Joulukuun 2018 lopettaneet

Terve kaikille!

Vaikka minä lopetin jo "aikoja sitten", niin olen vieläkin tupakkariippuvainen. AA-ryhmien mukaisesti voin silti ilmoittautua mukaan tähänkin ryhmään toteamalla: Hei, minä olen ajatusrikollinen, ja minä olen tupakisti, riippuvisti, tupakointiriippuvisti, entinen tupakoija... ööö, onko tälle nimeä? No eniveis, tänne kaikki kuluvan kuukauden sankarit ja sankariteot. Te kaikki tulevat lakkolaiset tulette olemaan myöhemmin entisiä tupakoitsijoita. Rohkeasti vain.

«1345678

Viestejä yhteensä

  • Moikka! Täällä uus vanha lopettaja. Tupakointia takana niin monta vuotta, että ei huvita edes laskea. Vuosien varrella useamman kerran yrittänyt lopettamista, joskus ollut pidempi tauko, joskus muutamia päiviä. Viimeksi onnistuin jopa 4kk olemaan polttamatta kunnes retkahdin ajattelutapaan että ei tämä yksi illanistujaisissa haittaa. Siitähän se taas lähti. Nyt 2 savutonta päivää takana. Hemmetin vaikea olo, mutta päätin että tämä oli se viimeinen kerta kun tarvii tätä kärsiä enää.
  • Heippa!

    7v röökaamista takana. Aloittelin kaljottelun lomassa ja vuosi vuodelta tullut polteltua enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Viimeiset pari vuotta mennyt n. aski päivässä tahdilla. Olen vähitellen pystynyt lopettamaan alkoholin käytön ja koen, että olisin henkisesti valmis tämän seuraavan demonin selättämiseen. Ikää 34 ja tämä huono tapa suoraan sanottuna vituttaa niin paljon, että nyt saa riittää.

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Tervetuloa Stumppiin nana ja kallekehveli!
    Paljon Stumpin lukua ja omaa osallistumista antaa parhaan tuen lopettamiselle.
    Onkos mitään apukeinoja käytössä vai menettekö ns. luomuna.
    Mukava juttu, että olette tehneet tämän päätöksen terveytenne eteen.
    Se yksi tupakka nana, se vei minutkin aikanaan uudestaan polttamaan vuosiksi. 0- linja on helpoin tie. Nyt se on koettu.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Tällä kertaa on nikotiinilaastari ja siihen suurimpaan tuskaan purkka päälle. Lähinnä taitaa olla se henkinen riippuvuus tällä hetkellä pahin. Tiukkaa tekee varsinkin näin kun töistä kotiin tulee. Töissä en koskaan ole polttanut, mutta töiden jälkeen sitten sitäki enemmän.
  • Tervetuloa joukkoon kirjavaan nana ja kallekehveli! Suuret tsempit parhaaseen päätökseen ikinä :)

  • Minä en lukiossa kouluaikana tai välttämättä työaikana raksalla juuri polttanut, jolloin olisi ollut helpointa lopettaa leikkiminen siihen. Nyt NANA sinä et tee samaa virhettä jatkamalla touhua kotonakin yhtä kovaan tahtiin. Olet lopettamisen kynnyksellä ja ylität sen, kunhan et anna siimaa valheelle, että kotona se spaddu taasen rentouttaa. Nimenomaan henkisestä on juuri nyt kyse ja sen selkä pitää katkaista heti! Minä olen kokenut tämälaisen polttamisen ja kun annoin vallan sille, niin sorruin kaikilla tavoin.

  • Kiitokset tsempeistä!

    Siistiä että tällainen asialle omistautuva foorumi on olemassa. Nicorette 20mg on tukena prosessin aikana ainakin ekat pari viikkoa. Itsellä taustalla keskivaikea masennus ja sen synnyttämät eksistentialistiset pohdinnat oman hyvinvoinnin ympärillä. Pahimmasta jo aikaa sen puoli vuotta, nyt on syksyn pystynyt taas jatkamaan täysipainoisesti opintoja, liikkumaan riittävästi sekä näkemään asioita myös positiivisemman kautta. ;)

    En kuitenkaan kokenut lopettamista ajankohtaiseksi aikaisemmin, sillä päänsisäinen myllerrys oli sen verran voimakasta.

    Tästä se lähtee!

  • Nicotinell 2mg* typofail

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko

    Sä olet aika myöhään aloittanut koko tupakoinnin kallekehveli, äkkiä laskien 27-vuotiaana vasta. On siinä se hyvä puoli tietty, ettei ihan lapsentasoista kroppaa pilaa. Monet täällä ovat alkaneet jo ennen aikuistumista, itse n. 14-15-vuotiaana. Mut hieno homma, et koet nyt ajan otolliseksi tälle terveysteolle.

