Yli 20 vuotta polttaneiden vieroitusoireiden kesto

Täällä forumilla on varmaan paljon niitä jotka ovat polttaneet yli 20 vuotta ja sitten lopettaneet. Olisi mukava kuulla näiltä henkilöiltä kauan vieroitusoireet kestivät ja mikä oireet olivat pitkäkestoisimmat. Perustin tämmöisen ketjun koska luultavasti vähän polttaneet vuosissa ja määrissä pääsevät aika paljon helpommalla niin saa vähän tuntumaa pidempään/paljon polttaneiden oirekestosta. Tietysti tupakka on mielessä jossain määrin koko loppuelämän mutta lähinnä kiinnostaa että koska ihmiset alkoivat saamaan aitoja ilon tuntemuksia siitä että tupakka on nujerrettu ja oireet poistuneet. Itsellä 2 viikon jälkeen ei juuri positiivista kerrottavaa vielä ole.

Viestejä yhteensä

  • Minulla on lähemmäs 50 vuotta tupakointia takana. Minulla on siitä kroonisia sairauksia "muistona", joten mitään sen kummempia ilon tuntemuksia ei ole. Joillain on lopettamisessa uutuuden viehätystä, minulla vierotusoireet iskivät heti ja rankasti. Vierotusoireet, pahinta oli masennus, alkoivat selvästi loivenemaan kolmen kuukauden kohdalla.

  • editoi helmikuu 28

    Minulla on takana tupakkavuosia yli neljäkymmentä. Vieroitusoireena pahin on masennusoireiden vaikeutuminen. Vielä ei ole hellittänyt ja mitään ilon tunteita ei tästä lopetuksesta ole tullut. Lopetin tammikuun alussa. Oli alkuun myös niitä tavallisia fyysisiä oireita mutta ne ovat helpottaneet. En tiedä sitten onko nämä vieroitusoireet tai ylipäätään lopettamisen helppous tai vaikeus suoraan verrannollinen tupakkavuosiin. On sillä joku yhteys kyllä näin ainakin luulisi mutta aika yksilöllisiä tuntuvat olevan.
    Kun lopetin ensimmäisiä kertoja mukana oli paljon iloa ja onnistumisen tuomia hyviä juttuja jne. En tiedä miksi en nyt saa noita kiksejä lainkaan. Onko kyse viattomuuden menetyksestä eli tässä ei ole mitään sellaista upeaa, katsotaan kuinka käy ja olen ilman niin kauan kuin siltä tuntuu ja kaikki on eteenpäin fiilistä. Nyt tietää totuuden riippuvuudesta ja myös sen että jos lankeaa niin peli on lähes tulkoon menetetty tai ainakin läheltä liippaa. Ja myös sen, että kun tarpeeksi kauan jatkaa niin siitä on seurauksia terveydelle ja ulkonäölle ja niin edelleen. Eikä ne palaudu. Eikä kukaan pelastu jos jatkaa. Eikä se ole vapaaehtoista. Jos sorrut niin poltat ja jos poltat, on pakko polttaa kunnes taas on syvemmällä ja aiheuttanut itselleen vielä surkeamman tilanteen. Ja tämän tiedon myötä tässä on aika synkkä pohjavire. Onnistu tai pilaa loppuelämäsi.
    Että sellaista.

  • Enpä tiedä onko asiaa koskaan tutkittu mutta aihe on mielenkiintoinen. Tavallaan kun asiaa ajattelee niin voisi kuvitella ettei ole merkitystä onko polttanut 10 vai 30 vuotta ja askin vai kaksi päivässä. Joka tapauksessa aika on pitkä, tapa juurtunut ja nikotiiniaddiktio syntynyt.

    Ehkä se on enemmän henkilöstä kiinni. Luopumisestahan tässä on kyse ja eri ihmiset käsittelevät ja sietävät sellaisia asioita paremmin. Ne ilon tunteet ehkä haetaan sieltä rahan säästymisestä, terveyden ajattelusta yms. Ja jos isoja terveyshaittoja ei ole vielä ilmaantunut ja varaakin poltteluun on ollut niin ehkä se lopettamisen hyöty vähän hämärtyy.

