Syyskuun 2018 lopettajat

Aloitetaan syyskuulaisille ihan oma ketju.
Eilisestä 1.9. saakka olen ollut polttamatta. Ikää on 43 ja tupakointi alkoi 12-vuotiaana, tosin olen välillä ollut yli vuoden pätkiä polttamattakin. Nyt taas kolmisen vuotta on mennyt aski päivässä tahdilla. Lopettamista olen yrittänyt monituiset kerrat, mutta se on aina kopsahtanut johonkin "syyhyn" 1-5 viikon kuluessa.
Lopettamisen tukena on nikkislaastarit, -purkat ja -sumute. Lisäksi omenat ja porkkanat. Lopettamisen syynä taas on orastavat terveysongelmat hengitys- ja sydänpuolella. Tavoitteena on päästä hep-poteroon huutelemaan.

Tosiaan kun muistelin menneitä, niin ensimmäisen kerran olen tupakan lyönyt suuhuni kesällä -79. Siinä ei tosin ollut tulta. Ukin autossa niitä nortteja oli, kovan tupakkamiehen esimerkki vaikutti, ja on luultavasti vaikuttanut myöhemminkin, kun tuo tupakka on niin hitsaantunut osaksi elämääni. Pitäisi kai sanoa että mennyttä elämääni. Kova halu on lopullisesti päästä tuosta eroon!

«1345

Viestejä yhteensä

  • Heippa, Bronco! Tulin tähän ketjuun toistaiseksi vain onnittelemaan sua. Jospa tämä kerta olisi se viimeinen sinun kohdallasi :)

  • Kiitos lepuuttaja! Raskaaksi käy nämä jatkuvat lopetukset. Jostain on aina tullut se pöljä ajatus, että sama se on polttaa vaikka hautaan saakka, ja hetkohta sen jälkeen katumustila ja pakkolopetus. Perskeles kun riittää tämä jatkuva soutu ja huopuu.
    Täällä kärsitään nikkiksiä. Korviketta on sen verran että pahin olo taittuu. Kiukkua olen välillä niellyt. Masennus ei ole erityisemmin nostanut päätään, tosin mulla on siihen lääkkeitä. Olen pyrkinyt jotain koko ajan puuhastelemaan, mm pitänyt pyykkisavottaa ja leiponut sämpylöitä.
    Arkiaamut on tulossa mutta en jaksa alkaa niitä stressaamaan. Tästä päivästä on selvitty ja se riittää tältä erää.

  • Hei!
    1.9 joskus siinä klo. 2:15 loppui. Olin päättänyt päivän noin viikkoa aiemmin, mini imeskelytabletit ja suihke käytössä. Champixiin en "uskalla" kajota, eikä sen kanssa saisi sitten edes käyttää näitä korvaustuotteita, lisäksi kuullut melko hurjia juttuja miten Champix voi pahimmillaan tehdä... Tsemppiä meille kaikille oikein urakalla, melko kivasti mennyt :)

  • BTW enpä löytänyt tuota banneria mistään (?!? saisikohan vaikka suoran linkin mistä löytyy ?) voisihan sekin hieman antaa lisä tsemppiä :D
    Olen polttanut varmaankin keskimäärin 15-20 röökiä päivässä melkolailla tarkkaan 33 vuotta. Suurin motivaattori minulle rahansäästö ja heti perään toki terveys. Taitaa olla nyt minun toinen tai kolmas vakava yritys lopettaa, viimekerralla taisi mennä 2,5kk mutta sitten se läpi hiljaksiin, käytin silloin myös liian pieniä annoksia korvaavia ja liian lyhyen aikaa...

  • Bronco: Päivä kerrallaan se on mentävä ja joskus jopa hetki kerrallaan. Iloita siitä yhdestäkin tupakasta, joka jäi polttamatta. Tutulta kuulostaa tuo sinun kamppailusi. Mäkin ajattelin vielä nuo askissa odottavat kaksi polttaa ja sen jälkeen saa loppua. Yritän ajatusrikollisen taktiikkaa, eli en vain osta...

    Jakestus: bannerin löytääkseen pitää mennä stumppi.fi -sivulle, sieltä oikeasta ylälaidasta klikkaat ukon kuvaa ja kirjaudut sisään. Sieltä kohta "muokkaa profiilia". Asetat lopettamispäivämäärän, taitaapa tuo salasanaakin kysellä ja rastit kaikkiin mahdollisiin kohtiin. Niin minä oon sen saanut toimimaan.

