Närästää ja paljon

28 vuoden suhde tupakkaan taustalla. Lopettamispäätös syntyi kertanärästyksellä. 11.10.2018. iski ensimmäisen kerran elämässä närästyshapot kunnolla kaulalle (tuntui siltä, kun kättä pidettäisiin kaulalla) ja tuumin, että tästä se olo vain tupakalla pahenee, joten on aika lopettaa. Lauantaina 13.10. erehdyin vielä yhden tupakan muutaman terävän paukun jälkeen polttamaan joka sinetöi päätöksen.

Lopettamisesta kulunut siis kohta kuukausi. Ihan pelkällä närästyspelolla päätös on pitänyt, ei ole tarvinnut mitään lisäkorvikkeita. Töissä oli toisella viikolla (olin ensimmäisen lomalla) hieman hankalaa, kun päätöksiä tehtäessä alkoi tuntumaan siltä, että pitäis käydä neuvoa antavalla röökillä, mutta kompensoin tilanteen niin, että kävin kiertämässä talon kävellen pari kertaa ja pahin meni ohi. Univaikeuksia oli aluksi ja hikoilua, mutta niistäkin selvittiin. Nyt ei tee enää edes mieli tupakkaa. Sellaisia pieniä hälvähdyksiä saattaa käydä mielessä, mutta sanoisin, että kaiken kaikkiaan itse lopettaminen käynyt helposti.

Närästys on ollut viime viikkoina pahenemaan päin ja myös pakki on jonkin verran sekaisin. Luulen, että ei tuo närästys mistään taivaasta tipahtanut vaan tupakointi ja jumissa oleva rintaranka kolotuksineen ovat peittäneet aiemmin noita närästyksen oireita. Olen nyt tehokkaasti kokeillut jumpata noita jumeja auki, jotta näkisi paremmin mitä pelkkä närästys tuottaa. Kahvin juomisen olen leikannut minimiin, alkanut syömään kaurapuuroa aamulla ja juomaan piimää aamuin ja illoin ja yrittänyt muutenkin vähentää närästystä lisäävien ruoka-aineiden syömistä. Sängyn päätyä olen myös korottanut.

Kotikonstien lisäksi reilu kaksi viikkoa olen happosalpaajia käyttänyt (esomeprazol 20 mg). Lääkäri varattu marraskuun lopulle ja vähän jo mielessäni valmistautunut mahan tähystykseen.. Eilen joutui lähteä käymään varmuuden vuoksi sairaalassa kontrollilla, kun sen verran hapotteli rintalastalla ja stressi tietysti vain sitten pahentaa tuntemuksia. Kaikki kokeet puhtaat, eli närästystä siis ja siihen nyt sitten määrättiin kunnon hevoskuuri happosalpaajaa. Lääkäri sanoi, että jos tuolla talttuu niin ei tarvitse tehdä muuta, kyllähän tuo huojensi... Illalla otin yhden annoksen, närästi pitkästä aikaa yöllä. Aamulla nyt ollut ainakin hieman eilistä parempi olo, toivon tosiaan,, että tämäkin talttuisi, sillä muuten kunto tuntuu tosi hyvältä. Jaksaa paljon paremmin ja keuhkoissa tuntuu hyvältä . Se mikä on varmaa on se, että tupakkaa en enää polta ja suosittelen lopettamispäätöksensä kanssa pallottelevien tekemään sen aikaisemmin kuin minä, sillä vaikka närästys onkin hyvä apu lopetukseen niin fiksu tekee sen jo paljon aiemmin. Tsemppiä kaikille!