    Itse uskon että kyse on pitkälti siitä miten eri ihmiset käsittelee ja sietää eri asioita. Tässä tapauksessa luopumista jostain ennen niin "tärkeästä", isosta elämän muutoksesta koska sitähän tämä on ja uusien tapojen omaksumisesta. Ja varmasti vieroitusoireiden siedossa on eri tasoja kuten kivunsietokyvyssä tms.
  • editoi maaliskuu 1

    Lääkärini mukaan 20 vuotta on jonkinlainen rajapyykki esim. keuhkoahtauman todennäköisyyden kannalta, vaikka ei olisi polttanutkaan esim. askia päivässä. Arvioisin itse polttaneeni yhteensä noin 20 vuotta, mutta pätkittäisyyden vuoksi en ole ihan varma. Olen noita oireita ja fiiliksiä lukiessani laskenut tuosta bannerista, että mikä on ollut tupakoinnin intensiivisyys ja vaikken systemaattisesti olekaan laskenut, niin tuntuu että nikotiinimäärä/vrk tuntuu usein korreloivan pahempiin viekkareihin tai vitutukseen.

    Mutta kuten Tumppaanko sanoi, kaikki on yksilöllistä ja varmasti riippuvuuden luonne (fysiologinen, tapa, sosiaalisuuden muoto, mielialalääke/mielialan hallinta) tai painotukset siinä vaikuttavat kanssa ja tietysti erityisesti tupakointimäärä puolestaan vaikuttaa noihin. Ja mikä sitten on taas ollut motiivi itse lopettamiselle ja onko siinä alunperinkin ajatus jonkin saavuttamisesta vai menettämisestä/välttämisestä. Minua sopivasti säikäytti oma hengästymisen lisääntyminen lyhyessä ajassa ja toisaalta palkitsi savuton ympäristö ja vapautuminen häpeästä. Vieläkään en ole havainnut suuria fyysisiä tuntemushyötyjä, jotain (vaivoja) on tullut jopa lisää, mutta tiedostamisen tasolla olen saanut paljonkin ja mahdollisten vaivojen jatkuessa on jotenkin jotain järkeä hakea niihin apua.

  • Mielenkiintoisia pointteja teillä tuohon vieroitusoireiden vahvuuteen liittyen. Itse olen tosiaan miettinyt sitä vähän liikaakin vain maalaisjärjellä että mitä pidempään ja enemmän niin sitä kovempi koukku ja sitä vaikeammat oireet. Ei tosiaan varmaan ole ihan niin yksinkertaista. Vko:lla polttovuosia kyllä aika kiitettävästi niin siitä saattoi jonkunlaista oireilua jopa odotellakin. Itsellä edelleen mukava mix henkisiä ja fyysisiä oireita, ei näistä oikein ota tolkkua onko ne menossa parempaan vai huonompaan suuntaan.
  • editoi maaliskuu 1

    Malttia pyttyyn Jage81 :) . Aika voi aluksi madella, mutta vaikka 16 päivää on hieno saavutus ja voit olla siitä ylpeä, niin se on tosi lyhyt aika elimistölle. Melisa laittoi johonkin sellaisen animaation, joka pitäisi olla jossain stumpin sivustollakin, missä kuvataan miten syvällä meidän hermojärjestelmässä tuo nikotiini on. Joka tapauksessa esim. pari kuukautta on lyhyt aika jos vertaa vaikka painon pudotukseen. Siinä sitä vasta pitääkin malttaa tuloksia monta kuukautta. Parempaa on tulossa, ihan varmasti ja mitä enemmän suuntaat ajatuksesi tietoisiin hyötyihin tai vaikka johonkin ihan muuhun (vaikkei se olekaan helppoa) niin sen parempi. Tai siis helpompi.

  • Jep, yritän pysyä touhukkaana vaikka välillä ei juuri mikään kiinnosta. Stumpissa on kyllä viekkareista älytön määrä kirjoituksia ja niistä on saanut voimaa myös itselle. Henkinen valmius on pitkäänkin taisteluun, 16 päivää tuntui pitkältä mutta uskon että seuraavat 16 soljuu jo hieman mukavammin:) Kesällä nämäkin jutut varmaan jo naurattaa:) Kyllä noi viekkarit on omalla kohdalla ollut 1 rajuimmista kokemuksista elämässä, rehellisyyden nimissä.
  • Pystytkö Jage81 kääntämään ne viekkarit voitoksi? Eli mitä enemmän elimistösi huutaa, sitä suuremmasta ja tärkeämmästä muutoksesta on kysymys. Ja sitä suuremman pahiksen sinä voitat kun jaksat sitä vastustaa >:) . Turpiin vaan pirulaista. Moni sanoo, että kuukauden kohdalla tulee jokin takapakki, mutta olet sen verran tätä palstaa selannut, ettei se ole sinulle yllätys. Eikä tule välttämättä sinulle vastaan. Silti on helppo uskoa, että seuraavat 16 päivää ovat paljon paremmat kuin takana olevat ;)