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko

    Voimia Broncolle. Sulla on kuitenkin hyvä asenne, se vie eteenpäin. Kyllä se alkutaival on hankala monella tapaa. Mut mietittävä on, että se olotila väkisinkin helpottaa ajan myötä. Siihen vain on luotettava. Kun selviää eteenpäin, on kyllä syytä painaa mieleensä, kuinka vaikeaa lopettaminen on, ei sit niin helposti enää sortuis polttamaan. Mun voimat eivät enää riittäisi, siksi on helppo itsensä tuntien pitää 0-linjaa. Ja miksikö sitä nyt enää aloittaisikaan :#

    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Jep, tupakanostokielto on ehdoton. Valmistauduin siihen siten, että nostin käteiseksi tämän kuun ruokarahat. Kauppaan otan mukaan niin vähän käteistä, ettei sillä saa askia ruokaostosten kanssa. Tankkaamassa käyn vain kylmäasemalla (nesteen/shellinbaari on ollut melkein pääasiallinen tupakanostopaikkani) Luottokortit jätän kotio. Avot, sanoi ryssä!

    Eka arkiaamusta selvitty ja torjuttu tupakka-ajatukset! Olo on ollut kuin orvoksi jääneellä pirulla. Jospa tämä ei kovin paljon pahemmaksi enää menisi. :s

    Mietin tuota jo eilen Melisa, että en enää halua uudestaan tätä kärvistelyä kokea. Tupakanpolton lopetuksessa olen varmaan jo suorittanut syventävät opinnot.

    Niin ja ensiapuna kuljetan tuota nikkissumutetta koko ajan mukana. Se vaikuttaa paljon nopeammin kuin purkka. Hirvittävä nikkis voi iskeä vielä kuukausien jälkeenkin, se on jäänyt mieleen.

  • editoi syyskuu 3

    Kolmatta päivää mennään ( erikoista muuten että kun kirjoitin numero 3 ja pisteen, eli kolmas, niin se muuttui numero 1 ja pisteeksi?!?) ja yöllä on sitten 3 täysi vuorokausi täynnä :D Yllättävän helposti mennyt tänään töissäkin, toki kiinnitin huomion kun muut lähti röökille, mutta... :) Nostin perjantaina vimeinen päivä kuukauden röökirahat kerralla käteiseksi, josta sitten ostan ( jos tosin tuskin tarvii tälle kuulle ) noita korvaustuotteita. 200€otan joka kuun vika päivä "purkkiin", jotta konkreettisesti näkee sen säästön :)

  • Hitusen alakuloinen olotila kyllä ja ei oikein keksi mitään tekemistä...

  • Illan ohjelmassa on ollut riitelyä itseni kanssa - savuton Bronco voitti.
    Jostain syystä en osaa yhdistää kiihtymään lähtevää ärtymystä nikotiinin puutteeseen. Keksin ottaa tuota sumutetta ja heti alkoi kierrokset laskea.

    Minäkin ajattelin laittaa ainakin osan röökirahoista säästöön kuukausittain. Kunhan se kansalaisen sijoitustili tulee yli-ensvuonna niin ostaa paukasen sitten jotain kunnollista osinko-osaketta. Minusta rahansäästö on ihan hyvä lopettamisen motivaattori, ainakin jos on selkeä säästösuunnitelma eikä pistä rahoja esim herkkuihin/karkkiin.

  • Hienoa Bronco ettet sortunut. Tuo suihke antaa minullakin nopeinten avun ja todellakin käytän pillereitä/ sitä heti ja tarpeeksi jos hitusenkin alkaa tuntua tarpeelliselta. Itse ajattelin myös samaa, että rahastoon/ tuohon uuteen tilille sitten vuonna 2020... Jos vaikkapa hankkisi sitten "eläkemökin/ maapalstan" jostain päin myöhemmin :)

  • Terve kaikki. Sama päivämäärä on mullakin sen viimisen tupakan kohdalla ja vielä pysyy hallinnassa. Itse jätin korvaushoidot ulkopuolelle ja koitan lopettamista sähkötupakan avulla.. valintaan vaikuttaa työnkuva todella paljon, yleensä aikaisemmilla lopetuskerroilla on kompastunut juurikin siihen..
  • Nonnih!
    Lopetuspäätös tuli, ja tästä lähtee ns. ensimmäinen savuton päivä pitkään aikaan.
    Musta tulee tänään hyvä, mukava työkaveri, kaikki raivostuttaa kohtapuolin.