    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Joo se lähti oikeestaan siitä kun alottelin dj-hommia ja ravintolamaailma tuli entistä tutummaksi. Pitkä urheilutausta pitänyt suht. terveellisenä siihen asti. Nyt jäänyt musahommat taka-alalle ja keskityn opintoihin useamman välivuoden jälkeen.

    Päihdetaustaa on itsellä myös jonkin verran, olkoonkin että pääosin viihdekäyttökontekstissa. Miten muuten teillä lopettaneilla kokemukset pilven polton suhteen? Mä polttelen 1-2x viikossa frendien kanssa. Ehkä pitäs suosiolla siirtyä vapottamiseen niin ei tuu tuota röökin perkelettä enää tungettua spliffiin. :D

  • editoi joulukuu 2018

    Toinen päivä takana. Tenttilukuihin on ollut helkkarin vaikea keskittyä, niin kuin mihinkään muuhunkaan järkevään. Ostin vihanneksia ja hedelmiä suurehkon määrän ennen lopetusta, jotta paino ei lähtisi nousiin raketin lailla. Salilla ja uimassa on tullut käytyä 2-3x/vko tahdilla, mutta lenkkeilyn vois lisätä myös tai ainakin useampia pitempiä kävelyjä päivittäin. Nälkä on kyllä normaalia enemmän ja jotenkin huomaa että koko ajan mieli käy ns. kierroksilla.

    Frendit kyseli juhliin lauantaina. Ei vaan tee mieli lähteä, kun tietää joutuvansa alkoholin ja röökin demonien riivaamiksi.

    Hyvää itsepäisyyspäivää kaikille tasapuolisesti!

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    editoi joulukuu 2018
    Viisas päätös kallekehveli jättää juhlat väliin. Alkuaikoina tuo juhliminen on vaarallista. Alkoholin vaikutuksesta hillintä pettää helposti.
    Hyvää myös tuo liikunta, muista juoda paljon vettä. Puhdistaa kuonaa kropasta.

    Hyvää itsenäisyyspäivää myös sinulle!
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Oikeinlämmintä ja rauhallista itsenäisyyspäivää tänne lopettaja tovereille! Olkoon iltanne savuton, mutta sitä mukavempi :)

  • Moi vaan kaikille. Poltin eilen ilta yhdeksältä viimeisen tupakkini ja nyt on pian 20 tuntii oltu ilman. Hain kyllä nikkispurkat avuksi ainaki alkuun. Tämä päivä on menny viä ihmeen helposti. Niin ja taustoista sen verran että oon polttanut jotain 22 vuotta ja 25-30 tupakkia päiväs. Ja humalas olles tuplaten toi määrä. Niin ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Tervetulia Stumppiin Lucifer81!
    Toivottavadti lopettamislatusi sujuu jyvin jatkossakin. Mutta pysy ihmeessä täällä, lue ja kirjoita edistymisestäsi. Aina joku kommentoikin. Parasta itseterapiaa ikinä.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Sanon myös kaikille, että minä en ehkä olisi tässä rajapyykissä ilman stumppia. Toki on muitakin isoja apukeinoja ollut, mutta jos yhtään kestää lukea tupakasta lopettamisen aikana niin olisi tyhmää jättää tämä mahdollisuus käyttämättä!

  • Eilen tuli lueskeltua 2 asti yöllä stumppi ja haettua motivaatiota..jotain vissiin jäi päähänki ku ei oo tullu tänään polteltua. Mun lopetukset on aina ollu sellasta ihme jojoilua, että emännältäki on usko mun lopetus toihuihin menny aikaa sit. En oo sille ees vielä kertonut et oon Taas lopettamassa, en tiä onko huomannu, ei oo ainakaan maininnut viä mitään.
  • Päivä ja hetki kerrallaan se on vaan mentävä. Tämä on se kaikista suurin klisee, mutta sanoisin että ajankohta myös vaikuttaa todella suuresti. Lopettamisen pitäisi tapahtua hyvillä mielin ja varsinkin silloin kuin puolisosi tukee sinua. Kannattaa ottaa siitä puolison tsempistä kaikki matkalle mukaan, joten kerro hänelle!

  • No siltä ei paljo tsemppiä tuu, ennemminkin toteaa että taasko sun hermoilua pitää kestää, että sellasta. Päivä ja tunti kerrallaan täs pitää tarpoa etiäpäin, mutta mieli on hyvä ja ei mitään ihmeempää tupakan tuskaa viä
  • No juu, tietysti omakin muija ihmetteli kun huusin sille kaksi kuukautta. Ei se tietysti helppoa ole kummallekaan, mutta se on vain lyhyt aika suhteessa siihen mitä asiassa kumpikin voittaa. Ihme jäykkis, jos ei tajua :)

