Avoparin yhteinen haaste

parivaljakko

Olemme kumpikin aloittaneet vasta vajaa viikko sitten tupakka-vapaan 'kauden'. Tarkoitus olisi päästä tupakasta kokonaan eroon, mutta yritämme suhtautua asiaan hieman rennommin. Itselläni poltteluhistoriaa n. 20vuotta/15 savuketta/pv ja miehelläni n. 30vuotta/20+savuketta/pv. Kumpikin yrittänyt aiemminkin tupakasta eroon huonolla menestyksellä. Kummallakin ainakin tällä hetkellä on vielä motivaatiota jatkaa, vaikka asia tulee mieleen monta kertaa päivässä ja etenkin miehelläni aamut tuntuvat vaikeimmilta. Yritämme tukea toisiamme ja ajatusten jakaminen toisen kanssa, joka ymmärtää toisen tuntemuksia ja ajatuksia lopettamisesta, helpottaa hieman asioiden ja tunteiden käsittelyssä. Emme ole vielä käyttäneet mitään nikotiinivalmisteita tai muita korvaustuotteita, vaikka kaapista purukumia löytyisikin.
Itse ajattelen, että jos repsahdan, olen luuseri, jolta puuttuu selkäranka. Vaikka tahtoa olisikin, pelkään omaa heikkouttani. Se, että rööki maistuu p***alle eikä siitä ole mitään iloa eikä riemua ei vähennä ajatuksia polttelusta.
Mieheni mielestä rahaa kuluu kyseiseen harrastukseen törkeän paljon. Koko ajan on tupakka mielessä, mutta hän koittaa ajatella polttamattomuuden hyviä puolia. Huimausta ja kehon kipua ja muistin pätkimistä on ollut havaittavissa.
Odotamme jännityksellä/kauhulla tulevaa viikkoa.
J&J

ninni89

Hei, parivaljakko. Minulla ja miehelläni on sama tilanne, itse tosin poltan mutta yritän lopettaa. Ei kannata tuntea itseään luuseriksi. Nikotiiniriippuvuus on sairaus, josta on vaikea parantua. Hyvä jos pärjäätte ilman nikotiinikorvaustuotteita. Nyt vain onnea matkaan!
Oma mieheni on polttanut noin 20 vuotta, vähän alle aski päivässä, itse olen polttanut 10 vuotta ja aski kulunut päivässä. Nyt mies on laastareiden avulla ollut ilman noin viikon, itse poltan viimeistä askiani. Tämän jälkeen liityn itsekin savuttomien kerhoon.

parivaljakko

Kiitos. Toivottavasti onnistutte toisianne tukien vaikeina hetkinä. Tsemppiä.
J&J

ninni89

Kiitos, kyllä se tästä varmasti.

Kribe

Hei parivaljakko ja tsemppiä tupakoimattomuuteen! Itse yritin saada miestäni lopettamaan kanssani, mutta eihän tuo ketjupolttaja mitään lopettanut. Toivottavasti teistä on tukea toisillenne!
Itselläni lopetuspäivä oli asetettu niin kauas tulevaisuuteen, että sain vuosia totutella ajatukseen, että lopetuspäivä lähestyy Ja vähentelin vuosien aikana päivittäin polttamieni tupakkien määrää - kun luopuu autossa polttelusta, putoaa työmatkojen muodossa 4 tupakkia arkipäiviltä pois En varmaan ikinä olisi kyennyt tekemään yhtäkkistä päätöstä, että "huomenna lopetan" tai "viikon päästä lopetan".
Ja ei se tarkoita, että olisi luuseri, jos repsahtaa! Sitten vain uutta yritystä!