  • Tervetuloa joukkoon Jorma84 ja Denaste. Kyllähän se on niin, että yksinään lopettaminen on todella raastavaa, vertaistuki helpottaa ainakin minua.

    Tämän päivän olen selvinnyt pelkällä laastarilla. Vapaapäivä on ja järjetön väsymys, nukuttaa ja väsyttää.

  • Yksi syyskuulainen ilmoittautuu mukaan.

    Su 2.9 illalla poltin viimeisen savukkeeni ja sillä tiellä vielä jatketaan. Kolme savutonta yötä takana ja jokainen yö nukuttu hieman huonosti. Koiraunta, hieman hereillä ja hieman valveilla. Päänsärkyä. Nikotiinilaastari käytössä ja ihan "kamalilta" vierotusoireilta ja mieliteoilta on kyllä vältytty. Olen kaivannut ehkä enemmän sellaista "fiilistupakkaa" hyvässä sekä pahassa, työpaikan "röökipaikkaa" ja sitä, kun juttelee vaikka puhelimessa, niin sitä puhelintupakkaa. Ruoanjälkeiset ja kahvinjälkeiset olen selvinnyt yllättävän hyvin, sillä olen heti heittänyt jonkin todella raikkaan purkan suuhun ja alkanut tekemään jotakin muuta. Lopetuskertoja on useita ja todella toivon, että tämä olisi nyt se pysyvä. Motivaatio ja fiilis on kuitenkin hyvä. Tällä jatketaan.

  • Hei. Määkipä ilmoittaudun tänne syyskuun lopettajiin. Tänään on menossa toinen savuton päivä ja vielä ainakin tuntuu olo melko hyvältä ja luottavaiselta. Jospa tämä nyt jo onnistuisi. Tupakointia mulla on takana 18 vuotta.
  • Laastari oli itsekseen mennyt rullalle, enkä siis moneen tuntiin sitä nikotiininpuutosta huomannut. Yhden 2 mg purkan vaan jauhoin päivän aikana.

    Tuntuu että homma on hallinnassa.

  • editoi syyskuu 5

    Bronco, tuossa minusta näkyy parhaiten se kuinka osittain kuvitellaan olevan kamalaakin karmeammassa niksakoukussa. Minä joudun vieläkin syömään tabletteja, koska mieli nimenomaan luulee vieläkin tarvitsevansa niitä. Tiedostava minä itseni ei niitä enää jaksaisi syödä.

    En siis tarkoita olevani koukussa nyt sitten tabletteihin, koska saatan unohtaa syödä niitä päivän pari silloin tällöin. Mutta sitten kun muistan vitutuksessa, että ai niin, niin menen heti nappaamaan yhden.

    En tiedä onnistuinko olemaan yhtään selkeä :smiley:

  • Täällä lopetettu tupakointi 4.9. noin 25v jälkeen. Aski päivässä meni.
  • Näyttää kovasti siltä, ettei mulla ole tarvetta käyttää noita nikkiskorvikkeita niin paljon ja niin pitkään kuin ennalta arvelin. Tupakkariippuvuus taitaa mulla olla enemmän henkistä laatua. Turha kai niitä on vätkyttää viikosta toiseen jos ilmankin pärjää. Vaikka ohjeissa lukeekin että käytä näin ja näin pitkään, niin etenen oman fiiliksen mukaan. Eihän tupakka-askissakaan lue että polta näitä 20 päivässä.
    Pitää huomenna katsoa tarvitseeko enää edes laastaria laittaa. Tänään on laastari ollut ja kun koetin 2 mg purkkaa jauhaa lisäksi, niin tuli jotenkin huono olo.

  • editoi syyskuu 6

    Viime yö tuli nukuttua tosi hyvin. Onneksi kaksi arkivapaata tässä juuri menossa, niin ei ole tarvinnut töissä suuremmin haukotella. Aloin kello 23 illalla nukkumaan ja heräsin aamulla kello 10. Sitä edellisenä yönä nukuin vain muutaman tunnin ja heräsin turhautuneena jo 04:40 ylös, kun en jaksanut sängyssäkään pyöriä. Fiilikset ovat hyviä. Paljon pitkiä sisäänhengitysharjoituksia tulee tehtyä ja purkkaa syötyä, mutta vointi on muuten vähän parempi. Päätäkään ei ole nyt särkenyt. Kahvia juon yhtä paljon kun ennenkin ja pelkäsin kahvin olevan suuri kompastuskivi, mutta ihme ja kumma, se ei ole suuremmin mitään paniikkia aiheuttanut, mitä ennalta vähän pelkäsin. Nikotiinilaastarit edelleen käytössä. Viime yönä se oli vain takertunut peittooni kiinni.

