Ei savuamiselle

Heippa. :) Päätin nyt aloittaa oman ”päiväkirjan” ja samalla esitellä itseni.

Olen kohta 30-vuotias naisihminen. Savuttelua takana noin 10 vuotta, aluksi hyvin vähän ja loppua kohden askikaan päivässä ei meinannut riittää. Olen muutaman kerran yrittänyt lopettaa, aluksi oli takana pari kuukautta, toisella kerralla muutama viikko. Molemmat kerrat kaatuivat siihen, kun yritin mennä luomuna vaikka minulla on vahva nikotiiniriippuvuus.

Nyt siis apuna nikotiinilaastarit ja -suihke, lisänä kurkkupastillit ja normaali purkka. Vettä olen pistänyt jääkaappiin kylmenemään ja juuri laitettiin miehen kanssa jääpaloja tekeytymään pakastimeen. :)

Tupakanhimo on ainut vieroitusoire, joka välillä vaivaa, muuta ei ole vielä ilmennyt.
Odotan innolla positiivisia vaikutuksia.

Yritän tänne välillä muistaa kirjoitella. :)

Mukavat viikonloput kaikille! :heart:
I’ll survive this too.

Viestejä yhteensä

  • Kertomasi perusteella minusta tuntuu, että tilanteesi ei ole ainakaan vielä mitenkään huono. Riippuvuushan vaivaa kaikkia, jotka ovat jonkin aikaa polttaneet. Tupakista on tullut osa sinun olemisen rutiinia. Ihan hyvä käyttää apuna noita mainitsemiasi asioita, mutta tärkeintä on kuitenkin oma tahto, päättäväisyys ja motivaatio. Ilman niitä et selviä. Älä siis asettaudu noiden apukeinojen varaan, sillä pelkkä yrittäminen ja apukeinot ei riitä. Toivotan sinulle lujaa tahtoa ja sitä kautta onnistumista. Vaikeita aikoja tulee, jolloin nuo apukeinot on syytä ottaa käyttöön.

    • s. 1935
    • Polttanut 60 vuotta
    • Lopettanut 15.11.2015
  • Hei, Vaari. :)
    Löytyy kyllä myös noita mainitsemiasi asioita rutkasti, teen tämän oman terveyden ja hieman rahatilanteenkin takia. Nuo korvaustuotteet ovat vain siksi, etten joudu pärjäämään täysin tahdonvoimalla, en usko sen riittävän. Kiitos. :)
    Mukavat illanjatkot sinulle!
    I’ll survive this too.
  • Tuli sitten tosiaan se retkahdus. Poltin kuusi ja heitin loput roskiin, maistui niin pahalle ja vieläkin on etova jälkimaku suussa. Yhden jätin, että muistan tämän maun mahdollisimman pitkään. Vähän taas on tunteet pinnassa, mikä ei ole mukavaa. :s Ajattelin tuossa kohta lähteä lenkille, jos se vaikka auttaisi. Sitten pitäisi pestä pyykkiä ja astioita ja muutenkin vähän siivoilla. Koko ajan pitäisi hirveästi olla jotain tekemistä, siivoilun jälkeen voisin mennä pihalle kaivamaan rumia entisen omistajan istuttamia kasveja ylös. :)
    I’ll survive this too.
  • Kertomasi perusteella minusta tuntuu, että tilanteesi ei ole ainakaan vielä mitenkään huono. Riippuvuushan vaivaa kaikkia, jotka ovat jonkin aikaa polttaneet. Tupakista on tullut osa sinun olemisen rutiinia. Ihan hyvä käyttää apuna noita mainitsemiasi asioita, mutta tärkeintä on kuitenkin oma tahto, päättäväisyys ja motivaatio. Ilman niitä et selviä. Älä siis asettaudu noiden apukeinojen varaan.

    • s. 1935
    • Polttanut 60 vuotta
    • Lopettanut 15.11.2015
  • Jännä, vaivaako foorumia jokin tai mikä on kun Vaarin viesti näkyy kaksi kertaa... :open_mouth:

    No, joka tapauksessa oli paras keksintö ikinä heittää ne loput tupakat roskikseen. Välillä tulee hetkiä, kun niitä kaipaa mutta niistä hetkistä pääsee yli, kun muistelee sitä makua. Lenkki piristi olotilaa hetken ajan mutta taas on sellainen olo, että kaipaa vain miestä kotiin, ärsyttää. :s Laitoin musiikkia ja ajattelin käydä siivoilemaan vaikkei sekään nyt yhtään huvittaisi. Tämä on kuitenkin ainut päivä, kun siihen on mahdollisuus.

    Olisipa kello jo 17.00.
    I’ll survive this too.
  • joo itsellä toi tekemättömyys on ollut pahin tässä lopetuksessa..plus tietty kun ei huvita aina
  • Hei, riu, ”mukava” kun joku on samassa veneessä... Tsemppiä sinulle. :heart: Itseni olen pakottanut puuhailemaan kaikenlaista ettei olo tule pitkäksi ja kellokin on 17.12 mutta miestä ei vain näy kotiin... Ruoan laitoin ”tulille” ja nyt odottelen. :)
    I’ll survive this too.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy kommentoidaksesi.