan mutta olen pitänyt päätökseni. Jollain lailla haluaisin säilyttää nämä muistona lopettamisesta.

    Tässä vaiheessa haluan kiittää niitä jotka ovat jaksaneet lukea koko tekstin alusta loppuun. Ja kaikille niille jotka ovat tehneet saman päätöksen haluan toivottaa onnea ja ennen kaikkea TAHTOA lopettaa. Helppoa tämä ei ole, mutta muiden ihmisten tuki auttaa päätöksessä ja sen pitämisessä. Siksi yritän kaikin tavoin auttaa kaikkia teitä jotka ovat tehneet saman päätöksen. Voin sanoa että yksin on erittäin vaikea, ellei mahdoton, lopettaa, tiedän kokemuksesta.

    TSEMPPIÄ KAIKILLE

    T: Toni
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.