    Vaikka fiilis on hyvä, mutta silti olo on sellanen tosi erikoinen. En osaa ehkä kuvailla tuntemuksia, mutta ehkä välillä tuntuu, että olisi jossain pienessä sumussa. Vatsassa kutittelee. Onko muilla vastaavia tuntemuksia?

  • Joo, on mullakin jonkunlainen aivosumu päällä. Tuntuu kuin jokin kiskoisi mua niskasta ylöspäin.
    Ensimmäisenä lopetuspäivänä oli ihan ihmeellinen zen-olotila päällä - ihmeen rauhallinen olo ja syvä tietoisuuden tila, missä tiesin tarkalleen miltä muista ihmisistä tuntuu. Oikein maailmaa syleilevä tunne. Se meni jossain vaiheessa ohi ja rupesi normaalisti v!tuttamaan.

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Oi noita ihmisaivoja! Mitä kaikkea ne pienelle ihmiselle aiheittaakaan. Mulla kävi niin, että näin tosi hienoja unia aina kun olin ilman tupakkaa. Pitkän päälle ne jotenkin jäi sit pois - ikävä kyllä!
    Mut mielenkiintoisia aivosumuja ja zen-tuokioita ollutkin.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Tiedähäntä johtuuko vilkastuneesta verenkierrosta vai mistä mutta nyt pari päivää olen hikoillut kuin porsas jouluaattona. Kaipa tämäkin jossain vaiheessa rauhoittuu. Positiivista on se että tupakkia ei ole tehnyt mieli oikeastaan ollenkaan.
  • Liityn joukkoon. "Lopetin" 5.9 ja nyt olisi tarkoitus lopettaa tupakanpoltto lopullisesti. Olen 35-vuotias ja polttanut 17-vuotiaasta lähtien noin askin verran päivässä. Välissä on mahtunut kahden vuoden tauko tupakasta, muutama lopetusyritys sekä nämä viimeaikaset puolen vuoden "tauot" tupakasta. Tämän takia "lopetin" on lainausmerkeissä tekstini alussa. Viime vuosina minulla on ollut tapana "lopettaa" tupakanpoltto syksyisin, juuri näihin aikoihin, osittan sään, rahan, terveyden sekä harrastusten takia.Tupakanpolttoni alkaa yleensä keväisin siinä huhti-toukokuussa, kun ulkona on kivat kelit. Eli voisi sanoa että olen ollut kesäkessuttelija nämä viimeiset vuodet.
    Syy miksi vaivauduin stumpille kirjoittamaan on se, että nyt on tarkoitus oikeasti lopettaa. Terveydentilani huolestuttaa melko lailla tällä hetkellä eri oireista johtuen. Myös taloudelliset syyt painavat vaakakupissa enemmän hinnankorotuksista johtuen. Ja kun on lapsia pyörimässä jaloissa niin ei halua näyttää esimerkkiä heille. Tähän asti olen polttanut heiltä piilossa, eli he eivät ole nähneet isää polttamassa.
    Muuten "lopettaminen" on tuttua minulle, tai minulla on paljon kokemusta siitä :smile:. Eli tiedän mitä tulee seuraavaksi, tunnistan vaaratilanteet ja lopettamisen eri vaiheet. Esimerkkeinä voin sanoa että ensimmäisenä päivänä olen ärtynyt ja todella väsynyt ja tietenkin himottaa. Toisesta päivästä lähtien tunnen itseni skitsofreenikoksi koska lopettaja-minä riitelee polttaja-minän kanssa. Tämä on se vaikein vaihe lopettamisessa minulla. "Hei, mee nyt ostamaan se aski, ei se haittaa, lopetetaan sitten ensi viikolla kun on vähän leppoisampi työviikko / osta se aski nyt vaan kun on niin paljon stressiä töissä tällä hetkellä". On muuten aika jännä miten aivot toimivat ja keksivät juttuja, tai sitten olen vain todistettavasti hullu. Mutta kuitenkin, tuohon auttaa kun sanoo mielessään mantramaisesti tyyliin "tiedän mitä tuo on, älä välitä, menee kohta ohi". Väsymys jatkuu viikon verran ja kuljen kuin olisin sumussa, pää ja ajattelukyky on jotenkin tahmea. Unentarve kasvaa reilulla tunnilla. Olen myös tavallista ärtyneempi joten se pitää ottaa huomioon ja varoa kun on uhmaikäisiä pieniä lapsia kotona eli niiden riehuminen saattaa laukaista sellaisen ärtymyksen, että hyppää autoon ja ajaa bensikselle ostamaan röökiä.
    Muut vaaratilanteet ovat baari tai terassi-illat(minimaalinen vaara nykyään kun käyn ehkä kerran vuodessa) mutta kalja on sellainen juoma, joka melkein vaatisi tupakan toisen käteen. En käytä korvaavia nikotiintuotteita, ainoastaan tavallista Pirkka-purukumia. Mielestäni nikotiini-tuotteet pidentävät kärsimystä ja vaikeuttavat lopettamista, näin ainakin minulla silloin kun olen niillä tuotteilla yrittänyt lopettaa kauan sitten. Siinä vaiheessa kun lopetin niksapurkan jauhamisen olin heti valmis sytyttämään röökin.
    No, tuli aika pitkä vuodatus mutta ajattelin jakaa ja tsempata muita ja samalla asettaa enemmän paineita itselleni lopettaa lopullisesti kun kerran olen foorumilla uhonnut.