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Minä en maininnut miehelle mitään. Kahden viikon kuluttua kysyin, ootko huomannut.. Ajattelin vähän, et näytän sille, muille epäileville, mut eniten itselleni.
    Tuumasi myöhemmin, et tais olla helppo (!) lopettaa, kun en ole ärhennellyt. No ei ollut, mut purin purkan jauhamiseen ja metsässä pyörimiseen tupakantuskaani. Paino nousi eikä enää laskenutkaan. Mut siitä viis, yli 50-vuotiaalle ei ole niin nuukas enää.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • editoi joulukuu 2018

    Minulle oli mainittu tupakasta niin kauan, että ihan piruuttanikin sitten päätin lopettaa. Oli muija vain yllättynyt kun "se alkoi vaan puhuun tableteista yhtäkkiä". Kaiken tuen olen saanut mitä olen voinut, joten voin vain ihmetellä teidän muiden tilanteita. Siis haloo, jos lopettaa tupakointia niin pitäisi tukea. Jos oma puoliso ei tee sitä, anteeksi nyt vain, mutta mitä vittua?

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    No, ehkä paras tuki oli se, ettei siitä kiusannut tms. Tuki tuli foorumilta. Vanha aviopari ei paljon enää tuollaisesta innostu. Minun asiani se lopettaminen oli. Tosin osti ranneketjun 5- vuotispäivänä.
    Aika harvat ovat saaneet lähimmäisiltään tukea, mitä olen asiaa täällä Stumpissa seurannut. Vain toinen tupakoitsija/lopettaja tietää aidosti mistä on kyse ja mitä lopettaja käy läpi.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • No tuopa se syy varmaan sitten on, ettei tosiaan vain ymmärretä mistä kyse jos ei ole omakohtaista kokemusta. Hyvin tyypillistä, ja ehkä vähän harmillista ja yleistäkin ihmisten keskuudessa. Liittyy oman kokemuksen mukaan muihinkin asioihin.

  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Ihan varmasti. Eikös vanhat intiaanit sanoneet, ettei saa tuomita ellei ole parkymnentä mailia kuljenut toisen pöksyissä tai mokkasiineissa. Tästä on tietty monta variaatiota.
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Tää on aika totta, kukaan ei voi käsittää sitä mitä käyt läpi pään sisälläs tai kärsit psyykkisesti että fyysisesti paitsi toinen tupakoinnin lopettaja. Mies mulle vaan tokas:" sulla tulee sitte voimakkaat vieroitusoireet että ootko varautunut siihen?" Ei tullut, mutta kiitos varoituksesta. Se on sitä taistelua mitä käyt poltanko vai jatkanko tällä lopettamislinjalla. Mä oon monesti miettiny, pitäskö ostaa aski, vai ostanko mielummin suklaapatukan. Yhtä kauan kumpikin tuo nautintoa sun suuhun ja mielen viimeisiin sopukoihin. Hetkellisesti se helpottaa ja lopulta se kesti viis minuuttia.

    Ajatusvarkaalle onnea huikeasta 5:stä kuukaudesta! Harmillista on se, miten muut regoi sun lopettamiseen, ei osata arvostaa jonkun itsenäistä päätöstä siihen mitä itselle tekee. Aina pitää löytää joku helvetin hyvä syy miksi joku tekee jotain. Eikä ihan vaan anneta olla ja tsempata.

  • editoi joulukuu 2018

    Kyllä minuun hyvin suhtaudutaan tai on suhtauduttu. Pelko pois! Mutta miten toisiin, se on se kysymysmerkki.

  • Huomenta kaikille. Eka vuorokausi pysyttiin ssvuttomina, nyt alkaa toisen vuorokauden metsästys. Kurkku rupes yöllä oleen vähän karhean tuntuinen, ja aamulla sai jo räkii limaklönttejä vessa. Joko nyt muka rupee lima irtoon vai onko joku flunssa tulos.. Mutta tämäki päivä aloitetaan asenteella että tänään en polta
  • MelisaMelisa Espoon etelärannikko
    Huomenta vaan sinullekin! Monille tulee jotain kurkun ärsytystä lopettaessa. Limakin saattaa alkaa irrota. Toivottavasti ei ole lunssaa.
    Hyvä asenne tuo aloittaa jokainen päivä. Tänään en polta vaikka mitä tai kuka vastaan tulisi. Sillä mennään pitkälle.
    Tsemppiä päivääsi!
    40 vuotta savuttamista ja sitten lopetus 18.8.2005. Motto: Ei koskaan henkostakaan.

  • Nyt on käyty parin tuntia jouluostoksilla ja thaimaalaises syömäs. Nyt ei olis enää rahaakaan kessuun, vaikka mieli tekiskin, heh. Päivä on kyllä hyvin lähteny käyntiin, ei pahempia nikkiksiä, paitsi syömisen jälkeen tuli mieleen että meenpä ruokasavuille, mutta purkka huuleen niin heti helpotti
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.