Viestejä yhteensä

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Olipahan hyvä kirjoitus Quit2018! Toivottavasti närästys loppuis kokonaan. Tuo rintarangan jumi on tuskallinen. Ekan kerran kun se yllätti ylitöissä aikoinaan, olin varma sydänkohtauksesta. Fysioterapeuttikin pari kerta käsitellyt rintarangan nivelten välit. Nyt osaan itsekin hieroa mm piikkipallolla.
    Närästys mulla johtuu puhtaasti syömisestä ja juomisesta.
    Toivottavasti lopetuksesi jatkuu hyvissä tunnelmissa. Käypä kirjoittelemassa uudestaankin.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Kiitti Melisa. Mä sain v. 2016 tolla rintarangan jumilla hyvinkin sydänkohtaukselta ainakin stereotypioissa tuntuneen tällin. Jalat lähti alta ja luulin, että tää oli tässä. Kylläpä tunsinkin itseni hölmöksi, kun yön sairaalassa kestäneen tarkkailun jälkeen kuulin, että sulla on mies selkä jumissa. No, tarinan opetus on se, että ei oo mitään syytä tuntee oloaan hölmöksi, mistäs sitä voi tietää, eikä ainakaan välttää hoitoon hakeutumista jos olo tuntuu huonolta, sillä väärä arvaus voi olla kohtalokas. Tennispalloa, foamrolleria ja osteopatiaa noihin selkäjumeihin olen käyttänyt. Lisäksi googlannut kymmeniä eri jumppaohjeita niskaan ja hartioihin. Likan kanssa alotettu itsepuolustusharrastus tekee myös betoniselälle tosi hyvää.

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Oma apu - paras apu, kunhan tietää mistä on kysymys.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • 53 päivää polttamatta. Tähän alkaa tottumaan. Edelleen ihmettelen sitä, että miten tää lopettaminen on käyny näin helposti, mutta kyllä toi närästys on ollut isossa roolissa. Muutamia yksittäisiä päiviä ollut, että tehny tupakkaa älyttömästi mieli. Tässä kohtaa auttaa jo se ajatus, että tätä ei enää hölmöillä.

    Närästyksenkin kanssa ollaan tässä kohtaa lähes kaverit. Gastroskopiassa todettiin hapot normaalisti mahassa pitävä läppä löysäksi, mutta muuten näytti hyvältä. Patologin lausuntoja näytepaloista odotellessa. Stressi väheni tähystyksen jälkeen huomattavasti ja sitä myöten myös närästys. Jos jotain miettii paljon, niin tottakait se fiilis vahvistuu.

    Jos joku tupakan lopettaja tai lopettamista vielä suunnitteleva kärsii närästyksestä eikä perusrenniet ja ruookasoodat auta, niin näitä vinkkejä voi kokeilla, netistä löytyy paljon lisääkin.

    1. Närästys on hyvä syy lopettaa tupakka. Tupakka on pahimpia närästyksen aiheuttajia, sitten kun alkaa närästämään tosissaan niin siitä ei voi erehtyä.
    2. Kahvin juonti kannattaa ainakin väliaikaisesti leikata minimiin.
    3. Suklaa on paha närästykselle, kuten myös sitrushedelmät.
    4. Opettele juomaan ab-piimää, maha arvostaa. Ei se itsestäkään hyvältä maistunut, nyt juon purkin päivässä. Ensimmäinen lasi aamulla heti heräämisen jälkeen.
    5. Maha tykkää myös kaurapuurosta, sekin tapa on tullut tässä opeteltua Sillä lähtee jokainen oma aamu liikkeelle. Banaanit on myös hyviä.
    6. Nosta sängynpäätyä n. 10 - 15 senttiä ylöspäin. Tyynyt ei auta, patjan pitää nousta. Auttaa nukkumaan.
    7. Kokeile happosalpaajia, saa apteekista ilman reseptiä. Jos ei auta kahdessa viikossa -> lääkäriin. Ota happosalpaaja aamulla tyhjään mahaan tuntia ennen syömistä. Gaviscon on myös hyvä lääke, saa ilman reseptiä. Puolituntia pitää olla paussia edellisestä syömisestä ja juomisesta ja kannattaa pitää ottamisen jälkeen syömisestä ja juomisesta taukoa.

    Tsemppiä kaikille ja hyvää joulun odotusta!

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Se on kohta sit 2 kk. Siitäpä onnittelut sulle. Siinä on oppinut jo paljon itsestään ja - närästyksestä. Happamat juomat närästää mua vieläkin. Tyhjään mahaan greippilimsaa, tai puhumattakaan valkoviinistä.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Kiitos kirjoituksestasi Quit1018. Täällä kamppailen samanlaisten närästysoireiden kanssa ja välillä huoli terveydestä ollut kova. Piimä ja Somac tällähetkellä helpottaa. Närästystä on ollut jo satunnaisesti 7v aikana mutta nyt lopetettua tupakoinnin oireet on paljon voimakkaammat. Kauankohan tätä kestää? Nyt 3 vko polttamatta ja muutama päivä ilman korvaustuotteita.
  • Hei
    Kärsin itse närästyksest n. 15v ja käytin näitä protonipumpun estäjiä, viime kesänä törmäsin youtubessa Dr. Eric Berg:n esitelmään aiheesta