  • Ja voihan se olla niin että Jagelle ei tule kuukauden takapakkia kun alku takkuaa. Ehkä kuukauden kohdalla alkaa helpottaa. Aika monella kuukauden takapakkilaisella ekat viikot menee suht "helposti" ja sitten iskee totuus.
  • editoi maaliskuu 2

    Itse poltin lähes 20 vuotta, mutta viimeisen vuoden aikana vain viihteellä. Tämän vuoksi fyysisiä oireita ei juuri tullut tai en niihin kiinnittänyt huomiota. Pahinta itselleni oli omaan tupakointiin liittynyt vahva sosiaalinen kytkös.

    Ekoina viikkoina tuntui todella orvolta kökkiä yksin savuttomana ja olin kateellinen niille jotka "saivat" polttaa. Näytti vahvasti siltä, että ratkeaisin taas vähintään viihdepolttajaksi. Lopulta sain käännettyä ajatukset niin, että tupakanpolton lopettaminen ei ole minulta tosiaankaan pois vaan savuttomuus antaa takaisin pidemmällä tähtäimellä paljon enemmän.

    Nyt voin halutessani lähteä muiden "savullisten" mukana pihalle ilman pelkoa ratkeamisesta. Tupakoinnin lopettamisen yhteydessä baarikäynnit ovat myös vähentyneet radikaalisti, mikä ei ole ollenkaan huono juttu kyllä sekään :D

  • Pelottaa edes ajatella mitään kuukauden takapakkeja:) Ei tässä hommassa kyllä paljon riemua ja glooriaa ole!
  • Jännä muuten kun lukee useita nettilähteitä niin niissä mainitaan että vieroitusoireet kestää 1-2 viikkoa, tekisi mieli lähettää palautetta:) Olisi kyllä
    mahtavaa jos nuo lopetusoireet olisivat kaikille ihmisille vakioitu. Tyyliin että päätä särkee 12 päivää ja 20 päivää masentaa, sitten se on ohi:) Nyt tässä on joulu joka päivä, aamulla saa jännittää että mitä oireita sieltä lahjakääröstä tälle päivälle tulee! On tässä toki osa oireista jo ihan vakioitunutkin, toivottavasti ei loppuelämäksi.
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Ei varmaan loppuiäksi sentään. Mutta joskus tuntuu, että ne jotka kirjoittaa tupakoinnin lopettamisesta, eivät ole itse polttaneet koskaan eivätkä tunne ketään, joka olisi lopettanut. Tai sit joku on valehdellut niille päin näköä.
    Koko lopettamishistoriani aikana olen törmännyt kahteen naiseen, jotka totesivat, et lopettaminen on niin helppoa, et ihmettelivät miksi lainkaan polttivatkaan. Heillä oli sit muita ongelmia ja toisella joku lääkitys, joka saattoi auttaakin.
    Lopettaminen on hirveän henkilökohtainen juttu kaikkineen. Se on niin lähinnä meidän sisintä, ettei kukaan muu sitä ymmärrä. Toinen lopettaja joten kuten kuitenkin.
    Sä selviit kyllä Jage81. Vaikka on nyt vaikeaa, sulla on sisua.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Joo, netissä "besservissereitä" riittää. Kyllä tämä palsta on huippua tämän alan tietämyksessä, kaikki perustuu kokemukseen eikä olettamuksiin.

  • Joo, useita tunteja täällä juttuja lueskelleena niin voi tehdä päätelmän että edes 1 kuukausi ei viekkareita vielä vaimenna, 3kk tuntuu olevan jonkunlainen raja-arvo usealla käännöksessä parempaan. Toki sitä rajaa psyykkisten/fyysisten oireiden välillä on vaikea vetää, yhtä kaikki eli tuskaa se on niiden kärsijälle.
  • Näinpä...oliskohan se 1-2 viikkoa markkinointipuolen keksintöä. Moni jättäis purkat ostamatta kun mainostettais että puolessa vuodessa sitten helpottaa. Ei viittis edes yrittää.
  • Fyysiset ja henkiset vieroitusoireet, kaksi ihan eri asiaa.