  • Wrouv82Wrouv82 Kymenlaakso

    Haisulinparturi - ihan mielenkiinnosta kyselen, kun kerran olet useamminkin lopettanut moneksi kuukaudeksi: onko se joka kerta yhtä "helppoa" vai tuntuuko homma vaikeutuvan kerta toisensa jälkeen? Vai pysyykö samana?

    Itse olen viimeiset puoli vuotta nähnyt tupakointiunia harva se yö. Jollain tasolla alitajunta ilmeisesti prosessoi asiaa, koska valveilla ollessa olen päässyt siihen pisteeseen etten juurikaan mieti tupakkaa tai tupakointia. Öisin se sitten valtaa unet ;)

    Tupruttelua 19 vuotta ~aski/pv - viimeinen tupakka 25.11.2017

  • editoi syyskuu 7

    Wrouv82: Sanoisin, että on yhtä helppoa, ainakin on helpompaa verrattuna niihin ensimmäisiin yrityksiin kauan sitten ja se johtuu nimenomaan siitä, että tiedostan mitä "lopettaminen" tarkoittaa ja mitä siitä seuraa, miten toimin ja miten käyttäydyn ja miltä minusta tuntuu eri tilanteissa.
    Lisään tähän muokkauksena: En käyttäisi sanaa "helppoa" tässä yhteydessä, koska sitä se ei ole. Voisi yhtä hyvin sanoa, että on yhtä vaikeaa lopettaa. Ja voi miettiä miksi tekee itselleen tällaista joka vuosi.

    Ja samalla voisin kirjoittaa "aloittamisesta". DISCLAIMER. Tätä ei ehkä kannata lukea jos haluaa lopettaa.

    En saa aloittamisesta huonoa omatuntoa, tuntuu ainoastaan hyvältä aloittaa taas kun, se rööki maistuu niiiin hyvälle ja tuntuu niin hyvältä. En saa huonoa omatuntoa osittain siksi koska olen esim. muille sanonut, että jatkan polttamista taas keväällä tai että pidän taukoa (en ole siis lopettanut) tupakasta, eli mitään en ole luvannut. Ehkä tämä on alitajuista itsesuojelua ja olen heikko enkä halua hävetä muiden edessä. En tiedä, en ole psykologi :smile:

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Et siis nytkään ole lopullisesti lopettamassa? Paitsi jos keväällä tuntuu, ettet haluakaan alkaa uudestaan polttamaan?
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • No, niin kuin sanoin, nyt on enemmän halua lopettaa lopullisesti kun on vetelät housuissa terveysjuttujen takia. Ja myös se kun kirjoitan tänne luo enemmän paineita ja näyttämisen halua sekä osittain velvollisuuden tunnetta.

  • editoi syyskuu 7
    Mulla toinen tupakaton päivä menossa.
    Lopettanut olen vaikka kuinka monta kertaa ja aina aloittanut uudelleen.
    Nyt on motivaatio kohdillaan. Oon huolissani omasta terveydestäni (just leikattu kasvain kaulalta).
    Säästyvät rahat olen ajatellut sijoittaa uuteen koiranpentuun. Kun meidän vanhus lähti sateenkaarisillalle toukokuussa.
    Joten mulla noita kannustimia riittää. Pelottaa vain tuo painon nousu, ku just oon saanu 18 kiloo tiputettua.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.