    Kannattaa kokeilla närästyksen hoitoon lääkkeeksi omenaviinietikkaa, siten että lisää vesilasiin ruokalusikallisen omenaviinietikka ja juo sen aamulla, ja n. 30 minuuttia ennen pääruokailuja.
    Närästyslääkkeet sotkee ruansulatuksen, niitä ei kannataisi käyttää pitkään

  • Juu täytyy kokeilla kaikkia konsteja. Nyt kohta 5vkoa ilman tupakkaa ja 3 ilman nikotiiniä, silti närästus on jatkuvaa jos en 40 somacia syö aamuisin. Ruokavaliossa olisi vielä parannettavaa paljon mutta eiköhän sekin ole helpompaa nyt joulun jälkeen. Muuten olo alkaa oleen parempi masennuksesta ja muista vieroitusoireista, jipii!
  • Fixi, stressi pahentaa närästystä ja omalla kohdalla mielikuvitus ehti tuottaa oireiden melko nopean pahentumisen vuoksi (mm. isänpäivänä sairaalaan tarkkailtavaksi, kun rintalastalla poltteli ihan tosissaan, vaikka melko varmasti närästykseksi tiesin) kaikenlaista joka ei todellakaan ainakaan vähentänyt närästystä. Mieli huojentui siinä vaiheessa, kun tähystyksen jälkeen sanottiin, että läpän löysyydestä se kaikki johtuu, jonka jälkeen olokin parani huomattavasti. Tähystys tehtiin 28.11. eli tuossa vaiheessa lopettamisesta oli kulunut n. 6 viikkoa.

    Itellä toimi hyvin toi aamupuuro+piimä+kahvin laittaminen kahdeksi viikoksi kokonaan paussille (oli omalla kohdalla vaikeampaa, kun röökin lopettaminen, kun olen n. 40 vuotta juonu) ja suklaan paussille laittaminen. Saattaa tuntua isolta luopumismäärältä, mutta jos sitä ajattelee niin, että sillä ehkä saa närästyksen hallintaan jonka jälkeen pääsee palaamaan takaisin niin ei ehkä oo niin paha.

    Ois tärkeetä, että selvitettäisiin mistä toi sun närästys johtuu ennenkuin alat kokeileen happosalpaajien poistamista. Kaikki oireet, kestot ym. on yksilöllisiä ja hyvin pitkälle riippuvaisia siitä mikä aiheuttaa närästyksen. Jos närästystä on joka päivä happosalpaajista huolimatta niin jokin sen juurisyyn aiheuttaa ja ruokavalio sitä osaltaan voimistaa.

    Itellä noitten isänpäivän oireiden aikoihin oli vaan 1x20 käytössä ja sen jälkeen se nostettiin väliaikasesti 2x40 ja pudotin sen ite myöhemmin 1x40 kun olo parani.

    Happosalpaajia ei kannata lopettaa seinään vaan vähentää annostusta pikkuhiljaa sillä äkillisistä muutoksista tulee helposti vastareaktio. Itekin törmäsin siihen, kun halusin kokeilla jossain kohtaa jonka jälkeen tein ton toisen muutoksen rauhallisemmin.

    Tsemppiä. Kirjottele jossain kohtaa miten jakselet.
  • Itellä tänään kolme kuukautta lopettamisesta täynnä. Tupakka tulee mieleen sellaisina tunnelmapaloina: tähän hetkeen kuului tupakka tai oispa hienoa mennä yötupakalle lauantaiyönä konjakkilasin kanssa ja nauttia hiljaisuudesta. Mitään halua polttaa ei ole, kävin viihteelläkin ja kaverit poltteli vieressä, mutta ei tehnyt mieli. En edes mielessäni kieltänyt itseäni polttamasta sillä oon ajatellut niin, että jos tosissani meinaan lopettaa niin silloin se ei saa perustua pakkoon vaan omaan valintaan. Tupakka tuoksuu edelleen hyvältä, en nyt hakemalla hakeudu passiivisesti tupakoimaan, mutta en ole myöskään karttanut tupakoivien ystävieni seuraa.