    Parissa viikossa varmaan hellittää ne fyysiset jos sen pystyy ilman korvaushoitoa rimpuilemaan, harva pystyy.
    Henkinen puoli on se haastavin ja väittäisin että siihen vaikuttaa eniten se oma asenne ja halu lopettamiselle.

    Itsellä ei ainakaan toiminut se kun yritin muuten vaan lopettaa, mutta kun tuli se että oikeasti halusi lopettaa ja oli totaalisen kyllästynyt tupakkaan ja sen aiheuttamiin terveydellisiin ja miksei taloudellisiinkin ongelmiin, niin lopetus oli melko helppoa...ainakin näin jälkeenpäin ajateltuna.

    "Tupakkapiru" huuteli johonkin 9kk:den kohdille saakka kuinka järjetöntä lopettaminen on ja se on aivan välttämätöntä tulevaisuuden kannalta, tuo möly on nyt hiljentynyt täysin :)

    ~160 000 savuketta ja lopetus 31.01.2016 --> ilman nikotiinia 01.03.2016
  • 9kk on kyllä pitkä aika kärvistellä:) Itsellä kohta 1kk täynnä, masennus päällimäisenä oireena ja unettomuus vaivaa. Jos ne kestää 9kk niin hajoon totaalisesti. Toi masis voisi kyllä päästää irti, kai se unettomuus ja masis menee käsi kädessä. Seuraillaan tilannetta, toivottavasti ei lääkityksiä tarvii hakea.
  • Lääkäriltä saa jeesiä tarvittaessa ja kannattaa ilman muuta hakea jos tuntuu ettei kestä muuten.
    Onhan siitä addiktiosta irti rimpuileminen kuitenkin joidenkin kohdalla todella kovan työn takana, ei se mikään häpeä ole jos siihen ei omin voimin pysty.

    Syitä sille tupakoinnin uudelleen aloittamiselle omat ajatukset keksii miljoona, yhtään hyvää sellaista ei kyllä ole.
    Mun mielestä sen takia ei kuitenkaan kannatta itseään tappaa, jos tuntuu että ei onnistu nyt mitenkään, niin koittaa sitten ensi kerralla jolloin se voi onnistua. Harva onnistuu ekalla kerralla, itselläkin siihen taisi mennä viisi kertaa sen reilun 10 vuoden aikana kun lopetusta aina välillä yritin.
    Tosin luovuttaminen on turhankin helppoa ja siihen se "tupakkapiru" pyrkii kaikin keinoin ;)

    9kk:tta on elämässä melko lyhyt aika, mutta subjektiivista sekin ja jälkeenpäin kaikki tuntuu erilaiselta.

    Tsemppiä!!!

    ~160 000 savuketta ja lopetus 31.01.2016 --> ilman nikotiinia 01.03.2016
  • Minulla ei mitään äkkinäistä muutosta tullut, suunta oli parempaan kolmen kuukauden jälkeen. Se, että valoa näkyi tunnelin päässä auttoi. Unettomuuteen voi kokeilla Melatoniinia, ennen vahvempia apuja.

  • Tilanne hieman parempi masennuksen suhteen, yli viikon olin täysin toimintakyvytön tuon masennuksen edessä:( En olisi ikinä uskonut että tämäin päivä tulee että olen ollut kuukauden erossa nikotiinista. Ehkä nämä vaivat alkaa tästä pikkuhiljaa vähenemään, jotain tasaisuutta alkaa mielelläkin jo hetkittäin olla:)
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko

    Hienoa, että alkaa helpottamaan!

    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Onnittelut ensimmäisestä kuukaudesta!
  • Ite polttanut 30 vuotta, muutama alle vuoden kestänyt tauko sinä aikana. Nyt melkein viis viikkoo ilman, paitsi kaks kertaa kun oon ottanu alkoa niin oon myös polttanut. No mut nyt siis on kaks viikkoo edellisestä tupakasta, ja aivan järjetön väsymys päällä, ärsyyntynyt olotila koko ajan, itku herkässä. Lapsille just selitin miks äiti on koko ajan niin kiukkuinen. Toivottavasti tää ei kestä kauaa...
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.