Helmikuu 2018 lopettaneet

2456

Viestejä yhteensä

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko

    Jage81, onnea ekasta viikosta. Onhan tämä se vaikein, kun on pakko todeta, ettei tupakka nyt vaan enää kuuu kuvioon.
    Camilion, sinula myös jo alun toista viikkoa. Koita pidellä itseäsi, vaikka ymmärrän, et tilanne on todella stressaava. Jos pystyt, yritä pitää nämä kaksi asiaa erossa toisistaan. Tupakkahan ei ole ratkaisu mihinkään, Champixin pitäisi pitää oireet kurissa.
    Ei voi muuta sanoa kuin isot tsempit. Koita purkaa tänne, jospa se auttaisi.

    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Haasteita tässä tulee varmasti matkan varrella mutta ei saa vaipua siihen uskoon että se tupakka niihin ongelmiin auttaa, oli ne sitten mitä tahansa. Itse olen huomannut että juuri nuo vaikeimpien hetkien voittamiset vahvistaa ja vie ns.seuraavalle tasolle:) Camilion vaikuttaa että olet päässyt suht helpolla viekkareiden suhteen, sekin on jo pieni juhlan paikka!
  • Mulla on motivaatio korkealla, leikkaus tulossa ja tiedän, että paraneminen on parempaa sekä hinku juoksulenkille ilman hengen piukkuutta. Ja koitan ajatella että jos vedän savut niin tuo toinen osapuoli saa siitäkin sanottua etten pysty tähänkään...
  • Moikka <3 Lopetin tänään 20.2.2018 ja saa nähdä kuinka käy. Poltin 20-30 tupakkaa päivässä ja vaimo saman verran. Nyt lopetettiin yhdessä. Oon polttanut 20 vuotta ja lopetus yrityksiä takana kymmenkunta. Kauheasti tsemppiä itselle ja muille!! Mulla oli kanssa aamuisin tuota oksetusta ja myös monet kerrat olen oksentanut. Lisäksi astmaa ja sellaista, miksi nyt loppui. Vielä kerran hirveesti tsemiä kaikille!!! :)

  • Hienoa että saadaan lisää lopettajia tälle kuulle, welcome Nomundeeros. Siitä se lähtee, alkupäivät on aina hieman haastavia mutta sitten se rullailee omalla painollaan. Mulla oli kanssa varmaan 10 vakavampaa lopetusyritystä mutta nyt ensimmäinen kun siirryin nikotiinipurkasta heti parin viikon jälkeen totaaliseen nikotiinittomuuteen. Täältä saa hyvää supportia vierotusoireisiin, niiltä tuskin kukaan täysin välttyy:)
  • Mukavasti on porukkaa lopettamassa näin alkuvuodesta. Syksy olikin hieman hiljaisempaa ja kuka nyt sillon haluaisikaan lopettaa kun muutenkin on synkkää. Varmasti nämä hienot talvikelit antaa tsemppiä projektiin :)
  • Päivä 8 käyntiin, voimistuvaa hikoilua havaittavissa. Aamut eivät ole enään niin vaikeita tupakkahimojen suhteen.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Tulosennuste hyvä. Mukavaa ja rentoa päivää kaikille!
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Päätä särkee ja vituttaa. Päivä 6 käynnissä ilman nikotiinia ja rööki alkaa haista hemmetin pahalle... Ei savu itsessään mut jos joku on juuri tupakoinut. Tai sit se on vaan alitajunta... Onhan se outoa, kun ei kokoajan oo rööki hampaissa. Monenmonta kohtaa on tullut jo ohitettua joissa ennen heitti aina spaddun huuleen mutta nyt... Se on vaikeaa, psyykkisesti, mutta ei ongelmaa. Hermojen palaminen on kyl hieman herkemmässä...