    Työpöydän laatikossa on avoin täysi aski tupakkaa, yhtään sieltä ei ole lopettamisen jälkeen otettu. Ehkä vuoden päästä sen voi heittää pois...? Takin taskusta heitin jo röökiaskin roskiin, ekan reilun kuukauden sitä kannoin mukana. Ajattelin alussa niin et jos repsahtaa niin maailma ei pääty siihen ja närästys huolehtinee siitä, että heti seuraavaksi halunnee jatkaa lakkoa uudelleen, mutta sitä ei edes tarvinnu kokeilla.

    En halua ajatella ikuisuutta ilman tupakkaa, joku fiksu sano joskus, että tänään en polta ja sitä yritän soveltaa joka päivä.

    Tää tapa toimii mulla, oon vähän kovapäinen, mutta kun päätän jotain niin yritän tehdä sen mahdollisimman hyvin. Jollain toisella toimii joku toinen tapa.

    Närästyksen osalta koputan puuta. On mennyt paljon paremmin ja oon kiitollinen siitä ja tiedän olevani onnekas. Jossain kohtaa saattaa tulla taas kausi, että refluksitauti pahenee ja vähän kaikki närästää, mutta siihen asti päivä kerrallaan ja ennenkaikkea miettimättä ja stressaamatta turhia.

    Hyvää alkanutta vuotta kaikille, tsemppiä lopettamiseen ja voimia kestää se luopumisen mukanaan tuoma muutos.
  • Wrouv82Wrouv82 Kymenlaakso

    Minullakin oli ekan kuukauden repussa tupakka-aski varalla, vähän samoilla ajatuksilla vaikka lopettaminen oli (ja on edelleen, ainuttakaan henkosta en ole ottanut) vahvasti mielessä. Tupakka repussa oli sellainen hullu henkinen tuki johon ei ollut tarkoituskaan koskea :) Meillä on myös ollut kotona koko ajan tupakkaa ja sikareita saatavilla, molemmat miehen kanssa lopetettiin siis samaan aikaan joten sitä jäi kaappeihin lojumaan.

    Voisi kai heittää pois jo kohta, ei noita kumpikaan ole tarvinnut. Mutta kuten totesit, kukin tavallaan, monelle se tupakan läsnäolo saa aikaan repsahduksen, toiset taas tarvii sen "hätävaran" henkiseksi tueksi :) Me ollaan erilaisia ja jokaisen pitää löytää se itselleen toimivin keino.

    Tupruttelua 19 vuotta ~aski/pv - viimeinen tupakka 25.11.2017

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko

    Totta juuri noin Wrouw82, minä hävitin heti kaiken. Itseni tuntien se oli paras ratkaisu.

    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • editoi tammikuu 23
    Moikka, Täällä tuli tänään 9vko täyteen ilman tupakkaa, 7 vko ilman nikotiiniä, nyt vko ilman happosalpaajia ja närästystä. Niin salama kirkkaalta taivaalta kun se alkoi niin samanlailla loppu. Nyt olo on kutakuinkin normaali. Kävin lääkärissäkin asiasta ja vaihdettiin lääke Pariet iin. Sitä söin isommalla annoksella vkon, sit vaan 3 pvä yhden kun halusin kokeilla olla ilman. Ei ollut varmasti hyvä kun nopeasti tein tuon lopetuksen mutta jotenkin se helpotti omaa oloa kun selviääkin ilman lääkkeitä. Refluksitaudiksi tämäkin todettiin jota siis on ollut viimeisen 8v aikana aika ajoin lievänä. Varmasti tupakalla on siihen osallisuutensa mutta kyllä se kumman ns vieroitusoireen teki kun voimisti sitä 10 kertaiseksi sit kun lopetti käryttelyn. No huh nyt siitäkin on onneksi päästy. Toisaalta se on myös auttanut tässä. Eipä tehnyt mieli tupakkaa kun pelkkä hajukin sai oksennusreflexin päälle sekä samalla on siinä hillinnyt syömistä. No nyt on ruokahalut jo kohdillaan ja hiipivästi on 3-4kg tullut painoa. Harmittaa kyllä vaikka liikkumista oon lisännytkin niin ruokaa täytyisi nyt alkaa rajoittamaan. Toivotaan että tuo aineenvaihduntakin vielä tasoittuu tässä joskus. Muuten happi kulkee paremmin, rinnanpuristukset, päänsäryt ja verenkiertohäiriöt mitä tuli ekana vkona lopetuksesta on tiessään, jes ihanaa!! Enään en sorru, niin vaikeata on ollut. Kiitos vastauksista!
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.