  • Jep, ei oo kyllä vituttanut koskaan näin paljon ja pahinta on ettei siihen ole oikein mitään syytä edes. Keskittymiskyky on edelleen täällä todella heikko ja myös saamattomuutta havaittavissa. Yleisvointi on kuitenkin parempi kun vuosiin!
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Mulla auttoi keskittymiseen purukumin jyystäminen, tietty aluksi niksapurkkaa, mut välillä ja niiden jälkeen Airwaysia, sinistä. Luinkin jonkun amerikkalaisen tutkimuksen, jossa oli todistettu purkan edistävän keskittymistä. Tiedä häntä, mut mulle se auttoi.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Kiitos vinkistä, kävin hakemassa Airwaysia:) Ehkä se luonnollinenkin keskittymiskyky sieltä joskus palautuu:) Tänään ollut taas hieman vaikeaa mutta niin kai se menee että aaltoilevaa on tämä ”toipuminen”.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Toivottavasti sulle on apua purkasta. Ole armollinen itelles. Kroppas käy mahtavaa taistelua.
    Olen joskus miettinyt, mitä sisuksissamme oikein solutasolla tapahtuu, kun niiltä riistetään verenkierron mukana ennen tuoma nikotiini ja muut 4000 myrkkyä. Aivoissa tiedetään mitä siellä tapahtuu, mut koko kroppahan siinä on mukana.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Heippa helmikuulaiset ja hienoa että porukka on kasvamassa! Mahtavaa että mukana on myös tuplalopettajia eli kaksi yhdessä. Ketutus kuuluu asiaan, katsokaa vaikka minkä x-kuun lopettajat ketjun alkua. Hyviä juttuja kannattaa aktiivisesti miettiä, parhaat palkinnot ovat oivallettuja, ei välttämättä fyysisiä tai tunnetason juttuja.

  • Pvä 9 nikotiinitonta. Koska olin 2viikkoa niksapurkalla ennen tuota 9pvä niin periaatteessa kohta kuukausi lähestyy polttamatta. Aamulla edelleen kahvi kädessä tuijottelen ulos että aijai kun kaipaan sitä aamusavua. Ei kuitenkaan ole enään varsinaisesti sitä lankeamisen riskiä. Fyysinen kaipuu on kuitenkin laskenut jo aika pieneksi. Psyykkinen riippuvuus onkin varmaan sitten se pidempi ja haastavampi juttu. Viime yönä tuli nukuttuakin lähes normaalit yöunet joten positiivisia juttuja tulee melkein joka pvä lisää. Tsemiä muillekin lopettelijoille!
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko

    Jage81, miksi et laske tuota nikotiinipurkka-kautta tupakoimattomuusaikaasi? Minä ainakin laskin. Mut jos haluat seurata nikotiinittomuusaikaa, ymmärrän.

    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Jep, itseäni kiinnostaa vain se täysin nikotiiniton aika. Mulla alkoi ne varsinaiset vieroitusoireetkin vasta siitä hetkestä, niksapurkalla pysyi liiankin hyvin kurissa ja mulla meni niitä varmaan 30 tyynyä päivässä:) Oli leuatkin aika kipeet parin viikon jälkeen, ei ollut ihan oikeaoppista käyttöä:)
  • Voi he****tti tätä tolkutonta nälkää:) Oon viimeisen viikon syöny varmaan kolminkertaisen määrän päivässä verrattuna normaalipäiviin. Jääkaappi tyhjäks ja sitten kollataan vielä pakastin ja kaapit päälle. Äsken löyty kääretorttua niin siihenkin piti tuupata vielä mansikkahilloa päälle ruokalusikalla että veisi paremmin nälkää. Tietää että homma pitäisi pitää kurissa mutta siihen ei saa mitään kontrollia! No pitää olla armollinen, kunhan ei polta! Aamulla varmaan juoksen taas hakemaan muutaman berliininmunkin kaupasta aamukahvin kyytipojaksi. Mites muut helmikuun lopettelijat, pysyykö syöminen kurissa?
  • Ihan tappava nälkä kokoajan. Nyt vaan pitäny pientä nälkäkuuria tässä ja paino on tippunut toista kiloa viikossa. Tai koittanut syödä vähemmän ja fiksummin vähä useammin... Mutta joo, kokoajan nälkä.

  • Täällä tulee 10 päivää täyteen. Tuntuu että juhlan kunniaksi laittoi kunnon vieroitusoireet päälle, samaa luokkaa kun ensimmäisinä päivinä. Niin kai se menee että tulee helpompia ja sitten vaikeampia päiviä. Pitää pysyä vahvana. Nyt voi jo päätellä että pitkä sota tästä on tulossa. Kateeksi käy niitä polttajia jotka ilman vieroitusoireita tästä prosessista selviää, itse taidan olla sieltä toisesta äärilaidasta.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Kyllä on harvassa ne, jotka selviävät ilman viekkareita. Fyysiset viekkarit alussa, ne muuntuvat sit psyykkisiksi, mut ne sekoittaa helposti. Kun kuukaudenkin päästä haluaa yhtäkkiä parkkipaikalla tupakkaa, saattaa olla jo kyse fiksaatiosta siihen, et aina ennen tässä kohtaa poltin. Tunne tuntuu fyysiseltä, mut uskon, et se liittyy jo tapaan.
    Mut onnittelut kympistä Jage81. Usko ittees, sä selviät kyllä!
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Oon tässä muutamana päivänä retkunnu polttaan pari röökiä, tänään taas savuton. Niksatuotteilla mennään ku yritin luomuna mut ei onnistunut. No, tsemiä taasen kaikki!!!

  • Tsemppiä helmikuulaisille. Itekkin olin vuosi sitten samoilla viivoilla. Päiväkerrallaan vain savuttomuutta eteenpäin. Hyvin se menee :)

  • Aivan mahtavaa että taas lisää lopettaneita! Oikea päätös on tehty ja nyt on vaan oltava kovana ja taisteltava. Väliin on vaikeata, välillä todella vaikeata ja välillä vähän helpompaa. Kun se rööki on rytmittänyt sitä päivää. Tolloin olen mennyt röökille ja tuossa tilanteessa vetänyt yhden jne. Helppoa ei tule olemaan mutta nyt kun itse muistelen niitä uniongelmia, aivan jäätävää väsymystä, muistin pätkimistä, hermostuneisuutta ja mitä kaikkea, niin se kaikki on ollut sen arvoista! En muista koska musta ois tuntunut näin hyvältä - Oikeesti!

    Isot tsempit kaikille ja pysykää lujana! Hengessä ollaan mukana!

  • Kiitos kannustavasta viestistä paattavainenko. Päivä 11 käyntiin Iivon hiihdolla, hyvältä näyttää mitalin suhteen. Tänään helpompi aamu tupakkahimojen suhteen, ehkä se Nikkis peikko kohta alkaa hillittämään otettaan. Tai sitten huomenna taas ottaa kunnon niskalenkin ja kurmottaa taas kunnolla:) Vastaan otetaan kaikki haasteet mitä tulee, ilolla ja surulla!
  • Vähän normaalia pidemmät yöunet ja täydellinen aamukiukku päällä. Tässä on koittanut aina tupakanhimon iskiessä keksiä jotain fiksua tekemistä. Kotoa pois oleminen auttaa.
  • Jep, itse yritän kanssa pysyä liikkeessä ja heti pitää lähteä ulos kun paha himo iskee. Tänään uskaltaa ottaa jo yhden saunakaljan, ryyppääminen olisi vielä masokismia. Olut ja rööki on se yhdistelmä mitä ehkä eniten jää kaipaamaan. Jostain pitää luopua että voi saada jotain vielä parempaa tilalle. Edellisenä yönä sai jo noin 7 tunnin yöunet joten monella rintamalla alkaa oireet helpottamaan. Yhden päivän perusteella on toki aika turha vielä tehdä mitään isompia johtopäätöksiä joten jäädään seurantakannalle. Viikonloppuja stumppaajat!
  • Päivä 12, yö oli taas huonouninen ja hikinen. Mielestäni näköni on myös jotenkin hämärtynyt, aivot käy hitaalla ja muistikaan ei ole parasta A-luokkaa. Huimausta myös havaittavissa. Levottomuus on hillittänyt selkeästi eikä tarvitse enään olla sähköjäniksenä. Kestää myös hieman tylsyyttä jo paremmin. Toisaalta vähän vetämätön fiilis eikä oikein mikään jaksa innostaa. Näillä mennään eteenpäin, kohta parin viikon rajapyykki täyteen.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Uskotaan, et alkaa helpottamaan. Tosin liike voi mennä aaltoillenkin. 2 viikkoa kuitenkin ihan kohta.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • 1,5 viikkoa normaalia elämää ilman tupakkaa. Lievää alavireisyyttä on ilmassa, kaikki on paskaa ja ihmiset vituttaa ja varsinkin niiden tyhmyys. Mitään ei jaksa ja itseensä saa taas pettyä. Ehkä se elämä oli omalla tavallaan helpompaa tupakan kanssa. Olipahan syy nousta iltaisin nojatuolista. No, day by day, hour by hour, minute by minute... Edelleen. Vaikka ihan kokoajan ei röökiä mietikkään. Tässä vaan hämärtyy että mitkä on oireita champixista ja mitkä oireita tupakoimattomuudesta ja mitkä oireita omasta persoonasta.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.